Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät järjestivät Ympäristöministeriö ja Green Building Council Finland yhdessä Työ- ja elinkeinoministeriön, Motivan, RIL:in, Raklin ja Rakennusteollisuus RT / INFRA ry:n kanssa.
Tutustu ensimmäisen päivän esitysmateriaaleihin.
Tutustu toisen päivän esitysmateriaaleihin.
Kiertotalouden suuri potentiaali
Kansliapäällikkö Juhani Damski, avasi Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät toteamalla kiertotalouden merkityksen kestävyyshaasteiden ratkaisemisessa. ”Kiertotaloudessa on paljon potentaalia, erityisesti rakentamisessa. Siksi siihen on myös paljon eri tasoilla panostettu”, kertoi Damski ja mainitsi esimerkkeinä YK:n ympäristöohjelman UNEPin Sustainable Buildings and Construction -hankkeen, pohjoismaisella tasolla Nordic networks for circular construction -projektin ja tietenkin kotimaassa ensi vuonna voimaan tulevan rakentamislain.
”Pykälät itsessään eivät tietenkään varmista kiertotalouden toteutumista maassa, tarvitaan myös yhteistyötä”, totesi Damski ja mainitsi hyvinä esimerkkeinä Kiertotalouden green dealin ja KIRAilmasto-ohjelman.
Damski kertoi haluavansa nähdä kiertotalouden yhteisenä ponnistuksena ja mahdollisuutena Suomelle. ”Uutta EU:n komissiota ollaan parhaillaan rakentamassa. Olemme saamassa tanskalaisen energia- ja asumisasioista vastaavan komissaarin. Lisäksi EU:n kiertotaloussäätelyä tullaan uudistamaan ja tähän ollaan valitsemassa ruotsalaista komissaaria”, Damski kertoi ja kehotti pohtimaan mitä nämä pohjoismaiset yhteydet voisivat tarkoittaa Suomelle.
”Kipuilemme Suomessa talouskasvun haasteiden ja julkisella puolella säästämistavoitteiden kanssa. Samalla, ihan tutkitun tiedon perusteella tiedämme, että kiertotalouden avulla voidaan BKT:ta kasvattaa, tiedämme, että kiertotalousalalla työllisyys on kasvussa ja tiedämme, että kestävä toiminta edelleen buustaa BKT:n kasvua. Joten kyllä me täällä olemme samalla myös pelastamassa Suomen taloutta, kun puhutaan kiertotaloudesta ja rakentamisesta. Joten siinä mielessä ison asian äärellä ollaan. Jos meillä onkin vaikka jonkin sortin tukkisumaa edessä, niin kyllä ne kasvunpaikat ovat siellä vihreän siirtymän alalla”, Damski kannusti puheenvuoronsa lopuksi kuulijoita.
Purkumateriaalit ja rakennusjätetietojärjestelmän kehitys
Rakentamislain purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksen asetus astuu voimaan 1.11.2025, kertoi Mikko Koskela, ympäristöministeriö. Tavoitteena oli lyhyt ja napakka ohjeistus, jossa uudelleenkäytön merkitys nyt korostuu.
Jatkossa rakentamis- tai purkamislupaa hakiessa on esitettävä purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys, josta käy ilmi syntyvien purkumateriaalien määrä. Ilmoitus sisältää määrät materiaalijakeiden mukaisesti, ja siihen voi vapaaehtoisesti ilmoittaa myös uudelleenkäytettäviä rakennusosia.
Jos purkumateriaalien määrä on vähäinen, selvitystä ei edellytetä. Jos ei pureta mitään, arvioidaan ainoastaan tontilta pois kuljetettavan maa- ja kiviaineksen määrä. Maa- ja kiviainekset jaotellaan pilaantuneisiin ja pilaantumattomiin. Asbestikartoituksen tiedot lisätään selvitykseen ja selvitys voi sisältää myös tietoja muista vaarallisia aineita sisältävistä purkumateriaaleista.
Selvitys päivitetään hankkeen valmistuttua. Uuden rakennuksen selvitykseen on lisättävä tiedot syntyneistä rakennusjätteistä ja tiedot ilmoitetaan Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään tietokantaan.
Tietokantaa, ts. Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksen tietojärjestelmää, esitteli Milla Laita Suomen ympäristökeskus (SYKE).
Tietojärjestelmän ensimmäinen versio julkaistaan vuoden 2025 alusta. Järjestelmään kirjaudutaan suomi.fi-palvelun kautta. Ensimmäisessä vaiheessa järjestelmässä on mahdollista ilmoittaa pakolliset tiedot. Uudelleenkäytettävät materiaalit lisätään lomakkeelle jatkokehitysvaiheessa, kertoi Laita.
Tavoitteena on myös, että järjestelmässä luodaan liittymät muihin järjestelmiin, kuten purkukartoitus.fi, Materiaalitoriin, rakennuslupajärjestelmiin, SIIRTO-rekisteriin ja niin edelleen. Laita esitteli myös miltä järjestelmä tulee näyttämään niin selvityksen täyttäjälle, kuin rakennusvalvonnan toimijoillekin.
Rakennustuoteasetus (CPR) tulee pian voimaan
”Kun Rakennustuoteasetusta tehtiin kymmenkunta vuotta sitten, luotiin se lineaariselle maailmalle”, totesi Rakennukset ja rakentaminen -yksikön johtaja, hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi.
“Suomen EU:n puheenjohtajuuskaudella CPR saatiin avattua ja näin on korjattua nyt sitten kiertotalous siihen mukaan ja myös muutamia terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyviä asioita samalla.”
Uusissa säännöksissä huomioidaan mm. 3D -tulostus, ja esimerkiksi valmistajilta tullaan edellyttämään digitaalista tuotepassia ja velvoitetaan tarjoamaan varaosia kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisella hinnalla, luetteli Martinkauppi.
CPR Acquis Expert Group, eli rakennustuoteasetuksen säännöstöä käsittelevä asiantuntijaryhmä varmistaa jäsenvaltioiden sääntelytarpeiden huomioonottamisen standardien laatimisessa. Jäsenvaltioiden on säädettävä myös seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. ”EU-parlamentti ja EU-neuvosto ovat nämä jo hyväksyneet ja CPR tulee voimaan kahdenkymmen päivän päästä siitä, kun se on julkaistu virallisessa lehdessä (The Official Journal of EU)”, kertoi Martinkauppi. Standardien kehittämiseen liittyviä artikloja sovelletaan välittömästi voimaantulopäivänä, muita artikloja 12 kk kuluttua voimaantulosta, ja seuraamukset 24 kk kuluttua voimaantulosta.
Säädöstsunamissa on selkeät linkitykset toisiinsa
”Kun ajatellaan meneillään olevaa säädöspaljoutta, tätä ”säädöstsunamia”, niin onhan näissä monia linkityksiä toisiinsa”, totesi omassa puheenvuorossaan Mikko Somersalmi, Rakli. Olennaista on ymmärtää linkitykset eri säädösten välillä, kuten kiristyvien raportointivaatimusten ja tiedontarvevaatimusten ja taksonomian välillä. Somersalmi otti esimerkiksi digitaalisen tuotepassin ja kuinka se lisää luotettavuutta urakkaketjussa.
“Erilaiset raportointivaatimukset, taksonomiavaatimukset iskevät tilaajiin ja sijoittajiin aika kovaa, joten ollaan syystäkin hyvin kiinnostuneita siitä, miten tietoa saadaan ja miten varmistetaan, että tieto pitää kutinsa”, Somersalmi totesi ja jatkoi, että nyt Rakennustuoteasetuksessa on paljon hyvää tilaajien kannalta, eli tarjotaan paljon tietoa, tuodaan selkeyttä ja läpinäkyvyyttä.
Taksonomiassa hiilijalanjälki vielä jyrää, mutta kiertotalouteen liittyvät kriteerit ovat nousussa. Somersalmi listasi vielä yhteenvetona lopuksi kuinka eri tavoin kiertotaloutta edistetään eri säädöksien kautta.
“Standardointityö on myös etenemässä kiertotalouteen liittyen”, kertoi Somersalmi ja kutsui osallistujia Rakennusteollisuus RT:llä on käynnistymässä oleviin työryhmiin mukaan.
Rakennuksen elinkaariominaisuudet
Harri Hakaste, ympäristöministeriö kertasi kuinka rakentamislaki tuo uusia hyvin merkittäviä teknisiä vaatimuksia rakentamiseen. Rakennuksen vähähiilisyys tulee korjaussarjan myötä voimaan 2026, mutta elinkaariominaisuudet voimaan jo vuoden alusta.
Jatkossa rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla elinkaariominaisuuksiltaan ekologiseksi sekä tavoitteelliselta tekniseltä käyttöiältään pitkäikäiseksi. Erityisesti huomiota on kiinnitettävä pohjarakenteiden ja kantavien rakenteiden kestävyyteen sekä rakennuksen ja sen tilojen, rakennusosien sekä teknisten järjestelmien käyttöikään, käytettävyyteen, huollettavuuteen, muunneltavuuteen ja korjattavuuteen sekä rakennusosien purettavuuteen ja uudelleenkäytettävyyteen (pykälä 39).
Asiantuntijaryhmän työnä on määritelty tarkempaa asetusta jo vuodesta 2022. Eli selvitettiin käsitteet ja määritelmät, kuinka elinkaariominaisuuksia voidaan arvioida tai ohjata, kertasi Hakaste työnkulkua. Näitä eri ominaisuuksien käsitteitä työstettiin edelleen asiantuntijaryhmissä, Hakaste näytti esityksessään myös lyhyet esimerkit uudelleenkäytettävyyden, purettavuuden, muunneltavuuden ja monikäyttöisyyden tarkemmin avatuista määritelmistä.
Rakentamislain korjaussarjan mukaisesti ei haluttu luoda lisävelvoitteita. Päädyttiin kuitenkin tekemään julkaisu “Elinkaariominaisuudet rakennuksen pitkäikäisyyden edistämisessä”, jossa periaatteet on kirjoitettu auki.
Julkaisussa myös ehdotetaan, että elinkaariominaisuuksien tarkemman määrittelyn myötä ne tulisi sisällyttää systemaattisemmin rakentamisen hankintaan ja ohjaukseen. Raportti luo myös pohjaa elinkaarisuunnittelun systematiikalle ja antaa suosituksia aiheeseen liittyvistä jatkokehitysmahdollisuuksista.
Sitoudu Kiertotalouden green dealiin
Heikki Sorasahi, ympäristöministeriö, kertasi kuinka Kiertotalouden strateginen ohjelma asettaa tavoitteita luonnonvarojen kestävälle ja tehokkaalle käytölle. Strategisen ohjelmaan pohjaa myös hiljattain lanseerattu Kiertotalouden green deal. Vapaaehtoinen strateginen sitoumus, jossa toimijat sitoutuvat luonnonvarojen käyttöä vähentäviin ja vähähiilistä kiertotaloutta edistäviin tavoitteisiin ja toimiin.
Sitoumus on suunnattu yrityksille, organisaatioille, kunnille ja maakunnille. Green Building Council Finland toimii organisaatioiden tukena resurssiviisaan rakennetun ympäristön osalta ja muilla muutosalueilla sitoumukseensa saa tukea Kiertotalous-Suomelta.
”Jokaisella muutosalueella on toimenpidealueita. Niistä organisaatio valitsee toimia vähintään kahdelta eri toimenpidealueelta”, kertoi Sorasahi. Tämän jälkeen organisaatio määrittelee omasta lähtötasostaan katsoen konkreettiset toimenpiteet, tavoitteet ja mittarit. Sitoumuksia arvioi arviointiryhmä ja vasta sitoumusta koordinoivien ministeriöiden hyväksynnän jälkeen sitoumus julkaistaan sitoumus2050 -sivulle. Edistymistä myös seurataan kolmen vuoden välein.
Sorasahi kannusti lopuksi liittymään mukaan edelläkävijäksi. ”Sitoutuneille tämä tuo yhteistyötä ja verkostoja. Tarjolla on tukea ja sparrausta, samoin tietoa rahoitusmahdollisuuksista, ideoita ja toimintamalleja vaikuttavimpiin kiertotaloustoimiin ja toki myös syötteitä strategiatyöhön.”
Terveisiä kiertotaloutta vauhdittavilta toimijoilta
Rakentamisen kiertotalouden klusteriohjelman terveiset kertoi Mira Jarkko ja esitteli samalla klusteriohjelman uutena projektipäällikkönä aloittavan Lari Sirénin.
Kiertotalousklusterissa kehitetään työkaluja, koulutetaan, fasilitoidaan verkostoitumista, mutta suurin intohimon aihe ovat pilotit, innovaatiohaasteet ja kokeilut”, kertoi Jarkko ja esitteli muutamia ”Testbedejä”, eli järjestettyjä kokeiluja, jossa yritykset ovat voineet kokeilla omaa ratkaisuaan aidossa kohteessa sekä innovaatiohaasteita, joissa kaksi hyvää ideaa on yhdistetty yhteen kehittämään jotain aivan uutta.
Heikki Moilanen kertoi puolestaan Kiertotalous Pirkanmaa KIPIn ajankohtaisia kuulumisia. KIPIn tehtävä on auttaa pirkanmaalaisia kuntia ja yrityksiä siirtymään perinteisestä luonnonvarojen kulutukseen pohjautuvasta taloudesta kestävään kiertotalouteen. KIPIssä on valittu kolme kehittämisen kohdetta: teolliset materiaalivirrat, talonrakentaminen sekä katu- ja maarakentaminen. Nämä siksi, että niissä on saavutettavissa suurimmat taloudelliset ja ympäristölliset hyödyt. Esimerkkeinä Moilanen listasi:
- Kiertotalouden mukaiset hankintakriteerit
- Massojen hallinnan työkalut
- PirkaCirc2 hanke – kokeilut kaupunkien kanssa
- Kiertotalouden mukaiset tontinluovutuskriteerit
- Rakennusosien ehjänä purkamisen ja välivarastoinnin toimintamalli
Sekä materiaalipankin luomisen, toistuvat tietoiskut sekä markkinavuoropuheluiden järjestämisen. Lisäksi Moilanen esitteli SÄILÖ-hankkeen, jonka tavoitteena kehittää rakennusosien uudelleenkäyttöä. Hankkeessa on kaksi konkreettista pilottia, joissa pyrittiin purkamaan ehjänä julkisivutiiliä tai väliseinätiiliä, joita on tarkoitus hyödyntää uudelleen.
Hanke-esittelyt
Sirpa Rivinoja, Kierrätysoperaattori Risain Oy, esitteli uudelleenkäyttöä tehostavan palvelun, työkalujen ja toimintamallin kehittämistä. Risainin palvelut on suunnattu yrityksille ja julkiselle sektorille. Rivinoja totesi, että iso haaste on juuri oikeaan tarpeeseen suunnitellun myyntialustan puuttuminen. Risain onkin ryhtynyt lähettämään ns. ”rescue” -kirjeitä ja kuulisi mielellään suunnittelussa olevista myyntialustoista. Tutustu Risainiin.
Katja Tähtinen, Rakennustietosäätiö RTS, kertoi UURAKET, uudelleenkäytettävien rakennusosien käytön edistäminen talonrakentamisessa -hankkeen kuulumisista. Rakennustuotteiden uudelleenkäyttö on Suomessa mahdollista rakennuspaikkakohtaista varmentamista käyttäen, mutta uudelleenkäyttö on vielä verrattain uutta ja käytännöt ovat vasta muodostumassa. Koottuja ohjeita ja oppaita ei vielä ole. UURAKET-hankkeessa keskitytään rakennusosien uudelleenkäytön edistämiseen talonrakentamisessa, erityisesti uudelleenkäyttökartoituksen, uudelleenkäyttöselvityksen, dokumentoinnin, uudelleenkäytön suunnittelun, tuotekelpoisuuden ja -soveltuvuuden osoittamisen näkökulmista. Tutustu UURAKET-hankkeeseen.
Inari Weijo, Ramboll Finland ja Antti Lantta, Umacon Oy, esittelivät ReCreate-hanketta. ReCreate tutkii kokonaisten elementtien uudelleenkäyttöä talonrakentamisessa. Suomessa pilottikohteena toimi syksyllä 2023 purettu toimistokerrostalo Tampereen keskustassa. Hankkeesta on runsaasti julkaisuja, lisäksi voit tutustua hankkeen kansainvälinen kotisivuun, katso myös videot YouTubessa.
Ilkka Aaltio, Green Net Finland, GNF, kertoi Digitaaliset ratkaisut rakennusten purkamisessa, lyhyemmin Digipurku -hankkeen tilannekatsauksen. Hankkeen tavoite on kehittää ja ottaa käyttöön rakennusten tehokasta purkamista ja kierrätystä edistäviä digitaalisia ratkaisuja tiedon keräämiseen, organisoimiseen ja kommunikointiin purkukohteista sekä niiden materiaaleista ja osista. Tutustu hankkeeseen.
Sini Saarimaa ja Leif Lindegren Rakennustietosäätiö RTS, kertoivat tarkemmin EKAT – Elinkaariominaisuuksien arviointi ja toteuttaminen talonrakennushankkeesta. Hankkeen tavoite on yhdistää olemassa oleva tieto elinkaariominaisuuksista, tukea niiden soveltamista käytäntöön sekä auttaa alan toimijoita huomioimaan elinkaariominaisuuksien taloudellisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia. Tutustu hankkeeseen ja ilmoittaudu 31.1.2025 järjestettävään infoon.
Jessica Karhu, Rakennustietosäätiö RTS, kertoi Rakennustiedon julkaisemasta uusiomateriaalien ja -tuotteiden luokituksesta. Se on tarkoitettu kierrätetyistä materiaaleista valmistetuille rakennusmateriaaleille ja -tuotteille ja kertoo uusiotuotteen haitattomuudesta sekä siitä, kuinka paljon tuote sisältää kierrätettyä materiaalia. Luokitus ratkaisee uusiomateriaalien käytön esteitä toimimalla varmenteena. ”Kuluttajana olemme tottuneet, että pakkauksessa näkyy kuinka tuote kierrätetään. Voisiko tätä tietoa tarjota myös rakennustuotteissa?” Tutustu Uusiomateriaalien ja tuotteiden luokitukseen.
Kiertotalous torjuu luontokatoa
Charlotte Nyholm, Granlund, avasi Kiertotalouden ajankohtaispäivien toisen päivän puheenvuorollaan luontokadon ja kiertotalouden yhteydestä. ”Rakennusala aiheuttaa noin 30 % maailmanlaajuisesta luontokadosta. Joidenkin tutkimusten mukaan jopa 95 % näistä vaikutuksista tapahtuu rakennettavan tontin ulkopuolella, esimerkiksi materiaalien hankinnan kautta. Ongelma on valtava ja kiertotalous on keskeisessä roolissa siinä, että tähän ongelmaan päästään kiinni”, kertoi Nyholm.
Nyholm kertoi, kuinka luonto näyttäytyy vahvasti kaikilla asiakassektorille, tavoitteita asetetaan enenevissä määrin myös luontovaikutuksille. Tuotteelle yritetään laskea luontojalanjälkeä ja muuttamaan prosessia niin, että sitä vaikutusta voidaan pienentää. ”Luontojalanjälki tulee olemaan mittari kuten hiilijalanjälkikin”, ennusti Nyholm tulevaa.
Miten luonnolla tällä hetkellä menee?
”Lajien sukupuutto tapahtuu tällä hetkellä arviolta jopa 1 000 kertaa ”luonnollista” taustanopeutta nopeammin. Tutkijoiden mukaan meneillään on ns. kuudes sukupuuttoaalto. Jotain mittakaavaa antaa se, että edellisen kerran vastaavan mittaluokan ilmiö koettiin, kun asteroidin maahan osuminen pyyhkäisi dinosaurukset pois 66 miljoonaa vuotta sitten”, kertoi Nyholm.
- Maaekosysteemien eläinlajeista 40 % on sukupuuttouhan alla
- Makeanveden ekosysteemeissä sukupuutto uhkaa 30 % lajeista. Lisäksi yksilöiden määrä on laskenut 50 vuodessa 84 %.
- Meriekosysteemien lajeista yli kolmasosaa uhkaa sukupuutto.
”Kuvaavaa on, että maapallolla on tällä hetkellä enemmän ihmisten tuottamaa materiaalia kuin biomassaa. Muovia on painoltaan enemmän kuin eläimiä. On selvää, että suuntaa on muutettava, jotta monimuotoinen, eli sopeutumiskykyinen ja ekosysteemipalveluita edelleen tuottava luonto voi säilyä, puhumattakaan sen elvyttämisestä tasolle, jossa sukupuuttoaalto saadaan pysäytettyä.”
Luontokadolle on viisi pääasiallista suoraa ajuria: ilmastonmuutos, saastuminen, haitalliset vieraslajit, maan- ja merenkäytön muutokset sekä lajien suora hyödyntäminen. Rakentaminen ja erityisesti rakennusmateriaalien hankinta vaikuttaa useimpiin luontokadon ajureihin.
”Näitä vaikutuksia voi laskea niin organisaation, tuotteen kuin rakennuksenkin tasolla. Neitseellisten materiaalien käytön vähentäminen on keskeisin keino pienentää luontovaikutuksia.”
Luontokatoa on yritetty pysäyttää, mutta kansalliset ja kansainväliset toimet ovat jääneet riittämättömälle tasolle. Luontokadon pysäyttäminen on kuitenkin vielä mahdollista. Se vaatii laajamittaista muutosta nykyisessä talousjärjestelmässä, joka tuottaa valtavasti jätettä ja perustuu hupenevien luonnonvarojen käyttöön. Sitran Tackling root causes -selvityksen mukaan kiertotalous voisi pysäyttää luontokadon ja palauttaa luonnon monimuotoisuuden vuoden 2000 tasolle vuoteen 2035 mennessä mutta se vaatii erittäin suuria toimia välittömästi.
Yhteenveto
- Luontokadon torjunta ja kiertotalouteen siirtyminen eivät ole erillisiä tavoitteita, vaan toisiinsa kietoutuneita ja toisiaan vahvistavia ilmiöitä.
- Kiinteistö- ja rakennusala on luontokadon torjunnan kannalta keskeinen.
- Vähentämällä neitseellisten raaka-aineiden käyttöä kiinteistö- ja rakennusala voi merkittävien päästövähennysten lisäksi myös pienentää huomattavasti luontojalanjälkeään.
- Olemassa olevien rakennusten elinkaaren pidentäminen, materiaalien kierron tehostaminen ja käyttöasteen nostaminen ovat olennaisia keinoja raaka-aineiden kulutuksen hillitsemiseksi.
- Isoja tekoja ja rohkeita avauksia tarvitaan!
FIGBC:n tuki Kiertotalouden green dealiin sitoutuville ja kiertotalouden systeemiset haasteet rakennusalalla
Green Building Council Finlandin tavoitteena on maapallon kantokyvyn rajoissa menestyvä kiinteistö- ja rakennusala, aloitti Salla Saukkoriipi, FIGBC puheenvuoronsa. ”Kiinteistö- ja rakennusala elää yhä rajattomien resurssien maailmassa. Ikuisista materiaaleista rakennetaan yhä kertakäyttöisiä rakennuksia, jätettä syntyy ennätysmääriä ja sen hyödyntäminen on heikkoa.”
Kiertotalouden haasteet nykyrakentamisessa
- Materiaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys
- Rakennus- ja purkumateriaalien tehokas uudelleenkäyttö ja kierrätys on hankalaa, koska ehjänä purkaminen on kallista, varastointimahdollisuuksia ei ole tarjolla ja materiaalien lajittelu tarkasti työmaalla on haastavaa
- Jätteiden vähentäminen
- Rakennusalalla syntyy paljon jätettä, erityisesti rakennus- ja purkuvaiheissa. Prosesseja pitäisi edelleen kehittää siten, että ne tuottaisivat mahdollisimman vähän jätettä.
- Resurssitehokkuus ja materiaalitehokkuus
- Rakennusmateriaalien tuotanto on resurssi-intensiivistä, ja monet käytetyt materiaalit, aiheuttavat merkittäviä ympäristövaikutuksia. Resurssitehokkaat ratkaisut, joissa pyritään säästämään raaka-aineita ja vähentämään energiaintensiivisiä materiaaleja, vaativat uusia investointeja ja innovaatioita.
- Elinkaarisuunnittelu ja modulaarisuus
- Rakennusten elinkaarisuunnittelu ja modulaariset rakenteet tukevat kiertotaloutta, mutta niiden toteuttamisessa on haasteita. Rakennusten suunnittelussa tulisi huomioida purettavuus ja osien uudelleen käyttö ja kierrätys, mikä edellyttää uusia suunnittelustandardeja ja -prosesseja.
- Regulaatio ja lainsäädäntö
- Kierrätettyjen materiaalien käyttöä rakennusalalla rajoittavat useat säädökset ja standardit, joiden avulla pyritään varmistamaan materiaalien ja rakennusosien turvallisuus ja laatu. Kiertotaloutta edistävien säädösten ja kannustimien puute tekee uudelleenkäytöstä vähemmän houkuttelevaa ja usein myös kalliimpaa kuin uusien materiaalien käyttö.
- Ekologiset ja taloudelliset ristiriidat
- Kiertotalouteen liittyvien innovaatioiden ja teknologioiden testaaminen voi olla kallista, mikä nostaa rakennushankkeiden kustannuksia. Usein ekologisten tavoitteiden saavuttaminen voi olla ristiriidassa taloudellisten tavoitteiden kanssa, jos tarkastelua tehdään lyhyellä aikavälillä.
- Tiedon ja osaamisen puute
- Kiertotalouden periaatteiden soveltaminen rakennusalalla edellyttää uudenlaista osaamista, koulutusta ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä, mikä voi olla haastavaa, jos osaamista ja resursseja ei ole riittävästi saatavilla.
Miten rakentamisen tulisi muuttua?
Saukkoriipi esitteli Resurssitehokkaan rakentamisen hierarkian (Matti Kuittinen, Aalto-yliopisto, kts. esim. Apoli tiivistelmä), jonka mukaan:
- Rakentamista tulee vähentää merkittävästi ja nykyisten tilojen käyttöä tehostaa.
- Olemassa olevasta rakennuskannasta tulee pitää huolta, jotta niiden elinkaarta voidaan jatkaa.
- Lisärakentamista tulisi tehdä nykyinen rakennuskanta huomioon ottaen
- Uudisrakentamista tulee tehdä harkiten.
- Uutta rakentaessa tulisi hyödyntää ensisijaisesti jo olemassa olevaa materiaalipankkia eli uudelleenkäytettäviä rakennusosia sekä kierrätysmateriaaleja.
Seuraavaksi Saukkoriipi avasi erilaisia näkökulmia siihen, kuinka pitää olemassa olevat rakennukset käytössä, kuinka rakennuskantaa voisi hyödyntää materiaalipankkina purkujätteeksi päätymisen sijaan, ja kuinka uudisrakentamista toteutettaisiin kiertotalousperiaatteiden mukaisesti.
Saukkoriipi vastaa Green Building Councin Finlandilla Kiertotalouden green deal kotipesätuesta, eli tukee sitoumusten laatimista resurssiviisaan rakennetun ympäristön muutosalueen osalta.
”Ensimmäinen Kiertotalouden green deal työpaja resurssiviisaan rakennetun ympäristön muutosalueesta kiinnostuneille järjestetään 11.2.2025. Tule mukaan työstämään sitoumusta sekä keskustelemaan muiden organisaatioiden kanssa yhteisistä kiertotaloustoimenpiteistä”, Saukkoriipi kutsui mukaan.
Rakennusten käyttöastemittari rakennusten todellista käyttöastetta kuvaamaan
Tarja Häkkinen keskusteli Käyttöaste-termin määrittelystä. Häkkinen toimi aiemmin elinkaariominaisuuksien termien määrittelyssä ja käyttöaste liittyy terminä läheisesti paitsi näihin, myös Kiertotalouden green dealiin juuri resurssiviisaan rakennetun ympäristön osalta.
Jos käyttöasteita halutaan tehostaa, täytyy ymmärtää mitä sillä tarkoitetaan ja kuinka käyttöastetta seurataan ja mitataan yhdenmukaisella tavalla.
Häkkinen on jakanut käyttöasteen mittarit neljään osaan:
- Käyttöasteeseen kiinteistötaloudessa, mittari, joka ei kuitenkaan ota huomioon tilankäytön tehokkuutta tai läsnäoloa.
- Tilatehokkuus, tuttu, yleisessä käytössä oleva mittari.
- Käytön intensiivisyys, esimerkiksi Circuit-hankkeessa ehdotettu mittari.
- Läsnäoloon perustuva seuranta, jolloin käyttöasteeseen vaikuttavat sekä käyttöajat että käyttöosuudet.
Läsnäoloon perustuvan seurantaa voi mitata eri tavoin: havainnoimalla, kulunvalvonnalla, sensoreilla, kyselyillä tai seuraamalla järjestelmien käyttöä. ”Käyttöasteen mittaaminen on tärkeää, mutta ikään kuin myös ristiriitaista kestävän rakentamisen nykylaskentamenetelmien kannalta, koska tyypillisesti mittaamme energiankäyttöä neliötä kohden ja silloin jos käyttäjien määrä kasvaa, rakennuksen käyttöoloaikoja pidennetään, tilatehokkuutta lisätään tai rakennuksen käyttäjät ovat useammin rakennuksessa, niin silloinhan mittarit osoittavat, että mentäisiin käytännössä huonompaan suuntaan”, totesi Häkkinen. Hän myös totesi, kuinka Tiina Sekki on tutkinut miten energiamittauksissa voitaisiin käyttää monimuotoisempia mittareita. ”Joka tapauksessa meillä tulisi olla soveltuvia indikaattoreita rakennusten eri käyttötarkoituksille ja tuoda ne mukaan ympäristövaikutusten seurantaan.”
Harri Hakaste kertoi Häkkisen puheenvuoron lopuksi käynnissä olevasta hankinnasta, jossa tullaan hakemaan luonnosta käyttöastemittarille. Tavoitteena on pilotoida mittaria keväällä.
Kokemuksia tilatehokkuuden mittaamisesta ja parantamisesta
Aalto-yliopistokiinteistöillä eli ACRElla kampuksen käytön mittaaminen ja data-analyysi edistävät tiedolla johtamista, mikä mahdollistaa monipuolisia resurssisäästöjä ja uusia tulovirtoja, kertoi Antti Säynäjoki. ”Prosentin vähennys uusien opetustilojen tarpeessa säästää 1,5M€ tilakustannuksissa 20 vuoden aikana.”
ACRE mittaa käyttäjämääriä kolmella tasolla: Kampustasolla mitataan Telia Crowd Insightsin avulla ihmismäärää koko kampusalueella sekä kampuksen eri osissa. Anonyymi data perustuu Telian matkapuhelintukiasematietoihin, jotka skaalataan Telian paikallisilla markkinaosuustiedoilla. Rakennustasolla pilotoidaan People Flow:ta, jossa datan keruu tapahtuu WiFi-verkosta ja Lidar-laserkeilaimilla. Huonetasolla selvitettiin tilan täyttöastetta ovikohtaisilla optisilla sensoreilla.
Markus Mikkola, Realaizer Haahtela, puhui tietoon perustuvista hankepäätöksistä simulaatioteknologian avulla. Realaizer on rakennuksen simulaatio-ohjelmisto, jolla saat mallinnettua yksityiskohtaiset tulostiedot rakentamisen ja elinkaaren kustannuksista ja ympäristövaikutuksista jo ennen varsinaisen suunnittelun aloittamista.
”Jos alkuvaiheessa ei ole tietoa, käydään keskustelua mielikuviin perustuvilla mielipiteillä. Silloin eri vaihtoehtojen seurausvaikutukset, esimerkiksi toiminnan, talouden, hiilijalanjäljen ja luontovaikutusten näkökulmasta on sattumanvaraista. Perinteisessä hankeprosessissa tieto syntyy siis pikkuhiljaa ja samalla vaikutusmahdollisuudet pienenevät. Hankeprosessia voidaan kuitenkin käytännössä mallintaa. Tämä mahdollistaa sen että prosessin eri vaiheissa voimme simuloida seuraavia vaiheita ja edelleen niiden vaikutuksia.”
Kohti kestävämpää tulevaisuutta kuljetaan luopumalla tarpeettomasta rakentamisesta, ylläpitämällä ja uudistamalla olemassa olevaa rakennuskantaa, antamalla vanhoille tiloille uusi elämä, rakennusten käytön monipuolistamisella ja ekologisilla valinnoilla, yhteistyöllä ja innovaatioilla, tiivisti Jaakob Solla, A-Insinöörit – Arkkitehtitoimisto Konkret. Solla esitteli puheenvuorossaan esimerkkejä kuten toteuttamatta jääneen Bunkkeri Hybridin, Ratamestarinkadun toimistorakennuksen peruskorjauksen, HOAS Himan ja Vallilan teollisuusalueen.
Lopuksi vielä Karoliina Hartiala, Sarapää Oroza Hartiala Arkkitehdit Oy ja Antti Seppälä, Arctos Advisors Oy kertoivat Ei turhaa purkamista – kokonaisvaltainen palvelu tyhjien tilojen uudelleenkäytön helpottamiseksi- hankkeesta, jossa kehitetään tyhjien tilojen hyödyntämistä helpottavaa palvelua, joka yhdistää keskeiset asiantuntijaselvitykset samaan palveluun.
Projektin tavoitteena on kehittää palvelu, jossa tukea päätöksentekoon saan “yhdeltä lukuukulta”.
Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivien päätteeksi Karoliina Hartiala, Sarapää Oroza Hartiala Arkkitehdit Oy, Ifa Kytösaho, Vantaan rakennusvalvonta ja Kimmo Kurumäki, Rakli kävivät yhdessä Harri Hakasteen kanssa keskustelua Rakennuskannan käytön tehostamisesta. Kiitos paneelikeskustelijoille!
