7.2.2024

FIGBC fasilitoi rakennusalaa kohti kiertotalouden systeemistä muutosta

Lehdistötiedote vapaa julkaistavaksi heti. Kiertotalouden green dealia viimeistellään parhaillaan. Kyseessä on valtion luotsaama yrityksille, kunnille ja alueille suunnattu strateginen sitoumusmalli. Sen puitteissa toimijat voivat vapaaehtoisesti sitoutua luonnonvarojen käytön vähentämistä ja hiilineutraalia kiertotaloutta edistäviin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Nyt loppusuoralla olevaan Kiertotalouden green deal -prosessiin on kuulunut useita työpajoja yhdessä muiden toimialojen kanssa sekä rakentamiseen keskittyneitä pyöreitä […]

Lehdistötiedote vapaa julkaistavaksi heti.

Kiertotalouden green dealia viimeistellään parhaillaan. Kyseessä on valtion luotsaama yrityksille, kunnille ja alueille suunnattu strateginen sitoumusmalli. Sen puitteissa toimijat voivat vapaaehtoisesti sitoutua luonnonvarojen käytön vähentämistä ja hiilineutraalia kiertotaloutta edistäviin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin.

Nyt loppusuoralla olevaan Kiertotalouden green deal -prosessiin on kuulunut useita työpajoja yhdessä muiden toimialojen kanssa sekä rakentamiseen keskittyneitä pyöreitä pöytiä ja palautekierroksia.

”Green dealia on tehty laajasti toimijoita osallistaen ja parhaiden keinojen tunnistamista on tukenut lisäksi tutkimuslaitosten skenaariotyö”, kertoo Ella Lahtinen, Green Building Council Finland. Tutkimuslaitosten (Syke, GTK, Luke, VTT, Aalto-yliopisto ja Tilastokeskus) luotsaamassa skenaariotyössä luodaan tilannekuva luonnonvarojen kulutuksen tilasta ja vaikutuksista ympäristöön ja talouteen. Ensimmäisiä tuloksia julkistettiin jo marraskuussa 2023. Syken johdolla laadittu skenaarioraportti julkistetaan maaliskuussa.

”On ollut inspiroivaa nähdä kuinka paljon mukana olevia yrityksiä, kuntia ja kaupunkeja kiinnostaa mitä he voisivat tehdä paremman tulevaisuuden ja kiertotalouden edistämiseksi. Jo ennen toimenpiteiden luonnoksia viime keväänä, yritykset olivat innokkaita kuulemaan mitä tullaan mittaamaan, jotta he voisivat alkaa keräämään lähtötietoja. Mukana olleet toimijat ovat valmisteluprosessin aikana antaneet asiantuntijoidensa aikaa ja osaamista. Vastavuoroisesti he ovat saaneet ideoita oman toimintansa kehittämiseen tulevaisuuden kestäväksi ja kontakteja muihin saman henkisiin tahoihin”, kiittelee Lahtinen.

Aidosti vaikuttavia toimenpiteitä ja mittareita

Kiertotalouden vaatimaa muutosta ei tehdä yksin eikä edes yhden toimialan sisällä vaan osana suurempaa kokonaisuutta. Systeeminen muutos kiertotalouden suuntaan tarkoittaa toimintamallien, rakenteiden ja näiden vuorovaikutusten samanaikaista muutosta, jolla luodaan edellytyksiä tulevaisuuden hyvinvoinnille ja kestävälle kehitykselle. Valmistelussa oleva Kiertotalouden green deal koskettaakin talousjärjestelmämme kaikkia osia tekstiileistä, ruuanvalmistukseen, energiantuotantoon ja teollisuuteen rakennetun ympäristön lisäksi.

FIGBC:llä on ollut olennainen rooli Resurssiviisaan rakennetun ympäristön toimenpiteiden valmistelussa sidosryhmätyöskentelyjen sekä tutkimuslaitosten valmistelemien skenaarioiden pohjalta. Resurssiviisas rakennettu ympäristö muutosalueessa on ollut toimenpiteistä jopa runsaudenpula. ”Mukaan otettavien toimenpiteiden sekä mittareiden tulee olla vaikuttavia ja edistää kokonaisvaltaista muutosta kohti merkittävää uusiutumattomien materiaalien käytön vähentämistä, kiertotaloutta”, toteaa Lahtinen.

Mitä sitten resurssiviisaan rakennetun ympäristön osalta siis tavoitellaan? Vuodelle 2035 luodussa visiossa kiertotalous on huomioitu rakennetussa ympäristössä kokonaisvaltaisesti.

  • Resurssitehokkaan rakentamisen hierarkiaa noudatetaan eli suositaan korjaamista ja käyttötarkoitusten muutoksia sekä pidennetään olemassa olevien rakennusten ja rakenteiden elinkaarta.
  • Kaavoitus ohjaa kiertotalousratkaisuihin. Talon- ja infrarakennushankkeiden suunnitteluprosessissa kiertotalousnäkökulmien tutkiminen ja käyttöönotto on valtavirtaa.
  • Vuonna 2035 asuin- ja julkisten rakennusten sekä infra- ja taitorakenteiden suunnittelukäyttöikä on lähtökohtaisesti 100 vuotta. Lyhytikäiset rakennukset ja rakenteet rakennetaan purettavaksi ja uudelleenkäytettäväksi. Erityisen pitkäikäiset rakennukset rakennetaan monikäyttöisiksi ja muunneltavaksi.
  • Rakennusosat ja -tuotteet ovat irrotettavia ja ne käytetään uudelleen sekä rakennustuotteiden valmistuksessa hyödynnetään sivutuotteita ja jätteitä.
  • Jätteet jalostetaan mahdollisimman korkean jalostusasteen tuotteiksi.
  • Maa- ja kiviainekset hyödynnetään ja kierrätetään tehokkaasti, ja neitseellisten maa- ja kiviainesten otto on vähentynyt merkittävästi nykyisestä.

Vaikka visio ja tavoitteet ovat korkealla, emme Suomessa sitä tule saavuttamaan aiotussa aikataulussa, jos tekemisen tasoa ei nosteta ja muutokseen ei uskota. Meidän kaikkien tulee sitoutua omalla toiminnallamme ja valinnoillamme, niin kotona kuin töissä, muutokseen, jotta siitä tulee systeemistä ja vaikuttavaa.

Tutustu lisää https://ym.fi/kiertotalouden-green-deal

Green Building Council Finland järjestää 15.3.2024 kaikille avoimen, maksuttoman webinaarin, jossa  FIGBC:n asiantuntijat Ella Lahtinen ja Elina Samila käyvät läpi kiertotalouden green dealia kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta.

Lisätietoja:

Ella Lahtinen
Kestävän kehityksen asiantuntija
ella.lahtinen@figbc.fi
+358 40 512 2193

Elina Samila

Kestävän kehityksen asiantuntija
elina.samila@figbc.fi
+358 40 5622 775

Sinua voisi kiinnostaa myös...

Kiertotalouden nykytila – mikä muuttuu seuraavaksi?

Sekä kansallisten että kansainvälisten projektien myötä olemme Green Building Council Finlandilla saaneet sukeltaa syvälle rakentamisen kiertotalouteen. Kertyneen kokemuksen myötä syntyy näkemys: mihin tähän mennessä on päästy ja millaisiin kehitysaihioihin pitäisi seuraavaksi keskittyä?

Kiertotalouden edistäminen kuntien hankinnoissa

Rakennetun ympäristön toimialan kiertotalouden markkinakatsaus sisältää myös alueittaisia suosituksia pääkaupunkiseudulle, Tampereen, Turun ja Oulun seuduille, siitä kuinka kuntien hankinnoissa voi edistää kiertotaloutta.

Rakentamisen kiertotalouden sanakirja

Rakentamisen kiertotalouden sanakirjan tavoitteena on yhdenmukaistaa termejä ja siten edistää niiden vakiintumista. Sanakirja ei kuitenkaan ole virallinen suositus. Määritelmiä on työstetty useiden kiertotalouden asiantuntijoiden sekä ympäristöministeriön kanssa sekä pilotoitu Helsingin kiertotalousklusterin ja Tampereen Kissanmaan kiertotaloustalon projekteissa.

Tilaa FIGBC uutiset ja tiedotteet

Noin kerran kuukaudessa ilmestyvään uutiskirjeeseen kootaan lyhyeksi koosteeksi keskeisimmät uutiset, tulevat tapahtumat ja FIGBC -kuulumiset. Uutiskirje on hyvä yleiskatsaus järjestön toimintaan. Uutiskirjeen voi tilata vapaasti kuka vain – siis myös, vaikka et olisi FIGBC:n jäsen!

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Siirry takaisin sivun alkuun