Rakennetun ympäristön tulevaisuus

”Millainen rakennettu ympäristömme on vuonna 2040?”

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan rakennetun ympäristön toimijoille? Mihin pitää varautua? Mitä haasteita ja mahdollisuuksia KIRA-ala kohtaa? Millainen toimintaympäristö meitä odottaa?

Edellä esitettyihin kysymyksiin vastaamiseksi toteutimme Rakennetun ympäristön tulevaisuus -hankkeen, jossa tuotimme tietoa alan toimintaympäristön tulevan kehityksen ennakoimiseksi. Nykytilanteen taustoittamiseksi kokosimme rakennetun ympäristön vallitsevia trendejä ja tulevaisuuden muutostekijöitä raportin muotoon sekä laadimme työpajatyöskentelynä kolme mahdollista kuvaa tulevaisuudesta. Keskeisiä teemoja hankkeessa ovat olleet alan prosessit, osaamistarpeet ja henkilöstö, asiakkuudet, talous, liiketoimintamallit ja tuotanto sekä säätely ja ohjaus.

Skenaariot_Kolme_kuvaa_tulevaisuudesta


Näiden skenaarioiden testaamiseksi, todentamiseksi ja jatkokehitettämiseksi järjestettiin Teurastamolla 4.11. avoin työpaja, johon osallistui 80 alan asiantuntijaa. Työpajassa perehdyttiin tarkemmin eri tulevaisuuskuviin ja tunnistettiin konkreettisia esimerkkejä siitä, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita tulevaisuus tuo alalle.

Työpajassa käydyn keskustelun pohjalta GBC Finland laati yhteenvedon ”Tulevaisuusmetsän” alan tulevaisuuden mahdollisuuksista ja haasteista. Aineisto on vapaasti käytettävissänne omassa tulevaisuustyössänne.

Hanke toteutettiin yhdessä ympäristöministeriön ja RYM Oy:n kanssa. Työpajojen fasilitaattorina toimi Demos Helsinki.

2014Tulevaisuuspuu_final

Opittava yhdessä tekemisen kulttuuri

Vuorovaikutus- ja viestintätaidot keskeisiä

Yhdessä tekemisen edellytyksenä ovat hyvät vuorovaikutus- ja viestintätaidot. Ihmisten arvostus ja kuunteleminen on keskeistä. Tähän saattaa kehittyä oma ammattikuntansa KIRA-alallekin.

Integroidut ratkaisut käytössä

Kansainväliset yhteiset standardit helpottavat integroitujen ratkaisujen toteuttamista, joissa vaaditaan sekä kokonaisuuksien hallintaa että erityisalojen osaamista. BIM on tässä ehdoton työkalu.

Opitaan tekemällä

Hyödynnetään kiihtyvällä tahdilla tulevien muutoksen tuomia mahdollisuuksia yritysten ja erehdysten kautta. Erehtyminen on sallittua (jopa toivottavaa!) ja siitä opitaan.

Tietoa jaetaan avoimesti

Kaikki tieto avautuu, myös globaali, jota osataan hyödyntää tehokkaasti. Yhteisen tekemisen edellytyksenä on tiedon jakaminen muille ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutuminen.


Vastattava uusilla tavoilla kysyntään

Palveluita räätälöidään kysyntälähtöisesti 

Ihmiset määrittävät yhä enemmän tarjontaa, joka monipuolistuu ja eriytyy arvojen, mieltymysten ja elämäntyylien mukaisesti. Elämispalvelut esim. lastenhoito, ruokapalvelut ja siivous saattavat tulla osaksi asumisen palveluja. Kauempana tulevaisuudessa on nähtävissä, että elämyspalvelut, kuten elokuvan katsominen interaktiivisesti ja läsnäolo sosiaalisessa mediassa muokkaavat kotona oloa. Tämä asettaa haasteita nykyisille toimijoille.

Ketteryyttä, joustavuutta, kokeilua

Halutaan helppoja  ”Avaimet käteen” kokonaispaketteja sekä toisaalta tarpeiden mukaan muuttuvia palvelupaketteja. Jos KIRA-alan perinteiset toimijat eivät pysty vastaamaan näihin haasteisiin asukkaat vastaavat niihin itse esim. ryhmärakentamisen avulla.

Käyttäjät ja asukkaat mukaan

Vuorovaikutusta käyttäjien kanssa lisätään ja asukkaita osallistetaan viran puolesta esim. suunnittelu- ja kehittämisprosesseihin. Tämän lisäksi osa asukkaista ottaa ”vallan” omiin käsiinsä ja erilaiset toimintamallit esim. kaupunkiviljely, korttelipoliisit, talojen ja alueiden valtaus yleistyvät. Asukkaat kilpailuttavat toimijoita omien hankkeidensa toteuttamiseen.


Lisää ketteriä toimintamalleja

Kokonaisvaltaisuutta

Ketteryys yhdistetään kokonaisvaltaiseen näkökulmaan: miten voimme hyödyntää olemassa olevia rakenteita ja koko rakentamisen arvoketjua luovasti ja tehokkaasti?

Uudet toimijat

KIRA-ala jatkaa kansainvälistymistä, uusia toimijoita tulee kentälle ja kilpailu kovenee. Energiantuotanto monipuolistuu ja lähienergiaratkaisut yleistyvät. Isojen toimijoiden rinnalle tulee joustavia ja tarpeen mukaan palveluverkostoja sekä niitä asiakkaiden tarpeisiin räätälöiviä toimijoita.

Avoin data muokkaa toimintamalleja

Tiedon avautuessa asukkaat voivat vertailla paremmin eri palveluja ja ratkaisuja sekä osallistua myös itse niiden tuottamiseen. ”Big Data” ja sen analysointi avaa uusia mahdollisuuksia rakennetun ympäristön suunnitteluun, tuottamiseen ja ylläpitoon.

Tekniikka osaksi toimintamalleja

Smart Cities ja Rakennusten internet tulevat mullistamaan toimintatapoja ja tekniikka tulee osaksi arkipäivää asumisessa. Tekniikka antaa mahdollisuuksia myös ihmisten toiminnan yhä tarkempaan valvontaan ”hyvässä ja pahassa”.


 Mahdollistavaa ohjausta

Toiminnallisuutta koskevaa ohjausta

Sen sijaan että ohjeistetaan tarkkaan miten pitää toimia, siirrytään ohjaamaan vaadittua tavoitetasoa ja määrittämään yhteiset standardit niin rakennuksissa kuin yhdyskuntarakenteessakin.

Suomen edelläkävijyys

Suomen hyväksi koetut ja testatut käytännöt lobataan EU –tasolle ”vertailutasoksi”.

Lainsäädännöllä tilaa innovaatioille ja uusille ratkaisumalleille

Ohjauksen oltava pitkäjänteistä ja selkeä tiekartta on tarpeen: tämä mahdollistaa asetettuihin tavoitteisiin pohjaavan kokeilun ja innovaatiotoiminnan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*