Green Building Council Finland

Liity jäseneksi

Opi kestävästä rakentamisesta

Useat globaalit selvitykset, kuten Emissions Gap Report,  IPCC-raportti, WWF:n Living planet report, UN Global Stocktake report, Buildings Breakthrough Agenda Report by IEA , Global Status Report for Buildings and Construction ja Circle Economyn The Circularity Gap kertovat, että ilmastonmuutos ja luontokato etenevät oletettuakin nopeammin ja alalla käytetään resursseja enemmän kuin olisi oikeasti mahdollista.

Alalta löytyy jo esimerkkejä, ensimmäisiä hyviä kokemuksia ja oppeja siitä, miten kestävyyssiirtymää tehdään yritys- ja hanketasolla. Green Building Council Finland, FIGBC kokoaa yhteen tietoa ja osaamista alan osaamisen kehittymisen ja myös päätöksenteon tueksi. Olemme voittoa tavoittelematon kiinteistö- ja rakennusalan järjestö ja jäsenemme edustavat koko rakennettua ympäristöä, läpi arvoketjun ja elinkaaren. Yhdessä haluamme johtaa kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyssiirtymää. Visiomme on maapallon kantokyvyn rajoissa menestyvä kiinteistö- ja rakennusala.

Kiinteistö- ja rakennusala on erittäin energia-, resurssi- ja päästöintensiivinen, eikä ilmastotavoitteita voida saavuttaa ilman alan merkittävää muutosta. Yleisesti ottaen systeeminen muutos on hidasta, sillä pienten parannusten sijaan haetaan syvällisempää muutosta, täysin uutta tapaa toimia. Vanhoista toimintamalleista olisi helpompi pitää kiinni, sillä muutos aiheuttaa epävarmuuden tunteita. Siksi systeeminen muutos edellyttää määrätietoista muutosjohtajuutta.

Me näytämme suunnan ja autamme matkalla. Järjestönä ja jäsentemme verkostona tuotamme selvityksiä ja toimintamalleja, joiden avulla kiinteistö- ja rakennusalalla toimivat voivat vauhdittaa omaa vastuullista toimintaansa. Kokoamme eri puolilta arvoketjua sen kaikkien osien parhaita käytäntöjä ja luomme yhteisen ymmärryksen parhaista ratkaisuista. Lue Green Building Council Finlandin jäsenyydestä ja tilaa heti maksuton uutiskirjeemme!

Hyppää sisältöön:

Miksi meidän täytyy toimia?

Maapallon keskilämpötila on noussut viimeisen 50 vuoden aikana nopeammin kuin 2000 vuoteen. Hiilidioksidipitoisuudet ovat korkeimmillaan noin 2 miljoonaan vuoteen.​

Keskimääräiset päästöt olivat vuosina 2010–2019 korkeammat kuin millään aikaisemmalla vuosikymmenellä, mutta kasvuvauhti on hidastunut (vuosina 2010–2019 oli pienempi kuin vuosina 2000–2009.)​ Lähde: Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC raportti AR6 WG III​

Laajana ja harvaan asuttuna maana Suomi on rakennus­materiaalien, kuten hiekan ja soran, suurkuluttaja. Materiaalitilinpito tarkastelee kalenterivuosittain materiaalien virtoja kansantalouden ja ympäristön välillä. Tilasto sisältää kotimaan luonnosta peräisin olevan ainemäärän sekä ulkomailta tuodut ja sinne viedyt raaka-aineet ja jalosteet, jotka hyödynnetään taloudessa eri tavoin.

Suomen luonnosta hyödynnetään erilaisia uusiutuvia ja uusiutumattomia luonnonvaroja sekä niistä jalostettuja tuotteita. Suomi kuluttaa luonnonvaroja huomattavasti enemmän kuin muut EU-maat.

Miksi kiinteistö- ja rakennusalan pitäisi muuttua?

  • Rakentaminen aiheuttaa 1/3 päästöistä ja kuluttaa 1/2 raaka-aineista sekä 2/5 energiasta globaalisti​. Useita lähteitä: mm. Global ABC.org (pdf)
  • Arvio on, että vuoteen 2050 mennessä maailman rakennuskanta tulee kaksinkertaistumaan (Lähde: WorldGBC). Suomessa rakennetaan vuosittain noin kahdeksan miljoonaa neliötä uutta kerrosalaa, siitä n. 45 % asuinrakennuksia. (Lähde: Roti raportti 2021)​
  • Asuinalueiden kehittämiseen, rakentamiseen ja infrastruktuuriimme investoidaan runsaasti verovaroja ja käytetään merkittävästi luonnonvaroja. Luontokatoa edistää se, ettei luonnon todellinen arvo yhteiskunnalle näy markkinahinnoissa, eikä se siten vaikuta tarpeeksi voimakkaasti päätöksentekoomme. Tästä seuraa, että tavaroiden ja palveluiden kysyntä ylittää luonnon kyvyn ylläpitää niiden tuottamiseen välttämättömiä ekosysteemipalveluita. Lähde: ympäristöministeriö, Luonnon monimuotoisuuden ja talouden keskinäisten riippuvuuksien arviointi: Mitä Dasguptan raportti tarkoittaa Suomen kannalta?
  • Stockholm Resilience Centre esityksessä näytetään kuinka kaikki kestävän kehityksen tavoitteet (SDG) liittyvät suoraan tai välillisesti kestävään ja terveelliseen ruoantuotantoon. Niin kutsuttu Hääkakku-malli asettaa kaiken pohjalle toimivat ekosysteemit, sen päälle yhteiskunnat ja ylimmäiseksi talousjärjestelmät. Kuva visioi siirtymää pois sektorikohtaisesta lähestymistavasta, jossa sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kehitys nähdään erillisinä osina.

Miten rakentamisen päästöjä ja kiertotaloutta ohjataan?

Euroopan unioni on asettanut tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi EU on luonut Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (European Green Deal). Se on politiikka-aloitteiden paketti, jonka tavoitteena on ohjata EU:ta kohti vihreää siirtymää, jotta EU saavuttaisi ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä.

Osana ohjelmaa EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä eli taksonomia luo kriteeristön kestävälle liiketoiminnalle. Kiinteistö- ja rakennusalan toiminta on suurelta osin taksonomiakelpoista toimintaa, sillä ala on äärimmäisen energia-, resurssi- ja päästöintensiivinen. Sille siis ohjautuu runsaasti vihreään siirtymään investoitavaa rahaa, jota myönnetään taksonomianmukaiselle toiminnalle, eli eri kriteerit täyttävälle toiminnalle. Lue lisää EU-taksonomiasta.

Kaikkialla Pohjoismaissa ja viime aikoina myös Baltiassa on suuntana säädellä rakentamisen elinkaaripäästöjä.
Suomen eduskunta hyväksyi rakentamislain 1.3.2023. Rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025. Rakentamisluvan kolmen kuukauden käsittelyaikatakuu, rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta sekä tietomallimuotoinen rakentamislupa tulevat voimaan 1.1.2026 alkaen.

Rakennetusta omaisuudesta kannattaa pitää huolta

Kansantaloutemme kiinteästä pääomakannasta rakennusten osuus on 45 %. Kun siihen lisätään infrastruktuurin osuus, pääomakannan osuus nousee 83 %:n. Rakennusten pitkäikäisyyden vuoksi uudisrakentamisen päästöjen minimointi on tärkeää, mutta samaan aikaan on tärkeää uudistaa olemassa olevaa rakennuskantaa kestävästi.
Lähde: Rakennetun omaisuuden tila ROTI-raportti 2021

Tampereen yliopisto ja VTT:n selvityksen mukaan peruskorjaaminen on purkavaa uudisrakentamista tehokkaampi keino välttää päästöjen syntymistä lähivuosikymmeninä, jotka ovat ratkaisevia ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa. Kokonaisvaikutuksista kaupunkirakenteen tasolla tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimustietoa. Rakentamisen ohjauksessa ja kaavoituksessa tulisi kannustaa ensisijaisesti korjaamaan rakennukset purkamisen sijaan.
Lähde: Valtioneuvosto: Purkaa vai korjata? Hiilijalanjälkivaikutukset, elinkaarikustannukset ja ohjauskeinot

Kiertotaloudesta talouskasvua

Tulevan vuosikymmenen aikana Suomen talouskasvu nojaa muun muassa jätteettömyyteen ja kiertotalouteen. Tarkemmin mm. digitalisaation keinoin tehtävään tuottavuusloikkaan, hiilineutraaleihin ja kestäviin energiaratkaisuihin, kokonaisvaltaiseen terveyteen ja hyvinvointiin, jätteettömyyteen ja kiertotalouteen sekä osallistaviin immersiivisiin kokemuksiin.
Business Finland: Suomen Tulevaisuuden kasvumahdollisuudet 2022

Kasvava tuotanto on kutistanut globaalia kiertotaloutta entisestään: nyt 7,2 prosenttiin vuonna 2023. Tämä tarkoittaa valtavaa potentiaalia kiertotaloudessa. Maapallo on lähes yksinomaan uusien neitseellisten materiaalien varassa ja yli 90 % materiaaleista joko menee hukkaan, katoaa tai ne eivät ole käytettävissä uudelleen. Lähde: The Circularity Gap Report 2023.

Jokaisen rakennuksen rakentamiseen ja ylläpitoon on investoitu valtavasti materiaalia, energiaa ja työtunteja. Kiertotalouden avulla näiden arvo säilytetään. Kiertotalous sisältää ajatuksen uusista ansaintalogiikoista ja liiketoimintamahdollisuuksista, jotka kytkeytyvät materiaalien arvon säilyttämiseen sekä palveluihin ja muihin jakamistalouden ratkaisuihin.

Materiaalien uudelleenkäyttö säästää myös tuotannosta aiheutuvia ilmastopäästöjä ja vähentää neitseellisten luonnonvarojen tarvetta.
Lähde: https://kiertotaloussuomi.fi/

Tutustu myös Rakennetun ympäristön kiertotalous.

Korjausrakentamisesta työpaikkoja ja vakautta

Korjausrakentaminen tuo työpaikkoja ja vakautta. Korjausrakentaminen auttaa myös energiakriisiin, sillä kaikkein energiatehottomimmat rakennukset vievät energiaa eniten.

Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategiassa noin 40 % asuinkerrostalokannasta remontoidaan energiatehokkuutta parantaen 2020-luvulla. Strategiassa on esitetty tavoitteet asuinkerrostalojen lämmitysenergiankulutukselle vuosikymmenittäin vuoteen 2050 saakka: lämmitysenergiankulutus noin puolittuu vuoteen 2050 mennessä. Markkinapotentiaali energiakorjauksille 2020-luvulla yhteensä on noin 1–2 miljardia euroa, riippuen toteutettujen energiaremonttien kunnianhimosta.
Lähde: Green Building Council Finland: Ilmastoviisaat palvelut taloyhtiöissä -markkinaselvitys

Euroopan Unionin ”Green deal”, suunnitelma, jonka tavoitteena on tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Jo nykyisen ilmasto- ja energialainsäädännön seurauksena EU:n kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 24 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna, kun samalla ajanjaksolla EU:n talous on kasvanut noin 60 prosenttia.
Lähde: Euroopan Unionin komissio

Sopeutuminen ilmastonmuutokseen

IPCC-raportin mukaan Suomi on yksi niistä alueista, joissa lämpeneminen tapahtuu erittäin nopeasti. Hellejaksot tulevat pitenemään. Sademäärät lisääntyvät talvisin ja tulevat yhä useammin vetenä, eivät lumena. Kaupunkialueiden hulevesitulvat lisääntyvät ja merenpinnan nousu lisää tulvia rannikkoalueilla.
Lähde: Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC raportti AR6 WG III​

World Green Building Councilin julkaisu “Climate Change Resilience in the Built Environment” kokoaa yhteen vaikuttavia ja käytännöllisiä ratkaisuja kiinteistö-, yhteisö- ja kaupunkitasolla ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

Climate Change Resilience in the Built Environment

Kestävät kaupungit kestävät rankkasateissa ja viilentävät helteissä

Kiihtyvä kaupungistuminen ja tiivistyvä kaupunkirakenne tekevät kaupungeista yhä riskialttiimpia ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä kuten laajoja hulevesitulvia ja pitkiä hellejaksoja, jotka aiheuttavat taloudellisia vahinkoja ja uhkaavat ihmisten ja muun lajiston terveyttä, hyvinvointia ja jopa henkeä. Kaupunkien monipuolinen viherrakenne on avainasemassa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeuduttaessa. Kun viherrakennetta vaalitaan jo nyt, sillä on aikaa kasvaa kaupunkien tarvitsemaksi turvaksi. Runsaan ja riittävän kaupunkivihreän avulla varmistetaan myös luonnon monimuotoisuus. Lue lisää kaupunkien viherrakenteesta.

Mitä voimme esimerkiksi tehdä?

  • Kun helle koettelee koko Suomea ja korostuu kaupungeissa
    • Voimme rakentaa asuinalueet lämpösaarekeilmiötä minimoiden.
    • Rakennukset on rakennettava viileiksi ja energiaa säästäviksi.
    • Älykkäällä talotekniikalla voidaan varmistaa, että kaikilla on hyvät asuinolot kaikkialla.
  • Kun sateet muuttuvat vetisemmiksi etelässä ja lännessä, syksyisin tuulee enemmän
    • Rankkasateet huuhtovat pelloilta vesistöihin jäämiä, mikä ajoittain vaikuttaa juomaveden laatuun ja saatavuuteen. Vesi on arvokasta.
    • Alueet täytyy suunnitella tulvariskit ja hulevesiriskit huomioiden
    • Ja rakennukset viistosaderiskit ja kosteusrasitusriskit ymmärtäen.
  • Kun lunta voi sataa toisinaan paljonkin ja lisääntyneen kosteuden vuoksi se muuttuu painavaksi
      • Katot tulee rakentaa kestäviksi.
      • Viemäristöt ja putkistot tulee olla kestäviä ja älykkäitä.
  • Pimeyden lisääntyessä, erityisesti eteläisessä ja läntisessä Suomessa
    • Valaistus on siksi tärkeää ulkona ja sisällä.

Varmistamalla kotimaisen energiantuotannon ja kysyntäjouston, vähennämme riippuvuutta tuontienergiasta ja varaudumme tulevaisuuden riskeihin.

Fossiilisista energialähteistä irrottautuminen on omavaraisuus-, mutta myös turvallisuuskysymys.​ Suomen energiankulutuksesta noin puolet (2019) katetaan kotimaisella tuotannolla. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat ongelmat oman maan rajojen ulkopuolella vaikuttavat Suomeen vahvasti. Suurten etäisyyksien vuoksi meillä on laajoja energiansiirto ja -jakelujärjestelmiä, jotka myös linkittyvät naapurivaltioiden systeemien kanssa. Tämän takia sähkönjakeluverkkoon kohdistuu suuria riskejä ilmasto- ja sääolojen ääri-ilmiöiden yleistyessä ja voimistuessa. Maailmalta Suomen energiatilanteeseen vaikuttavat energiateknologian nopea kehittyminen, ilmastonmuutoksen kiihtyminen sekä mahdolliset sotilaalliset tai poliittiset konfliktit. Yhteiskunnan sähköriippuvuus kasvaa kaiken aikaa toimintojen sähköistyessä ja digitalisoituessa, jolloin myös energianjakelun varmuuden ja saatavuuden merkitys kasvaa.
Lähde: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Ilmastonmuutos ja Suomen turvallisuus: Uhat ja varautuminen kokonaisturvallisuuden toimintamallissa (2021)​

Rakennetun ympäristön sanastot

Rakennetun ympäristön pääsanasto

Rakennetun ympäristön pääsanasto on julkaistu Yhteentoimivuusalustan Sanastot-työkalussa. Yhteiset käsitemääritelmät toimivat digitalisaation syntymisen edellytyksenä sekä sujuvoittavat organisaatioiden välistä tiedonvaihtoa, kun kaikki osapuolet ymmärtävät käytetyt käsitteet samalla tavalla. Rakennetun ympäristön pääsanastoon on koottu keskeiset, yhteisesti käytettävät rakennetun ympäristön tietoalueen käsitteet.

sanastot.suomi.fi

Rakentamisen kiertotalouden sanakirja

Sanakirjan tavoitteena on yhdenmukaistaa termejä ja siten edistää niiden vakiintumista. Sanakirja ei kuitenkaan ole virallinen suositus. Määritelmiä on työstetty useiden kiertotalouden asiantuntijoiden sekä ympäristöministeriön kanssa sekä pilotoitu Helsingin kiertotalousklusterin ja Tampereen Kissanmaan kiertotaloustalon projekteissa.

Rakentamisen kiertotalouden sanakirja

Vähähiilisyyden sanakirja

Vähähiilisen rakentamisen ja kiinteistöliiketoiminnan terminologia. Tämä vähähiilisyyden sanasto on koottu FIGBC:n Vähähiilinen rakentaminen ja Hiilineutraalit kiinteistöt -toimikuntien yhteistyönä keväällä 2020. Sanasto sisältää kaikki yleisimmät vähähiiliseen rakentamiseen ja kiinteistöliiketoimintaan liittyvät termit.

Vähähiilisyyden sanakirja

Opiskele verkossa

FIGBC Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden perusteet sekä vähähiilisyyden perusteet -verkkokurssit

Nämä kurssit sopivat kaikille kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaisille! Suomenkieliset kurssit sisältävät tutkittuun ja puolueettomaan tietoon perustuvaa luettavaa materiaalia ja faktaa kiertotaloudesta ja vähähiilisyydestä. Kurssit toimivat Moodle -oppimisympäristössä ja ovat laajuudeltaan 10 – 15 tuntia. Kurssit ovat FIGBC:n jäsenorganisaatioiden työntekijöille maksuttomia.

Katso FIGBC tarjoamat verkkokurssit

Introduction to decarbonized construction

Ympäristöministeriön julkaisema kaikille avoin ja ilmainen verkkokoulutus vähähiilisestä rakentamisesta ja rakentamisen kiertotaloudesta. Koulutus on englanninkielinen, ja se on suunnattu kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaisille sekä alan opiskelijoille koko Euroopan alueella.

Siirry eOppivaan

Johdatus vähähiiliseen rakentamiseen

Tämä avoin verkkokurssi tarjoaa perustiedot vähähiilisestä rakentamisesta. Kurssi sisältää rakennusten suunnittelijoille ja toteuttajille suunnattua tietoa elinkaariarvioinnista, rakennusmateriaaleista, energiatehokkuudesta ja kiertotaloudesta sekä näiden huomioimisesta suunnittelun ja rakennushankkeen eri vaiheissa. Kurssi on toteutettu Aalto-yliopistossa yhteistyössä Tallinnan teknillisen yliopiston ja Granlund Oy:n kanssa.

Siirry Aalto-yliopiston kurssiin

Uudelleenkäyttö rakennusalalla

Skills4Reuse sisältää ilmaista oppimateriaalia ammattikouluille Pohjoismaissa. Materiaali käsittelee uudellenkäyttöä rakennusalalla ja sitä rahoittaa Pohjoismaiden Ministerineuvosto Nordic Sustainable Construction -ohjelman kautta.

Siirry Skills4reusen kurssiin

Green Building Council Finland

Liity kestävästi rakennetun ympäristön verkostoon!

Olemme voittoa tavoittelematon kiinteistö- ja rakennusalan järjestö. Jäsenemme edustavat koko rakennettua ympäristöä, läpi arvoketjun ja elinkaaren. Yhdessä haluamme johtaa kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyssiirtymää. Visiomme on maapallon kantokyvyn rajoissa menestyvä kiinteistö- ja rakennusala.

Jäseneksemme voivat liittyä yritykset ja organisaatiot, jotka hyväksyvät FIGBC:n säännöt. Jäsenet hyväksyy FIGBC:n hallitus. Jäsenorganisaation koko henkilökunta on tervetullut liittymään jäsenfoorumien jäseniksi, mukaan työryhmiin ja ohjausryhmiin.
FIGBC:n uutiskirjeen voi tilata vapaasti kuka vain – siis myös, vaikka ette olisi FIGBC:n jäsen!

Lue lisää FIGBC:n jäsenyydestä!

Member of Green Building Council Finland
Siirry takaisin sivun alkuun