7.12.2023

Asianajotoimisto Magnusson liittyi FIGBC:n jäseneksi

Asianajotoimisto Magnusson, kuudessa eri maassa toimiva, kansainvälinen liikejuridiikan osaaja, on liittynyt Green Building Council Finlandin jäseneksi. Magnussonille tärkein syy jäsenyydelle on kiinteistö- ja rakennusalan kasvava rooli ilmastonmuutoksen hillitsijänä sekä halu ymmärtää toimialaa syvemmin.

Asianajotoimisto Magnusson, kuudessa eri maassa toimiva, kansainvälinen liikejuridiikan osaaja, on liittynyt Green Building Council Finlandin jäseneksi. Magnussonille tärkein syy jäsenyydelle on kiinteistö- ja rakennusalan kasvava rooli ilmastonmuutoksen hillitsijänä sekä halu ymmärtää toimialaa syvemmin.

Lauri Toivio

”Alun perin ehdotus FIGBC:n jäsenyydestä tuli liiketoimintamme kehittämispuolelta, Taina Tervoselta, joka tekniikan diplomi-insinöörin opinnäytetyössään perehtyi EU-taksonomiaan, vastuullisuuteen sekä kiertotalouteen”, kertoo Lauri Toivio, Magnusson Suomen osakas sekä kiinteistö- ja rakennusoikeuden praktiikan vetäjä.

Kestävän rakentamisen verkostoon liittymisellä halutaan siis vahvistaa Magnussonin kykyä vastata tulevaisuuden vaatimaan osaamiseen ja muuttuvaan toimintaympäristöön.

Vihreän rakentamisen rooli – ja raportointivelvollisuus – jatkaa kasvuaan

Ville Salonen, Magnusson Suomen osakas ja Magnusson Internationalin hallituksen puheenjohtaja osallistui viime kesänä Harvard Climate Forumiin. Tapahtuma kokosi laajasti erilaisia sidosryhmiä yhteen, tavoitteenaan perehdyttää osallistujat ilmastonmuutoksen faktoihin, toimintaan kohdistuviin haasteisiin ja vaadittaviin uudistuksiin.

”Tapahtumassa näin miten suuri merkitys vihreällä rakentamisella on, ja nimenomaan tiedeyhteisön näkökulmasta”, kertoo Salonen ja jatkaa ettei hän näe, että ainakaan toistaiseksi aiheesta puhuttaisiin Suomessa niin paljon kuin muualla.

Ville Salonen

”Juristinkin näkökulmasta olemme täysin uudenlaisessa tilanteessa.” Vastuullisuuden (ESG) raportointivelvoite muuttuu Corporate Sustainability Reporting -direktiivin myötä merkittävästi. ”Muutos edellyttää yritysten liiketoiminnan syvällisempää ymmärrystä, jotta osataan tunnistaa olennaisimmat asiat, eli laatia kattava vaikutusten arviointi”, avaa Salonen edelleen syitä liittyä FIGBC-verkostoon.

Käytännön esimerkkinä Salonen puhuu lainasopimuksista, joissa compliance, eli se kuinka varmistetaan, että yhteistyökumppanin toiminta on vaatimuksenmukaista, saattaa olla monta kymmentä sivua pitkä. ”Näissä on nähtävissä taksonomian vaikutus”, toteaa Salonen ja tähdentää, että vaikka CSRD ei suoraan vielä koskisi yritystä, asiakkaan velvoittaman vastuullisuuden muodossa vaatimuksia valuu jo pk-yrityksillekin.

Halu ymmärtää toimialan aitoa arkea

”Tarve sääntelyn ja liiketoiminnan yhteensovittamiseen on nähtävissä”, jatkaa Toivio. ”Haluamme olla etunenässä ymmärtämässä mitä tämä tarkoittaa toimialalle, kuulemassa uuden rakentamislain soveltamistilanteista ja mahdollisesti tietenkin omalla osaamisellamme olla vaikuttamassa toimialan kehitykseen.” Toivio myös mainitsee, että totta kai aiheesta on juristeille suunnattuja seminaareja, mutta niissä ei ole mahdollisuutta tutustua toimialalla oikeasti työskenteleviin yrityksiin ja oppia ymmärtämään heidän arkeaan.

Green Building Council Finlandin yksi keskeinen toiminnanmuoto on nimenomaan johtaa verkoston yhteistyötä ja fasilitoida keskustelua eri puolilta arvoketjua, niin että alalla toimivat pääsevät nopeammin ja helpommin uuden tiedon lähteille, ja laajentavat omia verkostojaan.

Vastuullisuutta myös sertifioidaan

Toinen merkittävä FIGBC:n tavoite on edistää kestävyystoimien vaikuttavuutta esimerkiksi kannustamalla toimialaa liittymään tiedepohjaisiin sitoumuksiin. Myös Toivio tunnistaa, että erilaisia sertifiointeja toiminnalle tai kiinteistölle haetaan. ”Ollaan ehkä vielä trendin alkuvaiheissa, näissä on myös omat haasteensa.” Sertifioinneilla on kuitenkin painoarvonsa tarjouskilpailuissa ja niiden tunnettuus kasvaa. ”Haasteena on tehdä oikeita valintoja erilaisten arviointikriteeristöjen välillä tässä tietotulvassa”, pohtii puolestaan Salonen. Hän mainitsee yhtenä mielenkiintoisena toimijana B Labin, jonka kantava ajatus on, että yritysten tehtävä on tuottaa arvoa kaikille sidosryhmille. B Labin hallinnoima B Corp -sertifikaatti mittaa yrityksen ympäristövaikutuksia ja sosiaalisia vaikutuksia.

Salonen kertoo, että tällaisia B Corp -sertifioituja toimijoita on myös Suomessa ja laajasti eri aloilla – myös asianajotoimistojen parissa. Sekin osoittaa, että vastuullisuus ei kuulu vain yksille tai harvoille edelläkävijöille, vaan yhä laajenevasti kaikille.

Muita julkaisuja ja oppaita

ARVO-hanke: Alueellinen viherkerroin 2025

Julkaisu esittelee ARVO – Viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa -hankkeessa (myöhemmin ARVO-hanke) tehdyn version alueellisesta viherkertoimesta (alueellinen viherkerroin 2025). Julkaisussa ohjeistetaan alueellisen viherkertoimen käyttöönotossa sekä laskentamenetelmässä.

ARVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi

ARVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi arvioi hankkeessa kehitetyn työkalun vaikuttavuutta.

Hyvinvointihyötyjen arviointi osana alueellista viherkerrointa

Tämä kooste "Hyvinvointihyötyjen arviointi osana alueellista viherkerrointa" toimii hankkeen loppujulkaisun liitteenä ja kuvaa, miten hyvinvointiarvoja on tutkittu ja määritelty hankkeen aikana, mitä osa-alueita niihin sisältyy ja millä tavoin näitä arvoja voidaan arvioida ja hyödyntää suunnittelun tukena. Kaikille luontotyypeille on määritelty niiden tuottamat hyvinvointihyödyt, jotka on jaettu kolmeen eri hyvinvoinnin osa-alueeseen.

Rakennetun ympäristön luontotyypit ja niiden ekologisen tilan arviointi

Alueellinen viherkerroin -menetelmä sekä Rakennetun ympäristön luontotyypit ovat konkreettisia työkaluja, jotka auttavat hahmottamaan kaupunkiluonnon arvoa suunnittelupöydällä ja päätöksenteossa.

Arvoa viherrakenteelle. Suositukset kasvavien kuntien päätöksentekoon

ARVO-hankkeen tavoite on säilyttää ja vahvistaa viherrakennetta tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa ilmastonmuutokseen varautumiseksi ja sopeutumiseksi.
Hankkeessa laaditaan kaupungeille viherrakenteen vahvistamisen kansalliset suositukset.

Luontopohjaiset ratkaisut käyttöön kaupungeissa

Luontopohjaiset ratkaisut käyttöön kaupungeissa -selvityksen mukaan kaupunkien viherrakennetta ei huomioida ja arvosteta tarpeeksi maankäytön suunnittelun alkuvaiheessa, vaan lähiluonto jää esimerkiksi liikenteen ja kunnallistekniikan varjoon. Työn tilasi ja rahoitti tulevaisuustalo Sitra.

10 ratkaisua kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyteen

Lue keinot, joilla kestävyysmurros
lähtee vauhtiin.

Lue ja lataa

Siirry takaisin sivun alkuun