15.12.2022

Hiilineutraali rakennus -ohjeen pilotoinnin loppuraportti 

#BuildingLife -projektin päätösseminaarissa 8.12.2022 Tytti Bruce-Hyrkäs, Granlund esitteli Hiilineutraali rakennus -ohjeen ja kertoi pilotoinnin kokemuksista. Katso tapahtuman tallenne.  FIGBC Rakentaminen -toimikunnassa todettiin, että alalla moni haluaa tavoitella parempaa, jopa hiilineutraalia rakentamista, mutta yhteistä määritelmää alalla ei ollut. Toimikunta halusi siksi yhdessä määritellä, mitä hiilineutraalilla rakentamisella tarkoitetaan. Työ aloitettiin vuonna 2020, määritelmää on työstetty lukuisissa työpajoissa […]

#BuildingLife -projektin päätösseminaarissa 8.12.2022 Tytti Bruce-Hyrkäs, Granlund esitteli Hiilineutraali rakennus -ohjeen ja kertoi pilotoinnin kokemuksista. Katso tapahtuman tallenne. 

FIGBC Rakentaminen -toimikunnassa todettiin, että alalla moni haluaa tavoitella parempaa, jopa hiilineutraalia rakentamista, mutta yhteistä määritelmää alalla ei ollut. Toimikunta halusi siksi yhdessä määritellä, mitä hiilineutraalilla rakentamisella tarkoitetaan. Työ aloitettiin vuonna 2020, määritelmää on työstetty lukuisissa työpajoissa ja ohje siirtyi alkuvuodesta 2022 testattavaksi kahdeksassa pilottihankkeessa. 

”Määritelmää aloitettiin laatimaan, mutta matkan varrella todettiin, että hyvin paljon on keskeneräisiä, avoimia kysymyksiä. Siksi ohjeen tavoitteeksi syntyi antaa hiilineutraalia rakennusta tavoittelevalle taholle ohjeita ja suosituksia siitä, kuinka hiilineutraaliutta voidaan arvioida, mitä näkökulmia tulee huomioida ja miten hiilineutraaliudesta viestitään avoimesti sekä läpinäkyvästi”, kertoi Tytti Bruce-Hyrkäs.  

Pilotoinnin keskeiset havainnot 

Ohjeen mukainen elinkaaren hiilineutraalius on tällä hetkellä käytännössä mahdotonta saavuttaa ilman suuria ulkoisia kompensaatiomääriä. On kuitenkin hyödyllistä, että on ohje, joka kuvaa hiilineutraaliuden, mahdollisuudet tarkempaan laskentaan ja sen kuinka ilmastohyötyjä voi suhteuttaa päästöihin.    

Lisäksi pilotin myötä tunnistettiin päivitystarpeita ja laadittiin niihin ratkaisuehdotuksia. Päivitystarpeiksi todettiin muun muassa päästövähennysten vertailutaso sekä ilmastohyötyjen jaon selkiyttäminen. 

Tutustu Hiilineutraali rakennus -ohjeen pilotoinnin loppuraporttiin (pdf) 

Hiilijalanjälki ohjaamaan suunnittelua alusta alkaen samoin kuin laatu ja kustannukset 

Skanska osallistui pilottiin CDF Firdo-hankkeella. Kommenttipuheenvuorossaan Hanna-Maija Tikka totesi, että nykyisillä tekniikoilla ja käytettävissä olevilla materiaaleilla hiilineutraalius ei ole saavutettavissa. Merkittäviä päästövähennyksiä on toki mahdollista tehdä. 

Tärkeimmäksi opiksi Tikka mainitsi, että hiilijalanjälki otetaan ohjaamaan suunnittelua alusta alkaen samoin kuin laatua ja kustannuksetkin. Uusiutuvan energian ratkaisut ovat merkittävässä roolissa ja ovat myös kannattavia investointeja. Materiaalisidonnaisten päästöjen pienentäminen on tärkeää, mutta harmillisen haastavaa. 

Minna Aarnio, Rakennusasiaintoimisto Aarre Oy, kertoi Honkasuon Aarreaittojen pilottikohteesta. Aarreaitat rakennetaan massiivisesta, kotimaisesta luonnonhirrestä perinteisillä rakenteilla ja materiaaleilla. Jokaisella asunnolla on 16 paneelin aurinkovoimala, ilmalämpöpumppu, luonnollinen ilmanvaihto ja varaavaa puulämmitystä. Silti ohjeen mukaista hiilineutraaliutta ei hankkeessa saavutettu.  

Kiinteistö- ja rakennusalan hiilineutraaliuden nykytila ja tulevaisuus 

Mira Lindholm, Granlund kertoi päätösseminaarin viimeisenä puheenvuorona diplomityö kiinteistö- ja rakennusalan hiilineutraaliuden nykytilasta ja kehityksestä.  Työn tavoitteena oli muun muassa selvittää, millaista päästökehitystä voidaan ennustaa kiinteistö- ja talonrakennusalla sekä onko päästökehityksen taso riittävä verrattuna Suomen tavoitteeseen olla hiilineutraali vuonna 2035 ja käytettävissä olevaan hiilibudjettiin. 

Kyselytutkimuksen perusteella organisaatiot ovat tietoisia alan tärkeästä roolista koko Suomen päästövähennystavoitteiden suhteen ja kaikki kyselyyn vastanneet yritykset olivat tehneet jo hiilineutraalius- tai päästövähennystoimenpiteitä.  

Todettava on, että nykyiset toimet eivät ole riittäviä suhteessa Suomen tavoitteeseen olla hiilineutraali 2035 tai puolentoista asteen budjettiin. Yritysten asettamat tavoitteet antavat suuntaviivoja alan päästökehityksestä tulevaisuudessa. Työn avulla saatiin arvokasta tietoa alan toimijoiden ymmärryksestä ja asenteista, mutta myös merkittävimmistä haasteista hiilineutraaliuteen liittyen. 

Lähde: Kiinteistöjen ja talonrakennuksen hiilineutraaliuden nykytila ja kehitys Suomessa, Lindholm, Mira, University of Oulu. Julkaisun pysyvä linkki.

#BuildingLife hankkeen päätösseminaarin tallenne 

#BuildingLife -projektin tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Kaksivuotinen projekti on päättymäisillään, joten 8.12.2022 todettiin projektin tähänastiset saavutukset ja keskusteltiin, miten ala on muuttunut meillä ja Euroopassa. 

Katso tapahtuman tallenteelta #BuildingLife Ambassador, MEP Miapetra Kumpula-Natrin tervehdys, World Green Building Councilin Eurooppaverkoston johtaja Stephen Richardsonin puheenvuoro sekä Alankomaiden Green Building Councilin ratkaisu, jota esitteli Laetitia Nossek, DGBC. Lisäksi Tytti Bruce-Hyrkäs, Granlund esitteli Hiilineutraali rakennus -ohjeen, kertoi pilotoinnin kokemuksista ja Mira Lindholm, Granlund, kiinteistö- ja rakennusalan hiilineutraaliuden nykytilasta ja kehityksestä. 

Muita julkaisuja ja oppaita

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmä

Hiilineutraalin alueen määritelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia, sekä asettaa kehykset hiilineutraaliusväitteen tekemiselle.

Ideakortti: Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman

Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman!

Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma

#BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma sisältää konkreettiset välitavoitteet ja askelmerkit kaikille alan toimijoille oman toimintansa kehittämiseksi.

Vapaaehtoiset kompensaatiot kiinteistö- ja rakennusalalla

Opas tarjoaa konkreettisia työkaluja ja vinkkejä laadukkaiden ja vastuullisesti tuotettujen vapaaehtoisten päästökompensaatioiden hankintaan.

Kiertotalouden edistäminen kuntien hankinnoissa

Rakennetun ympäristön toimialan kiertotalouden markkinakatsaus sisältää myös alueittaisia suosituksia pääkaupunkiseudulle, Tampereen, Turun ja Oulun seuduille, siitä kuinka kuntien hankinnoissa voi edistää kiertotaloutta.

Kestävä infra -määritelmä

Määritelmä tarjoaa tukea infra-alan kestävyyden johtamiseen. Se toimii työkaluna kestävän kehityksen huomioimiseen infran kaikissa elinkaaren vaiheissa parhaalla mahdollisella tavalla. Määritelmä on tarkoitettu kaikille infra-alalla työskenteleville helpottamaan kestävän kehityksen näkökulmien tunnistamista.

Kiinteistön Hiilineutraali energiankäyttö

Julkaisu antaa hiilineutraalia energiankäyttöä tavoittelevalle ohjeita siitä, mitä näkökulmia tulee huomioida ja miten hiilineutraaliudesta viestitään avoimesti sekä läpinäkyvästi.

Katsaus kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytilaan

Vuonna 2021 toteutettu katsaus kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytilaan kokoaa yhteen sääntelyn, järjestöjen tiekarttojen ja edelläkävijäyritysten toimet.

Tilaa FIGBCn jäsenkirje

Jäsenkirje on Green Building Council Finlandin jäsenille suunnattu kooste jäsenverkoston kuulumisista, toimikuntatyöstä, tulevista tapahtumistamme ja projektien tilanteista. Myös alan opiskelijat voivat tilata jäsenkirjeen.

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Siirry takaisin sivun alkuun