Hiilineutraali rakennettu ympäristö

Tulevaisuuden rakennettu ympäristö ei enää vauhdita ilmastonmuutosta. Rakennusten käyttämä energia on kokonaisuudessaan päästötöntä ja ylläpito vähäpäästöistä. Korjaus- ja uudisrakentamisen materiaalien, työmaan ja kuljetusten päästöjä on leikattu merkittävästi. Hiilineutraali rakennettu ympäristö mahdollistuu uusien ja innovatiivisten positiivisten ilmastovaikutusten kautta.

Hiilineutraali rakennettu ympäristö

Emissions Gap Report ja UN Global Stocktake eivät maalaa meille mielekästä tulevaisuuskuvaa. Pysyäksemme Pariisin sopimuksen 1,5 °C:n polulla, vuodelle 2030 ennustettujen kasvihuonekaasupäästöjen olisi laskettava 42 prosenttia. Se tarkoittaa sitä, että päästövähennysten on oltava nopeita ja vaikuttavia ja niiden lisäksi on edistettävä hiilensidontaa.

Euroopan unioni EU on asettanut tavoitteekseen olla vuoteen 2050 mennessä ilmastoneutraali. EU on myös asettanut vähintään 55 prosentin päästövähennystavoitteen vuodelle 2030 vuoden 1990 tasosta. Fit for 55.

Suomen ilmastolaissa asetetaan kansallisia ilmastotavoitteita. Lain keskeisiä sisältöjä ovat mm. hiilineutraaliustavoite, Suomen ilmastopaneelin suosituksiin perustuvat päästövähennystavoitteet sekä nielujen vahvistamistavoite. Suomen kansallisessa lainsäädännössä ilmastonmuutokseen vaikuttavia säädöksiä ovat muassa liikennettä, maankäyttöä ja rakentamista, jätealaa ohjaavat säädökset.

Tutustu myös Suomen ympäristöministeriön verkkosivuihin

FIGBC:n Hiilineutraali rakennettu ympäristö -tavoite on linjassa Suomen valtiollisen tavoitteen kanssa.  Kiinteistö- ja rakennusala tuottaa noin kolmanneksen Suomen päästöistä, joten ei ole merkityksetöntä mihin tavoitteisiin tähtäämme. Green Building Council Finland haluaa haastaa toimialaa ottamaan johtajuuden ilmastonmuutoksen ratkaisijana.

Toteutuakseen hiilineutraali kiinteistö- ja rakennusala vaatii syvän systeemisen muutoksen. Liiketoimintamalleja ja toimintatapoja on muutettava perinpohjaisesti. Jotta yritykset voivat muuttaa omaa toimintaansa, on toimintaympäristön oltava otollinen. Ja kuten usein todettu: asioita, joita ei voi mitata, ei voi johtaa. Sama pätee myös kasvihuonekaasupäästöihin.

Tutustu myös #BuildingLife

Mistä päästöjä kannattaa vähentää ja kuinka paljon?

Rakennusteollisuus RT:n Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekartan mukaan 3/4 rakennetun ympäristön päästöistä syntyy nykyisen rakennuskannan
energiankäytöstä ja 1/4 rakennusmateriaaleista, työmaatoiminnoista ja kuljetuksista. Hiilineutraaliutta tavoiteltaessa näihin kaikkiin on siis panostettava. Energiankäytön päästöjen kehitys on pitkälti energiayhtiöiden aktiivisten toimien varassa. Energiateollisuuden 2021 päivitetyn arvion mukaan kaukolämmön päästöt tulevat pienenemään 80–90 % vuoteen 2035 mennessä.

Kiinteistö- ja rakennusalan rooliksi jääkin näin ollen käytössä olevien kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen käytön optimointia ja energiaremontteja toteuttamalla. Erilaiset PPA-mallit, joissa sitoudutaan ostamaan puhdasta energiaa pitkäksi aikaa eteenpäin, ovat myös toimiva tapa kiinteistöalan toimijoille tukea puhtaiden energialähteiden yleistymistä. Vaikka jokaisen kiinteistön energiankäyttö tai energialaitoksen tuotanto ei vielä 2035 ole hiilineutraalia, niin lähelle näillä näkymin päästään. Energian käytön päästöjä on vähennettävä samassa tahdissa energiateollisuuden kanssa vähintään 90 % vuoteen 2035 mennessä.

Se miten ja millä raaka-aineilla rakennamme, on keskeisin kiinteistö- ja rakennusalan vastuulla ja vaikutusvallassa oleva kysymys. Kuinka paljon ja millaisia sementti- ja terästuotteita käytämme jatkossa, on ratkaiseva kysymys rakennusmateriaalien päästöjä vähennettäessä. Vaikka vetypelkistetty teräs on jo valmis käyttöönotettavaksi ja erilaiset hiilen talteenoton tekniikat kehittyvät, emme voi jäädä odottamaan näiden laajaa kaupallistumista, jos haluamme saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2035.

Alan edelläkävijät näyttävät meille jo suuntaa siitä, että rakennusmateriaalien päästöjen puolittaminen on mahdollista ja nähdään lisäksi hyvänä liiketoimintamahdollisuutena. Rakennusmateriaalien valmistuksen päästöjä on vähennettävä 50 % vuoteen 2035 mennessä.

Kolmas osa yhtälöä ovat työmaiden ja kuljetusten päästöt, joiden kehitys kulkee käsi kädessä sähköistymisen ja uusiutuvien polttoaineiden kanssa. Polttoaineiden vaihtaminen vähäpäästöisemmiksi on luultavasti lähivuosien merkittävin teko, mutta vain välivaihe matkalla kohti sähköistä yhteiskuntaa. Muutokset on helpompi toteuttaa pienillä talonrakennustyömailla ja kevyissä kuljetuksissa, mutta ottavat enemmän aikaa raskaassa liikenteessä ja laajoilla infratyömailla. Työmaiden ja kuljetusten päästöjä on vähennettävä 50 % vuoteen 2035 mennessä.

Hiilineutraali rakennettu ympäristö tarkoittaa tilannetta, jossa vuotuiset ilmastopäästöt ja rakennetun ympäristön positiiviset ilmastovaikutukset ovat tasapainossa.  Käyttämällä RT:n tiekartan päästöjakaumia (energiankäyttö 75 %, materiaalit, työmaat ja kuljetukset 25 %) ja päästövähennystavoitteita, voimme laskea päästövähennysten kokonaisvaikutuksen yksinkertaisesti kaavalla: 75 % * 90 % + 25 % * 50 % = 80 %. Lue lisää #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelmasta.

Hiilineutraaliutta ei saavuteta ilman positiivisia ilmastovaikutuksia

Tavoiteltaessa hiilineutraalia rakennettua ympäristöä, ei 80 % päästövähenemä tietenkään yksin riitä. Lisäksi tarvitsemme positiivisia vaikutuksia vuosittain, ja yhtä paljon kuin päästöjä syntyy. Yksi tällainen vaikutus on valtion tason LULUCF-laskelmissakin esiintyvä pitkäikäisten puutuotteiden hiilivarasto, joka tarkoittaa vuosittaista uusien puutuotteiden ja käytöstä poistuvien puutuotteiden välistä erotusta. Tällä tarkoitetaan puutuotteiden hiilivaraston kasvua. Tämä luku oli noin 19 % rakennetun ympäristön vuosittaisista päästöistä vuonna 2017, mutta sisältää toki myös muiden alojen puutuotteiden osuudet.

Lisäksi rakennetun ympäristön positiivisiin vaikutuksiin voitaisiin lukea esimerkiksi purettavien rakennusten betonin karbonatisoituminen, verkkoon syötetty uusiutuva energia tai viherrakentamisen hiilinielut.
#BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelmassa on esitetty toimenpiteitä myös näiden positiivisten vaikutusten lisäämiseksi, mutta niiden vaikuttavuuden arviointi vaatii vielä tarkempaa selvitystyötä. Suuruusluokaltaan nämä positiiviset vaikutukset edustavat kuitenkin noin 20 % rakennetun ympäristön nykyisistä ilmastopäästöistä. Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi näitä on vahvistettava ja ylläpidettävä päästövähennystoimien rinnalla.

Green Building Council Finlandin julkaisut

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohje

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohjeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta tilamuutosten hiilijalanjäljestä ja muista ympäristövaikutuksista, tunnistaa miten vaikutuksia voitaisiin rajoittaa, lisätä vertailumahdollisuuksia hankkeiden välillä sekä auttaa viestimään valintojen vaikutuksista myös alan ulkopuolisille.  Ohje sisältää määritelmiä hiilijalanjäljen laskennan rajaamiselle, lähtötietojen käyttämiselle ja tulosten raportoinnille. Ohje on suunniteltu toimitilahankkeille, mutta sitä voi rajoitetusti soveltaa myös muunlaisille tilamuutoshankkeille. 

Vähähiilisyyden sanakirja

Tämä vähähiilisyyden sanasto on koottu FIGBC:n Vähähiilinen rakentaminen ja Hiilineutraalit kiinteistöt -toimikuntien yhteistyönä keväällä 2020. Sanasto sisältää kaikki yleisimmät vähähiiliseen rakentamiseen ja kiinteistöliiketoimintaan liittyvät termit.

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmä

Hiilineutraalin alueen määritelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia, sekä asettaa kehykset hiilineutraaliusväitteen tekemiselle.

Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma

Julkaisussa esitetään toimenpiteitä kahdeksalle eri toimijaryhmälle kiinteistö- ja rakennusalalla. Toimenpidetauluihin on koottu keskeiset toimenpiteet, joihin kyseisellä toimijaryhmällä on mahdollisuus vaikuttaa. Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma sisältää konkreettiset välitavoitteet ja askelmerkit kaikille alan toimijoille oman toimintansa kehittämiseksi.

Vapaaehtoiset kompensaatiot kiinteistö- ja rakennusalalla

Opas tarjoaa konkreettisia työkaluja ja vinkkejä laadukkaiden ja vastuullisesti tuotettujen vapaaehtoisten päästökompensaatioiden hankintaan.

Kestävä infra -määritelmä

Määritelmä tarjoaa tukea infra-alan kestävyyden johtamiseen. Se toimii työkaluna kestävän kehityksen huomioimiseen infran kaikissa elinkaaren vaiheissa parhaalla mahdollisella tavalla. Määritelmä on tarkoitettu kaikille infra-alalla työskenteleville helpottamaan kestävän kehityksen näkökulmien tunnistamista.

Katsaus kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytilaan

Katsaus kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytilaan kokoaa yhteen sääntelyn, järjestöjen tiekarttojen ja edelläkävijäyritysten toimet.

BuildingLife Programme for Carbon Neutrality in the Built Environment

#BuildingLife National Roadmaps demonstrate how FIGBC suggests we adopt whole life carbon targets in Finland.

Green Building Council Finlandin tapahtumat ja projektit

Tapahtumat

20.3.

#BuildingLife tiekarttatyöpaja

Ilmoittaudu mukaan maksuttomaan työpajaan ja laadi omalle organisaatiollesi hiilitiekartta! Varattu #BuildingLife -kannattajille.

Kestävyysloikka -palvelu

Kestävyysloikka on verkkopalvelu, joka kannustaa kaikkia suomalaisia – niin yhteisöjä kuin yksityishenkilöitäkin – ottamaan käyttöön luontoa ja luonnonvaroja säästäviä, puhtaampia ja energiatehokkaampia tapoja lämmittämiseen, liikkumiseen sekä tavaroiden ja palveluiden tuottamiseen.

Hyvä kestävyysloikka on ympäristön ja luonnon kannalta hieno juttu, mutta usein myös taloudellisesti järkevä.

Monissa palvelun esimerkeistä investointi maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa ja sijoitukselle kertyy riihikuivaa tuottoa. Niiden avulla voit samalla säästää sekä luontoa että rahaa. Kuka tahansa voi lisätä omia loikkiaan palveluun – sinäkin. Kertomalla omasta loikastasi kannustat muita tarttumaan toimeen ja matka kohti kestävää yhteiskuntaa lyhenee.

Kestävyysloikkaa ylläpitää Suomen ympäristökeskus (Syke).

Tutustu vaikuttavien ratkaisujen tietopankkiin.

Kuntotarkastus paljastaa: Kestämättömyys ei kannata.

Lue ja lataa Kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyden kuntotarkastus

Lue ja lataa

Siirry takaisin sivun alkuun