Kiinteistö- ja rakennusalan rooliksi jääkin näin ollen käytössä olevien kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen käytön optimointia ja energiaremontteja toteuttamalla. Erilaiset PPA-mallit, joissa sitoudutaan ostamaan puhdasta energiaa pitkäksi aikaa eteenpäin, ovat myös toimiva tapa kiinteistöalan toimijoille tukea puhtaiden energialähteiden yleistymistä. Vaikka jokaisen kiinteistön energiankäyttö tai energialaitoksen tuotanto ei vielä 2035 ole hiilineutraalia, niin lähelle näillä näkymin päästään. Energian käytön päästöjä on vähennettävä samassa tahdissa energiateollisuuden kanssa vähintään 90 % vuoteen 2035 mennessä.

Se miten ja millä raaka-aineilla rakennamme, on keskeisin kiinteistö- ja rakennusalan vastuulla ja vaikutusvallassa oleva kysymys. Kuinka paljon ja millaisia
sementti- ja terästuotteita käytämme jatkossa, on ratkaiseva kysymys rakennusmateriaalien päästöjä vähennettäessä. Vaikka vetypelkistetty teräs on jo valmis käyttöönotettavaksi ja erilaiset hiilen talteenoton tekniikat kehittyvät, emme voi jäädä odottamaan näiden laajaa kaupallistumista, jos haluamme saavuttaa
hiilineutraaliuden vuonna 2035.

Alan edelläkävijät näyttävät meille jo suuntaa siitä, että rakennusmateriaalien päästöjen puolittaminen on mahdollista ja nähdään lisäksi hyvänä liiketoimintamahdollisuutena. Rakennusmateriaalien valmistuksen päästöjä on vähennettävä 50 % vuoteen 2035 mennessä.

Kolmas osa yhtälöä ovat työmaiden ja kuljetusten päästöt, joiden kehitys kulkee käsi kädessä sähköistymisen ja uusiutuvien polttoaineiden kanssa. Polttoaineiden vaihtaminen vähäpäästöisemmiksi on luultavasti lähivuosien merkittävin teko, mutta vain välivaihe matkalla kohti sähköistä yhteiskuntaa. Muutokset on helpompi toteuttaa pienillä talonrakennustyömailla ja kevyissä kuljetuksissa, mutta ottavat enemmän aikaa raskaassa liikenteessä ja laajoilla infratyömailla. Työmaiden ja kuljetusten päästöjä on vähennettävä 50 % vuoteen 2035 mennessä.

Hiilineutraali rakennettu ympäristö tarkoittaa tilannetta, jossa vuotuiset ilmastopäästöt ja rakennetun ympäristön positiiviset ilmastovaikutukset ovat tasapainossa.  Käyttämällä RT:n tiekartan päästöjakaumia (energiankäyttö 75 %, materiaalit, työmaat ja kuljetukset 25 %) ja päästövähennystavoitteita, voimme laskea päästövähennysten kokonaisvaikutuksen yksinkertaisesti kaavalla: 75 % * 90 % + 25 % * 50 % = 80 %.