Hiilineutraali rakennettu ympäristö 2035

IPCC:n tuoreen raportin myötä tarve välittömille ilmastotoimille on tullut entistä selvemmäksi. Meillä on tämä vuosikymmen aikaa muuttaa maailman suunta.

Euroopan unioni tavoittelee 55 % päästövähennyksiä vuoteen 2030 ja hiilineutraaliutta 2050 mennessä. Suomen ilmastopaneelin suositukset Suomen päästövähennyksiksi ovat 60 % vuoteen 2030 ja 70 % vuoteen 2035 mennessä, jolloin koko Suomen pitäisi olla myös hiilineutraali. Vertailutasona päästövähennyksissä käytetään vuoden 1990 päästöjä. Jäljelle jäävä 30 % odotetaan olevan yhtä suuri silloisen metsien hiilinielun kanssa, jolloin tasapainotila, eli neutraliteetti, olisi saavutettu.

The IPCC Assessment Reports

FIGBC:n Hiilineutraali rakennettu ympäristö 2035 -tavoite on linjassa Suomen valtiollisen tavoitteen kanssa.  Kiinteistö- ja rakennusala tuottaa noin kolmanneksen Suomen päästöistä, joten ei ole merkityksetöntä mihin tavoitteisiin tähtäämme. Nyt on viimeisiä hetkiä kysyä itseltämme: olemmeko osa ratkaisua vai ongelmaa?

Toteutuakseen hiilineutraali kiinteistö- ja rakennusala vaatii syvän systeemisen muutoksen. Liiketoimintamalleja ja toimintatapoja on muutettava perinpohjaisesti. Jotta yritykset voivat muuttaa omaa toimintaansa, on toimintaympäristön oltava otollinen. Ja kuten usein todettu: asioita, joita ei voi mitata, ei voi johtaa. Sama pätee myös kasvihuonekaasupäästöihin.

Ympäristöministeriön verkkosivut

Mistä päästöjä kannattaa vähentää ja kuinka paljon?

Rakennusteollisuus RT:n Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekartan mukaan 3/4 rakennetun ympäristön päästöistä syntyy nykyisen rakennuskannan
energiankäytöstä ja 1/4 rakennusmateriaaleista, työmaatoiminnoista ja kuljetuksista. Hiilineutraaliutta tavoiteltaessa näihin kaikkiin on siis panostettava. Energiankäytön päästöjen kehitys on pitkälti energiayhtiöiden aktiivisten toimien varassa. Energiateollisuuden 2021 päivitetyn arvion mukaan kaukolämmön päästöt tulevat pienenemään 80–90 % vuoteen 2035 mennessä.

Kiinteistö- ja rakennusalan rooliksi jääkin näin ollen käytössä olevien kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen käytön optimointia ja energiaremontteja toteuttamalla. Erilaiset PPA-mallit, joissa sitoudutaan ostamaan puhdasta energiaa pitkäksi aikaa eteenpäin, ovat myös toimiva tapa kiinteistöalan toimijoille tukea puhtaiden energialähteiden yleistymistä. Vaikka jokaisen kiinteistön energiankäyttö tai energialaitoksen tuotanto ei vielä 2035 ole hiilineutraalia, niin lähelle näillä näkymin päästään. Energian käytön päästöjä on vähennettävä samassa tahdissa energiateollisuuden kanssa vähintään 90 % vuoteen 2035 mennessä.

Se miten ja millä raaka-aineilla rakennamme, on keskeisin kiinteistö- ja rakennusalan vastuulla ja vaikutusvallassa oleva kysymys. Kuinka paljon ja millaisia
sementti- ja terästuotteita käytämme jatkossa, on ratkaiseva kysymys rakennusmateriaalien päästöjä vähennettäessä. Vaikka vetypelkistetty teräs on jo valmis käyttöönotettavaksi ja erilaiset hiilen talteenoton tekniikat kehittyvät, emme voi jäädä odottamaan näiden laajaa kaupallistumista, jos haluamme saavuttaa
hiilineutraaliuden vuonna 2035.

Alan edelläkävijät näyttävät meille jo suuntaa siitä, että rakennusmateriaalien päästöjen puolittaminen on mahdollista ja nähdään lisäksi hyvänä liiketoimintamahdollisuutena. Rakennusmateriaalien valmistuksen päästöjä on vähennettävä 50 % vuoteen 2035 mennessä.

Kolmas osa yhtälöä ovat työmaiden ja kuljetusten päästöt, joiden kehitys kulkee käsi kädessä sähköistymisen ja uusiutuvien polttoaineiden kanssa. Polttoaineiden vaihtaminen vähäpäästöisemmiksi on luultavasti lähivuosien merkittävin teko, mutta vain välivaihe matkalla kohti sähköistä yhteiskuntaa. Muutokset on helpompi toteuttaa pienillä talonrakennustyömailla ja kevyissä kuljetuksissa, mutta ottavat enemmän aikaa raskaassa liikenteessä ja laajoilla infratyömailla. Työmaiden ja kuljetusten päästöjä on vähennettävä 50 % vuoteen 2035 mennessä.

Hiilineutraali rakennettu ympäristö tarkoittaa tilannetta, jossa vuotuiset ilmastopäästöt ja rakennetun ympäristön positiiviset ilmastovaikutukset ovat tasapainossa.  Käyttämällä RT:n tiekartan päästöjakaumia (energiankäyttö 75 %, materiaalit, työmaat ja kuljetukset 25 %) ja päästövähennystavoitteita, voimme laskea päästövähennysten kokonaisvaikutuksen yksinkertaisesti kaavalla: 75 % * 90 % + 25 % * 50 % = 80 %.

Hiilineutraaliutta ei saavuteta ilman positiivisia ilmastovaikutuksia

Tavoiteltaessa hiilineutraalia rakennettua ympäristöä, ei 80 % päästövähenemä tietenkään yksin riitä. Lisäksi tarvitsemme positiivisia vaikutuksia vuosittain, ja yhtä paljon kuin päästöjä syntyy. Yksi tällainen vaikutus on valtion tason LULUCF-laskelmissakin esiintyvä pitkäikäisten puutuotteiden hiilivarasto, joka tarkoittaa vuosittaista uusien puutuotteiden ja käytöstä poistuvien puutuotteiden välistä erotusta. Tällä tarkoitetaan puutuotteiden hiilivaraston kasvua. Tämä luku oli noin 19 % rakennetun ympäristön vuosittaisista päästöistä vuonna 2017, mutta sisältää toki myös muiden alojen puutuotteiden osuudet.

Lisäksi rakennetun ympäristön positiivisiin vaikutuksiin voitaisiin lukea esimerkiksi purettavien rakennusten betonin karbonatisoituminen, verkkoon syötetty uusiutuva energia tai viherrakentamisen hiilinielut.
Toimintaohjelmassa on esitetty toimenpiteitä myös näiden positiivisten vaikutusten lisäämiseksi, mutta niiden vaikuttavuuden arviointi vaatii vielä tarkempaa selvitystyötä. Suuruusluokaltaan nämä positiiviset vaikutukset edustavat kuitenkin noin 20 % rakennetun ympäristön nykyisistä ilmastopäästöistä. Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi näitä on vahvistettava ja ylläpidettävä päästövähennystoimien rinnalla.

Hyödyllisiä linkkejä

Green Building Council Finlandin julkaisut

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmä

Hiilineutraalin alueen määritelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia, sekä asettaa kehykset hiilineutraaliusväitteen tekemiselle.

Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma

#BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma sisältää konkreettiset välitavoitteet ja askelmerkit kaikille alan toimijoille oman toimintansa kehittämiseksi.

Vapaaehtoiset kompensaatiot kiinteistö- ja rakennusalalla

Opas tarjoaa konkreettisia työkaluja ja vinkkejä laadukkaiden ja vastuullisesti tuotettujen vapaaehtoisten päästökompensaatioiden hankintaan.

Kestävä infra -määritelmä

Määritelmä tarjoaa tukea infra-alan kestävyyden johtamiseen. Se toimii työkaluna kestävän kehityksen huomioimiseen infran kaikissa elinkaaren vaiheissa parhaalla mahdollisella tavalla. Määritelmä on tarkoitettu kaikille infra-alalla työskenteleville helpottamaan kestävän kehityksen näkökulmien tunnistamista.

Kiinteistön Hiilineutraali energiankäyttö

Julkaisu antaa hiilineutraalia energiankäyttöä tavoittelevalle ohjeita siitä, mitä näkökulmia tulee huomioida ja miten hiilineutraaliudesta viestitään avoimesti sekä läpinäkyvästi.

Katsaus kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytilaan

Vuonna 2021 toteutettu katsaus kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytilaan kokoaa yhteen sääntelyn, järjestöjen tiekarttojen ja edelläkävijäyritysten toimet.

BuildingLife Programme for Carbon Neutrality in the Built Environment

#BuildingLife Programme for Carbon Neutrality in the Built Environment consists of two parts: carbon neutral built environment by 2035 and operator-specific tables of measures.

Energiansäästövinkit kiinteistöjen omistajille

Osana Astetta Alemmas -kampanjaa FIGBC:n Kiinteistöt-toimikunta kokosi ehdotuksia ja ideoita konkreettisiksi toimenpiteiksi ja ratkaisuiksi asuinkohteille ja toimitiloille energiankäytön vähentämiselle

Green Building Council Finlandin tapahtumat ja projektit

Tapahtumat

6.10.

FIGBC kouluttaa: Vähähiilisyystavoitteet ja elinkaaren hiilijalanjälki

Tässä koulutuksessa kerromme keskeisistä vähähiilisen rakentamisen trendeistä ja tulevista vaatimuksista, vähähiilisyystavoitteiden asettamisesta sekä elinkaaren hiilijalanjäljen ohjaamisesta hankkeissa vähähiilisyystavoitteiden saavuttamiseksi. Kurssilla käsitellään uutta rakennuslakia, YM:n laskentamenetelmän viimeisintä versiota sekä vertaillaan erilaisia hiilijalanjäljen arviointimenetelmiä.  Suomi on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuonna 2035. Hiilineutraali Suomi 2035 vaatii merkittäviä ponnistuksia myös kiinteistö- ja rakennusalalta toteutuakseen.

13.10.

Vähähiilisistä rakennusmateriaaleista täyttä liiketoimintaa – osallistu KIRA-kasvuohjelman ja FIGBC työpajoihin

Se miten ja millä raaka-aineilla rakennamme, on keskeisin kiinteistö- ja rakennusalan vastuulla ja vaikutusvallassa oleva kysymys. Sivuvirtojen hyödyntämiseen, ratkaisujen yhteiskehittämiseen ja tilaajien ja tuottajien väliseen vuoropuheluun tarvitaan lisää vauhtia. Rakennuttaja: Green Building Council Finland ja KIRA-kasvuohjelma käynnistävät vähähiilisiä materiaaleja tarvitsevien ja tuottavien organisaatioiden yhteiskehittämisprosessin.

10.11.

FIGBC kouluttaa: Hiilijalanjälkiarvioinnin asiantuntijakoulutus

Koulutus on suunnattu elinkaariarvioinnin asiantuntijoille, jotka ovat olleet mukana jo ainakin muutaman hankkeen elinkaariarvion laadinnassa.

Lisätietoja

Lauri Tähtinen

Kehityspäällikkö

lauri.tahtinen@figbc.fi

+358 40 486 5400

Lauri vastaa Green Building Council Finlandin toiminnan kehittämisestä sekä ulkoisten projektien koordinoimisesta. Laurin erityisosaamisalueita ovat vähähiilinen rakentaminen, hiilineutraali rakennettu ympäristö ja EU-taksonomia. 

Miisa Tähkänen

Johtava asiantuntija

miisa.tahkanen@figbc.fi

+358 40 080 3237

Miisa edistää yhteiskunnallista vaikuttavuuttamme sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Hän osallistuu kansainvälisiin projekteihin ja vahvistaa järjestömme kansainvälistä näkyvyyttä. Miisan erityisosaamiseen kuuluu rakentamisen päästöohjaus.  

Kestävyysloikka -palvelu

Kestävyysloikka on verkkopalvelu, joka kannustaa kaikkia suomalaisia – niin yhteisöjä kuin yksityishenkilöitäkin – ottamaan käyttöön luontoa ja luonnonvaroja säästäviä, puhtaampia ja energiatehokkaampia tapoja lämmittämiseen, liikkumiseen sekä tavaroiden ja palveluiden tuottamiseen.

Hyvä kestävyysloikka on ympäristön ja luonnon kannalta hieno juttu, mutta usein myös taloudellisesti järkevä.

Monissa palvelun esimerkeistä investointi maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa ja sijoitukselle kertyy riihikuivaa tuottoa. Niiden avulla voit samalla säästää sekä luontoa että rahaa. Kuka tahansa voi lisätä omia loikkiaan palveluun – sinäkin. Kertomalla omasta loikastasi kannustat muita tarttumaan toimeen ja matka kohti kestävää yhteiskuntaa lyhenee.

Kestävyysloikkaa ylläpitää Suomen ympäristökeskus (Syke).

Tutustu vaikuttavien ratkaisujen tietopankkiin.

Siirry takaisin sivun alkuun