Emissions Gap Report ja UN Global Stocktake eivät maalaa meille mielekästä tulevaisuuskuvaa. Pysyäksemme Pariisin sopimuksen 1,5 °C:n polulla, vuodelle 2030 ennustettujen kasvihuonekaasupäästöjen olisi laskettava 42 prosenttia. Se tarkoittaa sitä, että päästövähennysten on oltava nopeita ja vaikuttavia ja niiden lisäksi on edistettävä hiilensidontaa.
Euroopan unioni EU on asettanut tavoitteekseen olla vuoteen 2050 mennessä ilmastoneutraali. EU on myös asettanut vähintään 55 prosentin päästövähennystavoitteen vuodelle 2030 vuoden 1990 tasosta. Fit for 55.
Suomen ilmastolaissa asetetaan kansallisia ilmastotavoitteita. Lain keskeisiä sisältöjä ovat mm. hiilineutraaliustavoite, Suomen ilmastopaneelin suosituksiin perustuvat päästövähennystavoitteet sekä nielujen vahvistamistavoite. Suomen kansallisessa lainsäädännössä ilmastonmuutokseen vaikuttavia säädöksiä ovat muassa liikennettä, maankäyttöä ja rakentamista, jätealaa ohjaavat säädökset.
FIGBC:n Hiilineutraali rakennettu ympäristö -tavoite on linjassa Suomen valtiollisen tavoitteen kanssa. Kiinteistö- ja rakennusala tuottaa noin kolmanneksen Suomen päästöistä, joten ei ole merkityksetöntä mihin tavoitteisiin tähtäämme. Green Building Council Finland haluaa haastaa toimialaa ottamaan johtajuuden ilmastonmuutoksen ratkaisijana.
Toteutuakseen hiilineutraali kiinteistö- ja rakennusala vaatii syvän systeemisen muutoksen. Liiketoimintamalleja ja toimintatapoja on muutettava perinpohjaisesti. Jotta yritykset voivat muuttaa omaa toimintaansa, on toimintaympäristön oltava otollinen. Ja kuten usein todettu: asioita, joita ei voi mitata, ei voi johtaa. Sama pätee myös kasvihuonekaasupäästöihin.
Kiinteistö- ja rakennusalan rooliksi jääkin näin ollen käytössä olevien kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen käytön optimointia ja energiaremontteja toteuttamalla. Erilaiset PPA-mallit, joissa sitoudutaan ostamaan puhdasta energiaa pitkäksi aikaa eteenpäin, ovat myös toimiva tapa kiinteistöalan toimijoille tukea puhtaiden energialähteiden yleistymistä. Vaikka jokaisen kiinteistön energiankäyttö tai energialaitoksen tuotanto ei vielä 2035 ole hiilineutraalia, niin lähelle näillä näkymin päästään. Energian käytön päästöjä on vähennettävä samassa tahdissa energiateollisuuden kanssa vähintään 90 % vuoteen 2035 mennessä.
Se miten ja millä raaka-aineilla rakennamme, on keskeisin kiinteistö- ja rakennusalan vastuulla ja vaikutusvallassa oleva kysymys. Kuinka paljon ja millaisia sementti- ja terästuotteita käytämme jatkossa, on ratkaiseva kysymys rakennusmateriaalien päästöjä vähennettäessä. Vaikka vetypelkistetty teräs on jo valmis käyttöönotettavaksi ja erilaiset hiilen talteenoton tekniikat kehittyvät, emme voi jäädä odottamaan näiden laajaa kaupallistumista, jos haluamme saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2035.
Alan edelläkävijät näyttävät meille jo suuntaa siitä, että rakennusmateriaalien päästöjen puolittaminen on mahdollista ja nähdään lisäksi hyvänä liiketoimintamahdollisuutena. Rakennusmateriaalien valmistuksen päästöjä on vähennettävä 50 % vuoteen 2035 mennessä.
Kolmas osa yhtälöä ovat työmaiden ja kuljetusten päästöt, joiden kehitys kulkee käsi kädessä sähköistymisen ja uusiutuvien polttoaineiden kanssa. Polttoaineiden vaihtaminen vähäpäästöisemmiksi on luultavasti lähivuosien merkittävin teko, mutta vain välivaihe matkalla kohti sähköistä yhteiskuntaa. Muutokset on helpompi toteuttaa pienillä talonrakennustyömailla ja kevyissä kuljetuksissa, mutta ottavat enemmän aikaa raskaassa liikenteessä ja laajoilla infratyömailla. Työmaiden ja kuljetusten päästöjä on vähennettävä 50 % vuoteen 2035 mennessä.
Hiilineutraali rakennettu ympäristö tarkoittaa tilannetta, jossa vuotuiset ilmastopäästöt ja rakennetun ympäristön positiiviset ilmastovaikutukset ovat tasapainossa. Käyttämällä RT:n tiekartan päästöjakaumia (energiankäyttö 75 %, materiaalit, työmaat ja kuljetukset 25 %) ja päästövähennystavoitteita, voimme laskea päästövähennysten kokonaisvaikutuksen yksinkertaisesti kaavalla: 75 % * 90 % + 25 % * 50 % = 80 %. Lue lisää #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelmasta.
Tavoiteltaessa hiilineutraalia rakennettua ympäristöä, ei 80 % päästövähenemä tietenkään yksin riitä. Lisäksi tarvitsemme positiivisia vaikutuksia vuosittain, ja yhtä paljon kuin päästöjä syntyy. Yksi tällainen vaikutus on valtion tason LULUCF-laskelmissakin esiintyvä pitkäikäisten puutuotteiden hiilivarasto, joka tarkoittaa vuosittaista uusien puutuotteiden ja käytöstä poistuvien puutuotteiden välistä erotusta. Tällä tarkoitetaan puutuotteiden hiilivaraston kasvua. Tämä luku oli noin 19 % rakennetun ympäristön vuosittaisista päästöistä vuonna 2017, mutta sisältää toki myös muiden alojen puutuotteiden osuudet.
Lisäksi rakennetun ympäristön positiivisiin vaikutuksiin voitaisiin lukea esimerkiksi purettavien rakennusten betonin karbonatisoituminen, verkkoon syötetty uusiutuva energia tai viherrakentamisen hiilinielut.
#BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelmassa on esitetty toimenpiteitä myös näiden positiivisten vaikutusten lisäämiseksi, mutta niiden vaikuttavuuden arviointi vaatii vielä tarkempaa selvitystyötä. Suuruusluokaltaan nämä positiiviset vaikutukset edustavat kuitenkin noin 20 % rakennetun ympäristön nykyisistä ilmastopäästöistä. Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi näitä on vahvistettava ja ylläpidettävä päästövähennystoimien rinnalla.
Ilman vähähiilisiä ratkaisuja ei voida rakentaa vähähiilisesti. Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma (KIRAilmasto) tavoitteena on vauhdittaa rakennusalan ilmastonmuutosta torjuvien ja vähähiilisyyttä tukevien teknologioiden, palveluiden ja toimintamallien käyttöönottoa, toimintatapojen muutosta ja lisätä tuottavuutta.
Ohjelmassa rahoitettuja hankkeita on yli 100. Hankkeissa kehitetään vähähiilisiä energiaratkaisuja ja rakennusmateriaaleja sekä vähähiilisyyden arviointimenetelmiä. Mukana on hankkeita, joissa tarkastellaan rakennusten suunnittelun ja rakentamisen sekä aluesuunnittelun keinoja edistää vähähiilisyyttä. Hankkeita on liittyen myös vähähiiliseen kiertotalouteen ja osaamisen kehittämiseen.
EU-lainsäädännön ja muun ohjauksen, kuten kiertotalousstrategian, Green New Dealin, taksonomian, New European Bauhausin sekä EPBD päivitysten taustalla on Level(s)-viitekehys. Viitekehys tarjoaa laajasti testatun järjestelmän vaikutusten arviointiin rakennuksen koko elinkaaren ajalta. Level(s) on Euroopan komission luoma viitekehys, jonka avulla voidaan määrittää rakennuksen kestävyyden taso. Viitekehys on luotu tarpeesta yhteiselle tavalle arvioida hankkeita ja vähentää niiden ympäristövaikutuksia parantamalla resurssitehokkuutta. Level(s) -viitekehyksen käytön ja raportoinnin tueksi on kehitetty yhteinen Excel-pohjainen raportointi-työkalu. Katso myös Raportointityökalun ohje. Työkalu ja ohje ovat suomeksi.
Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Avoin ry:n yhteistyönä toteuttama Hiilikartta auttaa arvioimaan maankäytön suunnitelmien aiheuttaman muutoksen maaperän ja kasvillisuuden hiilivarastoon. Työkalu ei laske mukaan rakennuksia, se soveltuu FIGBC:n julkaiseman Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmän viitekehyksessä käytettäväksi.
Tämä avoin verkkokurssi tarjoaa perustiedot vähähiilisestä rakentamisesta. Kurssi sisältää rakennusten suunnittelijoille ja toteuttajille suunnattua tietoa elinkaariarvioinnista, rakennusmateriaaleista, energiatehokkuudesta ja kiertotaloudesta sekä näiden huomioimisesta suunnittelun ja rakennushankkeen eri vaiheissa. Kurssi on toteutettu Aalto-yliopistossa yhteistyössä Tallinnan teknillisen yliopiston ja Granlund Oy:n kanssa.
Free embodied carbon tool for buildings. One Click LCA Planetary helps decarbonize buildings at a planetary scale.
CO2data.fi-palvelu tarjoaa puolueetonta dataa Suomessa käytettävien rakennustuotteiden ja -palvelujen ilmastovaikutuksista.
Palvelusta vastaa Suomen ympäristökeskus SYKE ja se on kaikille avoin ja maksuton.
Väylävirasto on yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa koonnut ohjeen, joka mahdollistaa yhdenmukaisen tavan infrarakentamisen CO2-päästöjen laskentaan
erityisesti väylien, katujen, puistojen ja muun julkisen infran osalta. Väylävirastossa menetelmää tullaan edellyttämään kaikissa suunnitteluhankkeissa, joista laaditaan hankearviointi. Arviointia edellytetään suunnittelusta saatavaan määrätietoon perustuen jo varhaisessa vaiheessa hankkeen elinkaarta, tarkentuen suunnitteluvaiheittain aina hankkeen toteutukseen asti. Ohje koskee kaikki väylämuotoja, mutta painottuu alkuvaiheessa tie- ja ratahankkeiden suunnitteluun. Vesiväyliä koskevaa ohjeistusta tullaan tarkentamaan.
In all the Nordic countries, the green transition of the construction sector is high on the agenda. However, methods, data and practices for regulating the climate and environmental impact of buildings are not yet well-established. The Nordic countries, therefore, have a unique chance to align approaches and share knowledge on how to create regulation for climate emissions of buildings. The roadmap gives an overview of the national carbon goals and time frames for introducing and developing regulation on climate emissions of buildings, and it outlines which building elements are included in life cycle assessments in each Nordic countries. The roadmap sets three strategic aims to pave the way for future collaboration on implementing climate declarations as a common starting point. Published 09_2023.
Hiilineutraalisuomi.fi tarjoaa tutkimukseen ja asiantuntemukseen perustuvaa tietoa, työkaluja ja ratkaisuja ilmastoviisaan Suomen rakentamiseksi.
Decarbonize Design -verkkokurssi on Aalto-yliopiston ja Yalen yliopiston (USA) yhteinen verkkokurssi suunnittelijoille, arkkitehdeille ja rakennusinsinööreille sekä materiaalivalmistajille, rakennuttajille ja kiinteistönomistajille vähähiilisen rakennuksen suunnittelusta.
Infra 2035: Infrastruktuuri hiilineutraalissa Suomessa -hankkeen loppuraportin tiivistelmä sisältää hankkeen tulokset, mm. tiedolla johtamisen mallin infrahankkeisiin.
Julkaisija(t): Demos Helsinki & Rakli (2021)
On 24 May 2022, WorldGBC launched the EU Policy Whole Life Carbon Roadmap for buildings as part of the #BuildingLife project. WorldGBC has convened leaders from across the value chain to formulate a detailed plan for how EU policymakers and the built environment sector can work together to fully decarbonise buildings and construction by 2050.
Selaa julkaistuja RTS EPD-ympäristöselosteita Rakennustietosäätiön verkkopalvelusta.
ECO Portal, ECO Platform is offering a central access point for users to digital EPD data. The ECO Portal is online, but only as a first version of what is going to be developed to an international connection-point for LCA-tools or other digital and manual applications. The data is provided under the license conditions of the individual data providers. The responsibility for their contents and LCA related results lies with the individual declaration owner.
The International EPD® System is a global programme for Environmental Declarations. The International EPD System is owned and operated by EPD International AB.
EPD Hub delivers integrated EPD verification and publishing in line with ISO 14025, EN 15804+A2, ISO 21930, and other standards.
EPD Hub serves manufacturers and consultants worldwide.
The Global Status Report for Buildings and Construction (Buildings-GSR), a report published by the UN Environment Programme (UNEP) and the Global Alliance for Buildings and Construction (GlobalABC), provides an annual snapshot of the progress of the buildings and construction sector on a global scale. The Buildings-GSR reviews the status of policies, finance, technologies and solutions to monitor whether the sector is aligned with the Paris Agreement goals. It also provides stakeholders with evidence to persuade policymakers and the overall buildings and construction community to take action.
As outlined in this edition, the buildings and construction sector contributes significantly to global climate change, accounting for about 21 per cent of global greenhouse gas emissions. In 2022, buildings were responsible for 34 per cent of global energy demand and 37 per cent of energy and process-related carbon dioxide (CO2) emissions. The 2022 update of the Global Buildings Climate Tracker (GBCT) paints a concerning picture: the gap between the current state and the desired decarbonization path is significant. To align with the 2030 milestone, an annual increase of ten decarbonization points is now required, a substantial jump from the six points anticipated per year starting in 2015.
Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohjeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta tilamuutosten hiilijalanjäljestä ja muista ympäristövaikutuksista, tunnistaa miten vaikutuksia voitaisiin rajoittaa, lisätä vertailumahdollisuuksia hankkeiden välillä sekä auttaa viestimään valintojen vaikutuksista myös alan ulkopuolisille. Ohje sisältää määritelmiä hiilijalanjäljen laskennan rajaamiselle, lähtötietojen käyttämiselle ja tulosten raportoinnille. Ohje on suunniteltu toimitilahankkeille, mutta sitä voi rajoitetusti soveltaa myös muunlaisille tilamuutoshankkeille.
Tämä vähähiilisyyden sanasto on koottu FIGBC:n Vähähiilinen rakentaminen ja Hiilineutraalit kiinteistöt -toimikuntien yhteistyönä keväällä 2020. Sanasto sisältää kaikki yleisimmät vähähiiliseen rakentamiseen ja kiinteistöliiketoimintaan liittyvät termit.
Hiilineutraalin alueen määritelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia, sekä asettaa kehykset hiilineutraaliusväitteen tekemiselle.
Julkaisussa esitetään toimenpiteitä kahdeksalle eri toimijaryhmälle kiinteistö- ja rakennusalalla. Toimenpidetauluihin on koottu keskeiset toimenpiteet, joihin kyseisellä toimijaryhmällä on mahdollisuus vaikuttaa. Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma sisältää konkreettiset välitavoitteet ja askelmerkit kaikille alan toimijoille oman toimintansa kehittämiseksi.
Opas tarjoaa konkreettisia työkaluja ja vinkkejä laadukkaiden ja vastuullisesti tuotettujen vapaaehtoisten päästökompensaatioiden hankintaan.
Määritelmä tarjoaa tukea infra-alan kestävyyden johtamiseen. Se toimii työkaluna kestävän kehityksen huomioimiseen infran kaikissa elinkaaren vaiheissa parhaalla mahdollisella tavalla. Määritelmä on tarkoitettu kaikille infra-alalla työskenteleville helpottamaan kestävän kehityksen näkökulmien tunnistamista.
Vuonna 2021 toteutettu katsaus kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytilaan kokoaa yhteen sääntelyn, järjestöjen tiekarttojen ja edelläkävijäyritysten toimet.
#BuildingLife Programme for Carbon Neutrality in the Built Environment consists of two parts: carbon neutral built environment by 2035 and operator-specific tables of measures.
21.5.
Lämpimästi tervetuloa ympäristöministeriön, Green Building Council Finland:n ja Aalto-yliopiston järjestämään vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaariin tiistaina 21.5.2024 Tilaisuudessa pääset kuulemaan vähähiilisen rakentamisen säädöskehityksestä Euroopassa sekä Suomessa, alan viimeisimpiä kokemuksia vähähiilisyystyöstä sekä kaupunkikehityksen vaikutuksesta vähähiiliseen rakentamiseen. Tilaisuus järjestetään ympäristöministeriön Pankkisalissa sekä verkossa. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä, jos olet halukas tulemaan paikan päälle.
22.5.
Innovatiivisia, vähähiilisiä rakennusmateriaaleja tarvitaan kunnianhimoisten hiilineutraaliustavoitteiden toteuttamiseksi! Oikeat olosuhteet, tieto ja verkostot nopeuttavat markkinoille siirtymistä. Tämä tapahtuma on jatkoa 25.1.
Päivitetyn Net Zero Carbon Building Commitmentin allekirjoittajat tavoittelevat hiilineutraalin energiankäytön lisäksi hiilineutraalia rakentamista.
#BuildingLifen tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Kutsumme kaikkia kiinteistö- ja rakennusalalalla #BuildingLife -kannattajaksi ja julkaisemaan oman valmiin toimintaohjelmansa kanssamme.
Kestävyysloikka on verkkopalvelu, joka kannustaa kaikkia suomalaisia – niin yhteisöjä kuin yksityishenkilöitäkin – ottamaan käyttöön luontoa ja luonnonvaroja säästäviä, puhtaampia ja energiatehokkaampia tapoja lämmittämiseen, liikkumiseen sekä tavaroiden ja palveluiden tuottamiseen.
Hyvä kestävyysloikka on ympäristön ja luonnon kannalta hieno juttu, mutta usein myös taloudellisesti järkevä.
Monissa palvelun esimerkeistä investointi maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa ja sijoitukselle kertyy riihikuivaa tuottoa. Niiden avulla voit samalla säästää sekä luontoa että rahaa. Kuka tahansa voi lisätä omia loikkiaan palveluun – sinäkin. Kertomalla omasta loikastasi kannustat muita tarttumaan toimeen ja matka kohti kestävää yhteiskuntaa lyhenee.
Kestävyysloikkaa ylläpitää Suomen ympäristökeskus (Syke).
