Käynnissä olevat projektit
Net Zero Carbon Buildings Commitment
Net Zero Building Commitment haastaa kaikki rakennetun ympäristön toimijat näyttämään omalla esimerkillään, että hiilineutraalius on mahdollista. Selvitä mitä sitoumus tarkoittaa teidän organisaatiolle ja allekirjoita sitoomus jo tänään!
Lisätietoja: Lauri Tähtinen (etunimi.sukunimi@figbc.fi)
Ilmastoviisaat Taloyhtiöt (2018–2020)
Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeen tavoitteena on avata markkinoita uudenlaisille energiatehokkuutta lisääville digitaalisille palveluille ja ratkaisuille kerrostalokannassa (asunto-osakeyhtiöt). Hankkeessa kehitetään asuinkerrostalojen tiedon keräämiseen, omistajuuteen ja jakamiseen liittyviä yhteisiä toimintamalleja ja käytäntöjä.
Keväällä 2019 järjestetään yritysten ja alan muiden toimijoiden kanssa avoimia kehitystyöpajoja, joiden tavoitteena on parantaa datan liikkuvuutta ja mahdollistaa uusien palveluiden käyttöönotto asunto-osakeyhtiöissä.
Tilaa hankkeen uutiskirje projektin omilta sivuilta.
Lisätietoja: Lauri Tähtinen (etunimi.sukunimi@figbc.fi)
Kiertotaloussprintti (2018–2019)
KIRA-alan kiertotaloussprintin tavoitteena on jalkauttaa kiertotalouden käsite alalle sekä kehittää alan hankinta- ja toimintamalleja. Projektia rahoittaa Sitra.
Lisätietoja: Jessica Karhu (etunimi.sukunimi@figbc.fi)
RELA (2018)
Osana ympäristöministeriön tiekarttaa rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen huomioimiseksi rakentamisen ohjauksessa on käynnissä kansallisen laskentaohjeen määrittäminen. GBC Finland toimii tässä sihteerinä ja koordinaattorina vuonna 2018. Laskentaohjeen ja sen taustamuistion on tarkoitus lähteä lausuntokierrokselle syksyllä 2018.
Lue lisää tiekartasta YM:n sivuilta
Lisätietoja: Jessica Karhu (etunimi.sukunimi@figbc.fi)
EeMAP (2017–2018)
Euroopan laajuinen EeMAP eli Energy Efficiency Mortgage Action Plan on Horizon2020 -rahoitteinen projekti, joka pyrkii määrittelemään edellytyksen ja reunaehdot eurooppalaiselle asuinrakennusten energiatehokkuutta edistävälle asuntolainatuotteelle.
WorldGBC ja siten GBC Finland osallistuvat hankeen Energy Efficiency -komitean työhön. Muut kaksi teknistä komiteaa ovat European Mortgage Federation ohjaama Banking & Finance sekä RICSin johtama Valuation & Data -komitea.
Lisätietoja: Mikko Nousiainen (etunimi.sukunimi@figbc.fi)
One Planet Network – SBC (2015–2022)
YK:n 10-vuotiseen puiteohjelmaan kuuluva Kestävät rakennukset ja rakentaminen -ohjelma (10YFP SBC) rakentaa ymmärrystä ja vuorovaikutusta rakennusten ja rakentamisen merkityksestä osana kaupunkien, alueiden ja valtioiden ekologista, sosiaalista ja taloudellista kehitystä. Ohjelmassa jaetaan tietoa hyvistä käytännöistä, luodaan verkostoja ja vauhditetaan alan innovaatioita. Ohjelman puitteissa on tarkoitus käynnistää konkreettisia hankkeita keskeisistä ajankohtaisista kestävän rakentamisen teemoista. Näihin haetaan rahoitusta kansainvälisistä tai alueellisista lähteistä. Puiteohjelman implementointialustana toimii One Planet Network
Ympäristöministeriön koordinoiman 10YFP SBC -ohjelman muita vetäjiä ovat YK:n ympäristöohjelma UN Environment sekä Australian Royal Melbourne Institute of Technology -yliopisto. Suomesta ohjelman ideointiin ja toteuttamiseen on kytketty laaja kirjo kestävän rakentamisen toimijoita.
Kiinnostunut liittymään mukaan – lue lisää täältä!
Lisätietoja: Pekka Huovila (etunimi.sukunimi@figbc.fi)
Päättyneet projektit
BUILD UPON (2015–2017)
Tämä projekti tuki EU:n puiteohjelma Horisontti2020:n kohtaa EE9 (‘Empowering stakeholders to assist public authorities in the definition and implementation of sustainable energy policies and measures’.)
Pitkän tähtäimen strateginen tavoite oli saada kiinteistö ja rakennusalan ammattilaiset yhdessä julkisen sektorin toimijoiden kanssa kehittämään keinoja rakennusalan hiilidioksidipäästöjen alentamiseksi korjausrakentamisen konseptien avulla.
Hanke saattoi Euroopan tasolla yhteen yli 2 000 kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaista kansallisten korjausrakentamisen strategioiden toteuttamisen puitteissa (Energy Efficiency Directive, art. 4). Suomessa kehitystyöhön ja vuoropuheluun osallistui 100 kira-alan organisaatiota.
10YFP SBC (2015–2016)
YK:n 10-vuotiseen puiteohjelmaan kuuluva Kestävät rakennukset ja rakentaminen -ohjelma (10YFP SBC) rakentaa ymmärrystä ja vuorovaikutusta rakennusten ja rakentamisen merkityksestä osana kaupunkien, alueiden ja valtioiden ekologista, sosiaalista ja taloudellista kehitystä.
Ohjelmassa jaetaan tietoa hyvistä käytännöistä, luodaan verkostoja ja vauhditetaan alan innovaatioita.
Ilmastokatu (2015–2017)
Ilmastokatu on Helsingin Kaupungin, Vantaan kaupungin, HSY:n, Green Building Council Finlandin ja Aalto yliopiston yhteishanke, jonka tavoitteena on vähentää merkittävästi Iso Roban ja Tikkurilan keskustan energiankulutusta. Keinot ja ratkaisut luodaan yhdessä alueiden yrittäjien, asukkaiden ja innovatiivisten palveluntarjoajien kanssa.
Hanke etsii uusille ratkaisuille ja toimintamalleille testaajia, eli taloyhtiöitä, asukkaita tai yrityksiä. Yritykset voivat kehittää ja kokeilla ilmastoystävällisiä tuotteitaan aidossa kaupunkiympäristössä yhdessä loppukäyttäjien kanssa. Ilmastokaduista luodaan uusia referenssialueita sekä yrityksille että kaupungille myös kansainvälisesti.
Hanke on osa 6Aika Avoimet innovaatioalustat -kärkihanketta. Hankkeelle on myönnetty vuoden 2015 Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja valtion rahoitusta.
Lue lisää hankkeesta ja sen tuloksista hankkeen nettisivuilta: www.ilmastokatu.fi
ERA17 (2010–2017)
Rakennetun ympäristön energiaviisauden edistämiseksi vuonna 2010 käynnistetty ERA17-toimintaohjelma päättyi suunnitellusti Suomen 100-vuotisjuhlavuonna. Työ energiaviisaan Suomen rakentamiseksi jatkuu silti edelleen. Toimintaohjelmaa toteuttivat yhteistyökumppaneidensa kanssa RAKLI ry, Rakennusteollisuus RT ry, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Kuntaliitto ry, Innovaatiorahoituskeskus Tekes ja ympäristöministeriö.
Lue lisää hankkeesta ja sen tuloksista täältä: https://kirafoorumi.fi/era17/
Nordic Guide to Sustainable Materials (2014–2015)
Projektissa luodaan kattava opas, jossa määritellään ja luetellaan kestävien rakennusmateriaalien kriteereitä Pohjoismaiden näkökulmasta. Oppaalla halutaan myös helpottaa kestävien materiaalien liikkuvuutta Pohjoismaiden välillä selvittämällä ja kokoamalla eri maiden lainsäädäntöä, tuotanto- ja hankintamenetelmiä koskien kestäviä rakennusmateriaaleja.
Lisätietoja: Jessica Karhu (etunimi.sukunimi@figbc.fi)
Nordic Urban Development (2014–2015)
Projektin tavoitteena on kehittää yhteisen, pohjoismaisen kestävän aluesuunnittelun määritelmä. Projektissa halutaan korostaa varsinkin sosiaalisia ja taloudellisia seikkoja osana kestävää suunnittelua. Tavoitteena on 2016 mennessä käyttää tätä kehitteillä olevaa määritelmää ainakin neljässäkymmenessä kestävän kaupunkisuunnittelun hankkeessa. Lisätietoja: Jessica Karhu (etunimi.sukunimi@figbc.fi)Rakennetun ympäristön tulevaisuus (2013)
Millainen rakennettu ympäristömme on vuonna 2040? Mitä tulevaisuus tuo tullessaan rakennetun ympäristön toimijoille? Mihin pitää varautua? Mitä haasteita ja mahdollisuuksia KIRA-ala kohtaa? Millainen toimintaympäristö meitä odottaa?
Edellä esitettyihin kysymyksiin vastaamiseksi toteutimme Rakennetun ympäristön tulevaisuus -hankkeen, jossa tuotimme tietoa alan toimintaympäristön tulevan kehityksen ennakoimiseksi. Nykytilanteen taustoittamiseksi kokosimme rakennetun ympäristön vallitsevia trendejä ja tulevaisuuden muutostekijöitä raportin muotoon sekä laadimme työpajatyöskentelynä kolme mahdollista kuvaa tulevaisuudesta. Keskeisiä teemoja hankkeessa olivat alan prosessit, osaamistarpeet ja henkilöstö, asiakkuudet, talous, liiketoimintamallit ja tuotanto sekä säätely ja ohjaus.
Hanke toteutettiin yhdessä ympäristöministeriön ja RYM Oy:n kanssa. Työpajojen fasilitaattorina toimi Demos Helsinki.
Värkki (2011–2013)
Green Building Council Finlandin vuonna 2011 käynnistämä Värkki-projekti on päättynyt ja projektin tuloksena lanseerataan “Rakennusten elinkaarimittarit”, jotka huomioivat rakennusten ympäristö- ja energiatehokkuuden, elinkaaritalouden sekä käyttäjien hyvinvoinnin.
Nyt julkaistut kahdeksan mittaria soveltuvat sekä rakennuksen suunnittelu- että käyttövaiheeseen. Niiden avulla voi ohjata rakennuksen energiankulutusta, ilmastovaikutuksia, taloutta sekä käyttäjien hyvinvointia sisäympäristön olosuhteiden kautta.
