15.12.2022

Euroopan parlamentin terveisiä kiinteistö- ja rakennusalalle 

Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri osallistui #BuildingLife hankkeen päätösseminaariin videotervehdyksellä.  ”Olen iloinen voidessani kannattaa tällaista toimintaa, joka on niin kriittinen tulevaisuutemme kannalta”, MEP Kumpula-Natri aloitti ja jatkoi ”Aloite, joka tuo yhteen toimialan järjestöjä ja yrityksiä ja jolla varmistetaan, että rakentaminen ja korjausrakentaminen on linjassa sekä Suomen 2035 että Euroopan unionin 2050 tavoitteiden kanssa.”  MEP Kumpula-Natri […]

Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri osallistui #BuildingLife hankkeen päätösseminaariin videotervehdyksellä. 

”Olen iloinen voidessani kannattaa tällaista toimintaa, joka on niin kriittinen tulevaisuutemme kannalta”, MEP Kumpula-Natri aloitti ja jatkoi ”Aloite, joka tuo yhteen toimialan järjestöjä ja yrityksiä ja jolla varmistetaan, että rakentaminen ja korjausrakentaminen on linjassa sekä Suomen 2035 että Euroopan unionin 2050 tavoitteiden kanssa.” 

MEP Kumpula-Natri muistutti rakennuskannan keskeisestä roolista vihreässä siirtymässä, mutta myös energiariippuvuudessa. 

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamisessa tavoitellaan, että kaikkien uusien rakennusten on oltava päästöttömiä vuodesta 2030 alkaen ja julkisten rakennusten jo vuodesta 2027 alkaen. Lisäksi kaavaillaan, että energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset olisi energiakorjattava – riippumatta muusta korjaustarpeesta. Parlamentin tavoite on äänestää ehdotuksesta helmikuussa 2023. ”Kesään mennessä toivottavasti valmista.” 

”Tavoittelemme korjausrakentamisen vauhdin tuplaantuvan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Korjausvauhti ei ole kiihtynyt vielä riittävästi”, totesi MEP Kumpula-Natri ja korosti samalla, että toimenpiteiden tulee olla oikeudenmukaisia kaikille. 

Emme voi keskittyä vain käytönaikaiseen energiaan 

”Mutta emme voi keskittyä vain käytönaikaisen energian kulutuksen pienentämiseen, sillä suurin hiilipiikki syntyy ennen rakennuksen käyttöönottoa. Siksi tarvitsemme Whole Life Carbon, eli koko elinkaaren päästöt huomioivan metodin.” 

Tässä yhteydessä MEP Kumpula-Natri viittasi kuinka New European Bauhaus edistää ilmastoystävällistä rakentamista. Hän muistutti myös marraskuisesta Into the Woods – tapahtumasta, jossa pääministeri Sanna Marin, komission presidentti Ursula von der Leyen, Eestin pääministeri Kaja Kallas, sekä Ruotsin varapääministeri Ebba Busch vierailivat Nuuksiossa. Tapahtuman tavoitteena oli keskustella kuinka metsät toimivat hiilinieluina ja tarjoavat samalla materiaalia kestävään rakentamiseen. MEP totesi, että biopohjaisten materiaalien hyödyntäminen on mahdollisuus sekä rakennus- että metsäalalle. 

Biopohjaisista materiaaleista puheenvuoro eteni vielä käynnissä olevaan rakennustuoteasetuksen uudistamiseen, josta Internal Market Committeen (IMCO) kuuleminen järjestettiin juuri. ”Tämän CPR:n ja Ekosuunnitteludirektiivin osalta pitäisi olla valmista 2023”, arveli MEP. 

Suomi on edelläkävijä 

Lopuksi MEP Kumpula-Natri vielä kiitteli Suomen edelläkävijyyttä. ”Meillä on CO2data päästötietokanta, joka toimii loistavana esimerkkinä muille eurooppalaisille maille. Lisäksi olemme uudistamassa lainsäädäntöämme Tanskan ja Ranskan vanavedessä huomioimaan koko elinkaaren päästöt. Hyvä Suomi!” 

#BuildingLife hankkeen päätösseminaarin tallenne 

#BuildingLife -projektin tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Kaksivuotinen projekti on päättymäisillään, joten 8.12.2022 todettiin projektin tähänastiset saavutukset ja keskusteltiin, miten ala on muuttunut meillä ja Euroopassa. 

Katso tapahtuman tallenteelta #BuildingLife Ambassador, MEP Miapetra Kumpula-Natrin tervehdys, World Green Building Councilin Eurooppaverkoston johtaja Stephen Richardsonin puheenvuoro sekä Alankomaiden Green Building Councilin ratkaisu, jota esitteli Laetitia Nossek, DGBC. Lisäksi Tytti Bruce-Hyrkäs, Granlund esitteli Hiilineutraali rakennus -ohjeen, kertoi pilotoinnin kokemuksista ja Mira Lindholm, Granlund, kiinteistö- ja rakennusalan hiilineutraaliuden nykytilasta ja kehityksestä. 

Muita julkaisuja ja oppaita

ARVO green area factor tool

ARVO project developed a regional green area factor tool to integrate biodiversity and climate resilience into urban planning, supporting municipalities in creating greener, more adaptive environments.

ARVO-hanke: Alueellinen viherkerroin 2025

Julkaisu esittelee ARVO – Viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa -hankkeessa (myöhemmin ARVO-hanke) tehdyn version alueellisesta viherkertoimesta (alueellinen viherkerroin 2025). Julkaisussa ohjeistetaan alueellisen viherkertoimen käyttöönotossa sekä laskentamenetelmässä.

ARVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi

ARVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi arvioi hankkeessa kehitetyn työkalun vaikuttavuutta.

Hyvinvointihyötyjen arviointi osana alueellista viherkerrointa

Tämä kooste "Hyvinvointihyötyjen arviointi osana alueellista viherkerrointa" toimii hankkeen loppujulkaisun liitteenä ja kuvaa, miten hyvinvointiarvoja on tutkittu ja määritelty hankkeen aikana, mitä osa-alueita niihin sisältyy ja millä tavoin näitä arvoja voidaan arvioida ja hyödyntää suunnittelun tukena. Kaikille luontotyypeille on määritelty niiden tuottamat hyvinvointihyödyt, jotka on jaettu kolmeen eri hyvinvoinnin osa-alueeseen.

Rakennetun ympäristön luontotyypit ja niiden ekologisen tilan arviointi

Alueellinen viherkerroin -menetelmä sekä Rakennetun ympäristön luontotyypit ovat konkreettisia työkaluja, jotka auttavat hahmottamaan kaupunkiluonnon arvoa suunnittelupöydällä ja päätöksenteossa.

Arvoa viherrakenteelle. Suositukset kasvavien kuntien päätöksentekoon

ARVO-hankkeen tavoite on säilyttää ja vahvistaa viherrakennetta tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa ilmastonmuutokseen varautumiseksi ja sopeutumiseksi.
Hankkeessa laaditaan kaupungeille viherrakenteen vahvistamisen kansalliset suositukset.

10 ratkaisua kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyteen

Lue keinot, joilla kestävyysmurros
lähtee vauhtiin.

Lue ja lataa

Siirry takaisin sivun alkuun