Olemme voittoa tavoittelematon kiinteistö- ja rakennusalan järjestö, osana maailmanlaajuista World Green Building Councilien verkostoa. Toiminnassamme on mukana yli 300 organisaatiota, jotka edustavat kattavasti rakennetun ympäristön koko arvoketjua.
Johdamme yhdessä kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyssiirtymää.
Tavoitteenamme on maapallon kantokyvyn rajoissa menestyvä kiinteistö- ja rakennusala.
Vuonna 2025 FIGBC keskittyi johdonmukaisesti ydintehtäväänsä: kestävyysmuutoksen edistämiseen verkoston voimalla. Vuoden aikana vahvistui käsitys siitä, että vaikuttava muutos syntyy, kun alan toimijat, tieto ja yhteinen tahto kytkeytyvät toisiinsa suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti.
Kulunut vuosi myös osoitti jälleen verkostotyön voiman. Alan vaikeasta suhdannetilanteesta huolimatta aktiivisuus verkostomme sisällä kasvoi. Vuoden aikana jäsenet osallistuivat aiempaa aktiivisemmin tapahtumiin ja työpajoihin. Tapaamisissa muodostettiin yhteistä käsitystä alan muutostarpeista. Lisäksi kehitimme alan kestävyysosaamista yhteistyössä verkoston kanssa.
Myös vaikuttamistyö eteni selkeämmin kohti yhteistä ääntä. Tiedepohjaiset sitoumukset, tiekarttatyö ja kestävyysbarometri vahvistivat FIGBC:n roolia alan kokoavana toimijana ja päätöksenteon tukena. Vaikuttaminen ei perustunut yksittäisiin toimiin, vaan kokonaisuuteen, jossa verkoston näkemykset ja tutkimuspohjainen tieto täydensivät toisiaan.
Kaiken tämän rinnalla huolehdittiin siitä, että järjestön oma toimintakyky pysyi vahvana. Tiedolla johtamista kehitettiin, verkostojohtamisen osaaminen kasvoi ja henkilöstön työssä viihtyminen säilyi hyvällä tasolla. Näin varmistettiin edellytykset pitkäjänteiselle ja vaikuttavalle työlle myös tulevina vuosina.
Vuosi 2025 osoitti, että kun verkosto, osaaminen, vaikuttavuus ja toimintakyky kehittyvät rinnakkain, syntyy kestävyysmuutokselle vahva ja kestävä perusta.
Aktivoimme jäsenistöä mukaan toimintaan jäsentapaamisilla. Kerrytimme samalla jäsenymmärrystämme, jotta voisimme paremmin kohdentaa toimintaamme ja palveluitamme jäsenryhmien tarpeisiin. Vuoden aikana järjestettiin peräti 88 jäsentapaamista, ja olimme tavalla tai toisella yhteydessä lähes 90 %:n jäsenistöstä.
Vuoden aikana verkostoomme liittyi 22 uutta jäsentä. 29 jäsentä puolestaan erosi pääasiassa alan vaikean suhdannetilanteen vuoksi. Kaiken kaikkiaan jäsenmäärässä ei siis tapahtunut suurta muutosta, ja vuoden lopussa jäseniä oli eronneet jäsenet mukaan lukien yhteensä 327.
Jäsenten kokema jäsenyyden kokonaishyöty kasvoi vuoden aikana. Jäsentyytyväisyystutkimukseen vastasi 150 organisaatiota, ja he arvioivat jäsenyyden hyödyn edellisvuotta hieman korkeammaksi (2,8/4). Jäsenyydestä kokivat hyötyä eniten jäsenet, jotka verkostoituivat tapahtumissa, ohjausryhmissä ja erilaisissa työryhmissä. Jäsenet arvostivat mahdollisuutta vaihtaa kokemuksia muiden kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden kanssa sekä kehittää osaamistaan kestävyysasioissa.
Pitkään jatkuneesta alan heikosta suhdannetilanteesta huolimatta pystyimme varmistamaan, että jäsenverkostossamme säilyy kattava edustus kaikista toimialan yrityssegmenteistä. Tiiviimpi yhteydenpito lisäsi jäsenten osallistumista, mikä puolestaan näkyi suurempana jäsenyydestä koettuna hyötynä.
Tuimme jatkuvaa oppimista tarjoamalla jäsenillemme maksuttomia vähähiilisyyden ja kiertotalouden verkkokoulutuksia. Verkkokoulutuksiin ilmoittautuneiden määrä kasvoi yli sataan, ja niistä saatu palaute oli poikkeuksellisen korkeaa – perinteisellä kouluarvosana-asteikolla kiitettävä (8,5/10).
Aloimme myös toimittaa verkkosivuille uutta kaikille avointa perustason kestävyystietoa tarjoavaa kokonaisuutta, joka lanseerattiin nimellä Kestävän rakentamisen perusoppimäärä. Kestävyysosaamisen ohjausryhmän tuottama asiantuntijanäkemys ohjasi tekemistä ja auttoi priorisoimaan teemoja.
Ajantasaista tietoa ja koulutusmahdollisuuksia tarjoamalla vahvistimme jäsenorganisaatioidemme mahdollisuuksia hankkia tarvittavaa osaamista kestävyysmuutoksen aikaansaamiseksi.
Poliittisen vaikuttamistyön perustana oli Korjaussuunnitelma – 10 ratkaisua kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyteen -raportti. Raporttia varten koottiin tietoa työpajoista, yrityshaastatteluista sekä Kestävyysbarometrilla. Tietojen pohjalta laadittiin yhteistyössä vaikuttamisen ohjausryhmän ja FIGBC:n hallituksen kanssa poliittisia suosituksia, sekä valmisteltiin FIGBC:n hallitusohjelmatavoitteita.
Lainsäädäntövaikuttamisen painopisteinä olivat erityisesti hiilijalanjäljen raja-arvoasetuksen sekä ilmastoselvityksen käyttöönoton valmistelu, rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallinen toimeenpano sekä kiertotalouslainsäädäntö.
FIGBC oli mukana tuottamassa ilmastoselvityksen arviointimenetelmää ilmastoselvityksen käyttöönoton tukemiseksi. Koordinoimme myös syksystä 2025 alkaen kaupunkien vähähiilisyyden yhteistyöryhmää, joka tukee kansallista tiukempien kaupunkikohtaisten raja-arvojen asettamista sekä ilmastoselvityksen käyttöönottoa.
Osallistuimme Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansalliseen toimeenpanoon ympäristöministeriön seurantaryhmässä. Kävimme aiheesta aktiivista keskustelua jäsenistöstä koostuvan ryhmän kanssa. Tavoitteena oli vaikuttaa, että kansallisen soveltamisen myötä energiatehokkuusvaatimukset eivät heikentyisi ja syntyisi aitoja päästövähennyksiä.
Seurasimme kiertotalouslainsäädännön uudistamista, ja koordinoimme myös rakennetun ympäristön erityispiirteitä kokoavaa kevyttä taustaselvitystä.
Verkoston yhteisen vaikuttamistyön ansiosta vuoden 2028 hiilijalanjäljen raja‑arvoja kiristettiin suunniteltua enemmän, vaikkakin muiden toimijoiden vaikutuksesta kiristystä lopulta siirrettiin alkamaan vuoteen 2029 vielä asetuksen voimaantulon loppuvaiheessa.
Vuonna 2025 panostimme verkostojohtamisen ja tiedolla johtamisen osaamisen kehittämiseen. Tiedolla johtamisen vahvistamiseksi keräsimme ja hyödynsimme aiempaa systemaattisemmin tietoa jäsenaktiivisuudesta, jäsenten tarpeista ja odotuksista sekä aikaansaaduista tuloksista.
Vahvistimme myös koko tiimin verkostojohtamisen osaamista sekä teoriaopinnoilla että käytännön toimintamalleja parantamalla. Vuoden aikana saatiin mm. uudistettua työryhmätyöskentelytoiminta ja luotua dialogimalli vaikuttamistyöhön ja sidosryhmätyöskentelyyn.
Lisäksi uudistimme projektihallinnan prosesseja, minkä avulla pyrittiin varmistamaan, että voimme jatkossa tunnistaa ja valmistella rahoitusta uusille strategiaa tukeville projekteille sekä varmistaa kaikenlaisten projektien sujuvampi ja tuloksellisempi läpivienti suunnittelusta lähtien.
Vuoden aikana toimintamme kehittyi ja uudistui asiakastarpeiden ja toimintaympäristön muutoksen mukana. Kehittämistyöllä varmistettiin, että kykenemme jatkossa lisäämään toiminnan vaikuttavuutta tietoon perustuvalla johtamisella ja vahvemmalla verkostotyön osaamisella sekä paremmalla projektijohtamisella.
FIGBC:n hallinnon ja toiminnan organisoinnista vastasivat yhdistyksen 12-jäseninen hallitus sekä toimitusjohtaja ja 10 muuta työntekijää. Yhdistyksen kokouksia järjestettiin sääntömääräisesti kaksi kappaletta, kevätkokous ja syyskokous. Yhdistyksen kokouksissa jäsenten edustajat valitsivat yhdistyksen hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan. Yhdistyksen kokouksissa vahvistettiin myös toimintasuunnitelma ja budjetti vuodelle 2026 sekä tilinpäätös ja vuosikertomus vuodelta 2024. Vaalitoimikunta valmisteli yhdistyksen kokouksen henkilövalintaesitykset.
Henkilöstöjohtamisessa panostimme vuonna 2025 erityisesti tiimityön käytäntöjen kehittämiseen ja samalla uudistimme henkilöstöohjeitamme ja johtamisen prosesseja. Henkilöstön työssä viihtymistä, hyvinvointia ja kehittymistä mitattiin säännöllisten henkilöstökyselyiden ja arviointikeskusteluiden kautta.
Vuoden lopulla toteutetun laajan henkilöstökyselyn perusteella henkilöstö koki FIGBC:llä työskentelyn erittäin mielekkäänä (kokonaisarvosana 6/7). Lisäksi tiimi koki kykynsä toteuttaa strategiaa ja ylläpitää työhyvinvointiaan vahvaksi. Myös tiimin verkostojohtamisen osaamisen koettiin selvästi parantuneen.
FIGBC on yleishyödyllinen yhdistys, emmekä tavoittele toiminnalla voittoa. Pääosan tuloistamme saimme jälleen jäsenmaksuista. Lisäksi osa järjestön toiminnasta rahoitettiin kansallisten ja kansainvälisten projektien kautta. Vuonna 2025 toimintaa tukivat erityisesti Ikea- ja Laudes-säätiöiden rahoittama BuildingLife-projekti sekä EU-rahoitteinen ARVO-projekti. Loppuvuodesta sovimme yhdessä TAH-säätiön kanssa Valtavirta 2030 -hankkeen toteutuksesta. 2026 alkavan hankkeen tavoitteena on tehdä vähähiilisten rakennustuotteiden käytöstä valtavirtaa Suomessa vuoteen 2030 mennessä.
Järjestön vahva hallinto, talous ja henkilöstö mahdollistivat toiminnan systemaattisen kehittämisen ja kasvun. Vuoden 2025 panostukset tiimityön kehittämiseen vahvistivat järjestön kykyä toteuttaa strategiaa.
Antti johtaa Green Building Council Finlandin toimintaa yhteistyössä FIGBC:n hallituksen kanssa. Hän vastaa sidosryhmäsuhteista ja edustaa Green Building Council Finlandia julkisessa keskustelussa.
Arto vastaa yhdistyshallinnon organisoinnista, taloussuunnittelusta ja -seurannasta sekä sisäisten tukipalveluiden organisoinnista. Arto toimii lisäksi henkilöstö- ja työsuojelupäällikkönä.
Lue keinot, joilla kestävyysmurros
lähtee vauhtiin.
