Hiilineutraali rakennettu ympäristö

Tulevaisuuden rakennettu ympäristö ei enää vauhdita ilmastonmuutosta. Rakennusten käyttämä energia on kokonaisuudessaan päästötöntä ja ylläpito vähäpäästöistä. Korjaus- ja uudisrakentamisen materiaalien, työmaan ja kuljetusten päästöjä on leikattu merkittävästi. Hiilineutraali rakennettu ympäristö mahdollistuu uusien ja innovatiivisten positiivisten ilmastovaikutusten kautta.

Hiilineutraali rakennettu ympäristö

Emissions Gap Report ja UN Global Stocktake eivät maalaa meille mielekästä tulevaisuuskuvaa. Pysyäksemme Pariisin sopimuksen 1,5 °C:n polulla, vuodelle 2030 ennustettujen kasvihuonekaasupäästöjen olisi laskettava 42 prosenttia. Se tarkoittaa sitä, että päästövähennysten on oltava nopeita ja vaikuttavia ja niiden lisäksi on edistettävä hiilensidontaa.

Euroopan unioni EU on asettanut tavoitteekseen olla vuoteen 2050 mennessä ilmastoneutraali. EU on myös asettanut vähintään 55 prosentin päästövähennystavoitteen vuodelle 2030 vuoden 1990 tasosta. Fit for 55.

Suomen ilmastolaissa asetetaan kansallisia ilmastotavoitteita. Lain keskeisiä sisältöjä ovat mm. hiilineutraaliustavoite, Suomen ilmastopaneelin suosituksiin perustuvat päästövähennystavoitteet sekä nielujen vahvistamistavoite. Suomen kansallisessa lainsäädännössä ilmastonmuutokseen vaikuttavia säädöksiä ovat muassa liikennettä, maankäyttöä ja rakentamista, jätealaa ohjaavat säädökset.

Tutustu myös Suomen ympäristöministeriön verkkosivuihin

FIGBC:n Hiilineutraali rakennettu ympäristö -tavoite on linjassa Suomen valtiollisen tavoitteen kanssa.  Kiinteistö- ja rakennusala tuottaa noin kolmanneksen Suomen päästöistä, joten ei ole merkityksetöntä mihin tavoitteisiin tähtäämme. Green Building Council Finland haluaa haastaa toimialaa ottamaan johtajuuden ilmastonmuutoksen ratkaisijana.

Toteutuakseen hiilineutraali kiinteistö- ja rakennusala vaatii syvän systeemisen muutoksen. Liiketoimintamalleja ja toimintatapoja on muutettava perinpohjaisesti. Jotta yritykset voivat muuttaa omaa toimintaansa, on toimintaympäristön oltava otollinen. Ja kuten usein todettu: asioita, joita ei voi mitata, ei voi johtaa. Sama pätee myös kasvihuonekaasupäästöihin.

Tutustu #BuildingLife -projektiin

Katseet kääntyvät tuotesidonnaisiin päästöihin

Se miten ja millä raaka-aineilla rakennamme, on keskeisin kiinteistö- ja rakennusalan vastuulla ja vaikutusvallassa oleva kysymys.
Kuinka paljon ja millaisia sementti- ja terästuotteita käytämme jatkossa, on ratkaiseva kysymys rakennusmateriaalien päästöjä vähennettäessä.

Alan edelläkävijät näyttävät meille jo suuntaa siitä, että rakennusmateriaalien päästöjen puolittaminen on mahdollista ja nähdään lisäksi hyvänä liiketoimintamahdollisuutena.

Yhtälössä mukana ovat myös työmaiden ja kuljetusten päästöt, joiden kehitys kulkee käsi kädessä sähköistymisen ja uusiutuvien polttoaineiden kanssa. Polttoaineiden vaihtaminen vähäpäästöisemmiksi on luultavasti lähivuosien merkittävin teko, mutta vain välivaihe matkalla kohti sähköistä yhteiskuntaa. Muutokset on helpompi toteuttaa pienillä talonrakennustyömailla ja kevyissä kuljetuksissa, mutta ottavat enemmän aikaa raskaassa liikenteessä ja laajoilla infratyömailla. Lue lisää #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelmasta.

Kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyden kuntotarkastuksessa (2024), kerrotaan, kuinka rakennetun ympäristön helpoimmat päästövähennykset on jo tehty ja tulevat vähennykset vaikeutuvat. Ilman radikaaleja rakennusmateriaalien päästövähennyksiä, innovaatioita ja positiivisia vaikutuksia ala ei pysty saavuttamaan ilmastotavoitteita ja Pariisin 1,5 asteen hiilibudjetti ylittyy reilusti.

Tutustu Kestävyyden kuntotarkastukseen

Ratkaisuna vähähiiliset innovaatiot

Ratkaisu on vähentää tuotesidonnaisia päästöjä kehittämällä ja käyttämällä vähähiilisiä tuotteita, kuten lisäämällä rakennusosien ja -materiaalien uudelleenkäyttöä sekä hyödyntämällä kierrätystuotteita ja uusiomateriaaleja.

Kaikkia energiantuotannosta syntyviä elinkaaripäästöjä ja tuotesidonnaisia päästöjä ei voi täysin ”nollata”. Tarvitaan vastapainoksi positiivisia ilmastovaikutuksia.

Positiiviset ilmastovaikutukset tarkoittavat esimerkiksi sitä, että rakennushankkeen yhteydessä syntyy ilmastolle hyötyjä, joita ei muuten tapahtuisi. Ne ovat tekoja, jotka joko vähentävät suoraan päästöjä ilmakehästä tai tuottavat mitattavia ja todennettavia päästövähennyksiä jossain muualla. Tällaisia vaikutuksia voi tulevaisuudessa saavuttaa esimerkiksi tuottamalla ylimääräistä uusiutuvaa energiaa tai käyttämällä rakennusmateriaaleja, jotka ovat varastoineet hiiltä itseensä.

Green Building Council Finlandin julkaisut

Kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyden kuntotarkastus

Green Building Council Finlandin julkaisema kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyden kuntotarkastus paljastaa: kestämättömyys ei kannata.

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmä

Hiilineutraalin alueen määritelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia, sekä asettaa kehykset hiilineutraaliusväitteen tekemiselle.

Green Building Council Finlandin tapahtumat ja projektit

Tapahtumat

28.8.

Jäsenfoorumi: Mitä vastata tietopyyntöön päästöistä?

Perehdymme siihen, mitä tietopyynnöllä tarkoitetaan ja miksi tietoja kerätään. Lisäksi kuulet käytännön kokemuksia kiinteistöomistajalta ja urakoisijalta.

3.9.

Jäsenfoorumi: Työmaavierailu Koskelan varikolle

FIGBC:n jäsenille järjestetty työmaavierailu, jolla tutustumme Koskelan uudisvarikon hankkeeseen.

9.9.

#WGBW Ilmastoviisaat ja älykkäät asumisen valinnat – minimessut ja tietoiskut

Tule tutustumaan Lempäälä-päivänä asumisen uusiin ratkaisuihin omakotitaloissa ja taloyhtiöissä! Esillä aurinkoenergian hyödyntäminen, sähköakkuvarastot, kotiautomatiikka, sähköauton lataukset. Miten nämä tarkoittavat ja toimivat kokonaisuutena?

11.9.

Kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyden korjaussuunnitelman julkaisu

Julkaisimme syksyllä 2024 Kestävyyden kuntotarkastuksen, jossa KIRA-alan kestävyysmurroksen tilannetta tarkasteltiin datan valossa. Tilastojen pohjalta viesti oli, että suunta on oikea, mutta vauhti liian hidas – erityisesti tuotesidonnaisten ilmastopäästöjen ja luontohaittojen vähentämisessä. Tästä lähtökohdasta olemme selvittäneet jäsentemme ja toimialan näkemystä kestävyysmurroksen esteistä ja parhaista ratkaisuehdotuksista.

16.9.

#BuildingLife tiekarttatyöpaja

Ilmoittaudu mukaan työpajaan ja laadi omalle organisaatiollesi hiilitiekartta! Tämä työpaja on varattu #BuildingLife -kannattajiksi sitoutuneille organisaatioille.

Kestävyysloikka -palvelu

Kestävyysloikka on verkkopalvelu, joka kannustaa kaikkia suomalaisia – niin yhteisöjä kuin yksityishenkilöitäkin – ottamaan käyttöön luontoa ja luonnonvaroja säästäviä, puhtaampia ja energiatehokkaampia tapoja lämmittämiseen, liikkumiseen sekä tavaroiden ja palveluiden tuottamiseen.

Hyvä kestävyysloikka on ympäristön ja luonnon kannalta hieno juttu, mutta usein myös taloudellisesti järkevä.

Monissa palvelun esimerkeistä investointi maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa ja sijoitukselle kertyy riihikuivaa tuottoa. Niiden avulla voit samalla säästää sekä luontoa että rahaa. Kuka tahansa voi lisätä omia loikkiaan palveluun – sinäkin. Kertomalla omasta loikastasi kannustat muita tarttumaan toimeen ja matka kohti kestävää yhteiskuntaa lyhenee.

Kestävyysloikkaa ylläpitää Suomen ympäristökeskus (Syke).

Tutustu vaikuttavien ratkaisujen tietopankkiin.

Kestävyyden kuntotarkastus logo

Kuntotarkastus paljastaa: Kestämättömyys ei kannata.

Lue ja lataa Kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyden kuntotarkastus

Lue ja lataa

Siirry takaisin sivun alkuun