9.12.2024

Ohjausryhmissä peräänkuulutettiin kovaa totuutta ja konkretiaa

Uudet ohjausryhmät ovat suunnilleen kaksivuotisen työsarkansa puolivälissä. Mitä olemme saaneet aikaan vuonna 2024?

FIGBC:n toimintaa ohjaamaan perustettiin vuoden 2024 alussa ensimmäistä kertaa kaksi ohjausryhmää. Tavoitteena on ollut ”kasvattaa hartioita” siis tuoda osaamista ja näkemystä FIGBC:n strategian toteuttamiseen, sekä varmistaa että että työssämme huomioidaan laajasti koko jäsenistön erilaiset näkökulmat. Ohjausryhmien kaksivuotinen työnsarka on nyt puolivälissä ja seuraava haku käynnistyy syksyllä 2025.

Kestävyysosaamisen ohjausryhmä ohjaa konkretiaan ja perusasioiden opettamiseen

Uuden kestävyysosaamisen ohjausryhmän keskustelu on ollut aktiivista ja avointa heti ensimmäisestä kokouksesta alkaen. Ryhmällä on vahva halu ohjata FIGBC:n toimintaa sekä osallistua yhdistyksen osaamispalveluiden tuottamiseen, kiittelee ryhmän vetäjä Ella Lahtinen.

Syksyllä ohjausryhmän kokouksessa vieraillut Opetushallituksen erityisasiantuntija Jenna Nieminen kertoi Opetushallituksen osaamisen ennakointifoorumin työstä kestävyysosaamistarpeiden tunnistamiseksi. Pidemmän aikavälin osaamistarpeissa esimerkiksi henkilökohtaisen osaamisen kehittäminen ja sen johtamisen tärkeys korostuu omana erillisenä osaamistarpeenaan.

Riittävätkö kouluttajat?
Kuinka ala poisoppii nykyisistä toimintatavoista?

Ohjausryhmä kommentoi ja sparrasi myöhemmin julkaistun ”Kestävyyden kuntotarkastuksen” sisältöä ja case-esimerkkejä.

Hyvä case-esimerkki on konkreettinen, sillä on uutuusarvoa tai se on innovaatio, kertoo avoimesti haasteita, onnistumisista ja kustannuksista. Avoin viestintä hankkeista jo niiden aikana on mielenkiintoista.

Alalle kaivataan myös uskallusta kertoa epäonnistumisista tai toimimattomaksi todetuista malleista. Insinöörialallakin inhimillisyys sekä projektin draaman kaari kiinnostavat!

Ohjausryhmä myös sparrasi FIGBC:n vuoden 2025 toimintasuunnitelmaa osaamisen toimenpiteiden osalta. Vuoden mittaan syntyneet ideat kaivattavasta osaamisesta tulevat myös realisoitumaan FIGBC:n verkkosivuille tuotettavana kestävyyden perustiedon oppimääränä ensi vuonna.

Vaikuttamisen ohjausryhmä sparrasi viestejä ja vaikuttamisen raameja

Vaikuttamisen  ohjausryhmän toimintaa käynnistämässä olivat Antti Ruuska ja Anne Valkama. Syyskuusta alkaen vaikuttamisen ohjausryhmää koordinoi yhteiskuntasuhdepäällikkö Liina Länsiluoto.

Keväällä ohjausryhmässä perehdyttiin rahoitus- ja lainsäädäntöympäristön ajankohtaisiin. Keskustelluimmat aiheet olivat luonnollisesti Rakentamislaki ja sen myös vuonna 2026 voimaantulevat asetukset, EPBD:n kansallinen implementaatio, CSRD:n implementointi ja tulkinta, sekä EU-taksonomia.

FIGBC:n toivottiin selkeyttävän niin materaalisidonnaisten päästöjen määrä, kuin ylipäätäänkin rakentamisen vaikutuksia ja toisaalta kestävän liiketoiminnan kasvun mahdollisuuksista. Ohjausryhmä kommentoi ja sparrasi myöhemmin julkaistun ”Kestävyyden kuntotarkastuksen” tyyliä ja viestejä.

Syksyllä teemana oli järjestön yhteiskunnallisen vaikuttamisen suunnitelman teko sekä ratkaisuehdotusten tarjoaminen kunnille ja kaupungeille vuoden 2025 kuntavaaleja alustamaan.

Totesimme, että haluamme priorisoida kansallisella tasolla toimimista, sillä EU-vaikuttamista tehdään ennen kaikkea yhteistyössä WorldGBC:n Eurooppa-verkoston kanssa. Kunnille ohjausryhmä halusi korostaa muun muassa kuntien omien hankintojen merkitystä ja vaikuttavuutta.

Vuoden viimeisessä kokouksessa ohjausryhmä keskittyi ideoimaan ratkaisuehdotuksia Kestävyyden kuntotarkastuksessa esiin nousseiden havaintojen pohjalta. Ratkaisuehdotusten pohjalta laaditaan suosituksia eri toimijoille kestävyysmurroksen esteiden purkamiseksi.

Kestävyysosaamisen ohjausryhmä ja jäsenet

Ohjausryhmä tukee toimialan kestävyysosaamisen lisäämistä. Keinoja ovat esimerkiksi yhteisten toimintamallien, määritelmien tai muun vastaavan tarpeen tunnistaminen. Alan osaamisen kehittäminen, tiedon hankinnan, tuottamisen ja jakamisen ohjaus.

  • Taru Lehtinen, Arkkitehti SAFA,  tuotepäällikkö, johtava asiantuntija, Rakennustieto Oy.
  • Anna-Riitta Kujala, Elinvoimajohtaja, Riihimäen kaupunki
  • Lauri Linkosalmi, Director Product Sustainability, Stora Enso
  • Pekka Kiuru, Kestävän kehityksen johtaja, NCC
  • Tanja Tyvimaa, Erityisasiantuntija, Tampereen kaupunki
  • Jani Kaaresto, Vastuullisuuspäällikkö, Tuotekehityksen tiiminvetäjä, Greenled Oy
  • Elina Virolainen, Osastopäällikkö, Sweco
  • Janne Suhonen, Energia- ja vastuullisuuspäällikkö, Hemsö Yhteiskuntakiinteistöt Oy
  • Laura Eklund, Ympäristöpäällikkö, Skanska Oy
  • Simo Skogberg, Osastopäällikkö / Johtava energia- ja ympäristöasiantuntija, Sustera
  • Asta Autelo, Johtaja, Energia ja vastuullisuus, Granlund Oy
  • Hanna Luhtio, Yhteiskuntavastuupäällikkö, Senaatti-kiinteistöt
  • Minna Jussila, CFO, Trevian Asset Management Oy
  • Mikko Keinänen, Vastuullisuusjohtaja, Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy
  • Johanna Häyrinen, Head of Sustainability, Hilti (Suomi) Oy
  • Hanna Haukilahti, Konsernin ympäristöpäällikkö, Destia Oy
  • Tiia Pirttimaa, Director, Sustainability, Caverion Oyj

Vaikuttamisen ohjausryhmä ja jäsenet

Ohjausryhmä ohjaa vaikuttamistyötämme. Keinoja ovat esimerkiksi erilaiset markkinan omien vapaaehtoisten toimien innovointi ja kampanjointi, erilaisiin kohderyhmiin tiedolla vaikuttaminen sekä taloudellisten että muunlaisten ohjausmekanismien arviointi.

  • Anssi Salonen, Hankekehitysjohtaja, A-Insinöörit
  • Marika Hakkarainen, Head of Finnish Stakeholder Relations (yhteiskuntasuhdejohtaja), Stora Enso
  • Eelis Rytkönen, Chief Impact Leader, Ylva
  • Amalia Pöyry, Portfolio Manager, Mandatum Asset Management
  • Tytti Bruce-Hyrkäs, Vastuullisuusliiketoiminnan kehitysjohtaja, Granlund Oy
  • Miro Ristimäki, Johtava asiantuntija (TkT), Innovaatiot ja Ympäristövastullisuus, Skanska Oy
  • Katri Luoma-aho, Osastopäällikkö, AFRY Finland
  • Jukka Joensuu, Hankekehityspäällikkö, Ruukki Construction Oy
  • Rauno Heikkilä, Professori, Oulun yliopisto
  • Riina Känkänen, Head of Sustainability, Ramboll Finland
  • Jari Viinanen, Ympäristöpalveluiden päällikkö, Vantaan kaupunki
  • Terhi Tikkanen-Lindström, Kestävyys- ja vastuullisuusjohtaja, WSP Finland
  • Elmeri Nordenswan, Vastuullisuuskoordinaattori, Castellum
  • Marika Nyyssönen, Vastuullisuuspäällikkö, Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö sr, Hoas
  • Tuomas Hietala, Hankekehitysjohtaja, ARE Oy
  • Maria Kelter, Asiakkuusjohtaja, Suunnittelutoimisto Amerikka
  • Pia Lindborg, Kiinteistöjohtaja, A. Ahlström Kiinteistöt Oy
  • Minttu Vilander, EVP, Sustainability, Brand & Communications, Sitowise

Muita julkaisuja ja oppaita

Rakentamisen luontosanakirja

Kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaisille laadittu Rakentamisen luontosanakirja selkeyttää alan luontosanastoa. Ota termit haltuun!

Rakennetun ympäristön ilmastovaikutusten kokonaiskuva – Korjausrakentamisen, purkamisen ja tilanmuutoshankkeiden päästöjen arviointi

Granlundin laatima selvitys: Rakennetun ympäristön ilmastovaikutusten kokonaiskuva - Korjausrakentamisen, purkamisen ja tilanmuutoshankkeiden päästöjen arviointi.

Kaupunkien viherrakenteen suunnittelun nykytila 2024

Kaupunkien viherrakenteen suunnittelun nykytilakatsauksessa on tunnistettu viherrakenteen vahvistamisen pullonkauloja maankäytön suunnittelussa sekä hahmotettu alueellisen viherkertoimen merkitystä näille. Katsaus on laadittu osana ARVO – viherrakenteen vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa –hanketta.

Indicator for Circular construction – The role of public procurement

How to include circular construction criteria in public procurement? This study has been conducted using a combination of desk research and interviews.

Policy Pathways for Fostering Circular Transition in Construction in the Nordic Region

Executive Report seeks to synthesise the essential findings from Nordic Networks for Circular Construction (NNCC) -project.

Accelerate Circular Construction – Recommendations for Public Authorities

As a part of a transition to more sustainable, circularity is gaining more and more attention from the Nordic construction sectors.

Metrics for circularity

To establish a common Nordic framework for monitoring circularity in construction, this report suggests new voluntary indicators.

Coverpage for publication, houses and trees.

An Invitation to Be Exceptional

A Nordic interpretation of Baukultur is an opportunity to define what high-quality building culture means in our unique context. This report introduces a new narrative for the Nordic construction culture and how the Nordic built environment could be truly sustainable and work for the best of the planet and people.

Tilaa FIGBC uutiset ja tiedotteet

Noin kerran kuukaudessa ilmestyvään uutiskirjeeseen kootaan lyhyeksi koosteeksi keskeisimmät uutiset, tulevat tapahtumat ja FIGBC -kuulumiset. Uutiskirje on hyvä yleiskatsaus järjestön toimintaan. Uutiskirjeen voi tilata vapaasti kuka vain – siis myös, vaikka et olisi FIGBC:n jäsen!

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Kestävyyden kuntotarkastus logo

Kuntotarkastus paljastaa: Kestämättömyys ei kannata.

Lue ja lataa Kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyden kuntotarkastus

Lue ja lataa

Siirry takaisin sivun alkuun