25.2.2022

Hiilineutraalia rakentamista testataan kahdeksassa kohteessa

ohjeen pilotoinnin. Ohjetta testaavat kehittävät samalla raportointipohjaa uskottavan hiilineutraaliusväittämän tekemiseen.

Lehdistötiedote embargo 25.2.2022 klo 10:00

Kahdeksan rakennuttajaa aloittaa Green Building Council Finlandin koordinoiman Hiilineutraali rakennus -ohjeen pilotoinnin. Ohjetta testaavat kehittävät samalla raportointipohjaa uskottavan hiilineutraaliusväittämän tekemiseen. Pilottikohteiden toteuttajina toimivat Rakennusasiaintoimisto Aarre Oy, SATO Oyj, Arena 3.3 Oy, Lehto Group, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma ja Stora Enso, LähiTapiola Kiinteistövarainhoito ja Jatke, sekä Skanska CDF Oy ja Skanska Talonrakennus Oy.

Hiilineutraalin rakennuksen ohje

Koekäytössä olevan ohjeen keskeinen tavoite on antaa hiilineutraalia rakennusta tavoittelevalle taholle ohjeita ja suosituksia siitä, kuinka hiilineutraaliutta voidaan arvioida, mitä näkökulmia on huomioitava ja miten hiilineutraaliudesta viestitään avoimesti sekä läpinäkyvästi.

Hiilineutraalissa rakennuksessa on huomioitu koko elinkaaren ajalta kaikki rakennukseen liittyvät ilmastovaikutukset aina raaka-aineiden hankinnasta elinkaaren loppuun saakka, riippumatta siitä, missä päästöt aiheutuvat ja missä vaiheessa elinkaarta ne syntyvät. Huomioon otetaan rakennuksen lisäksi rakennuspaikan hiilijalanjälki. Rakennuksen hiilijalanjälki lasketaan noudattaen EN 15978 –standardia. Lähtökohtana on Ympäristöministeriön Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmän viimeisin versio, josta pilotissa on osin mahdollista poiketa hankkeen todellisten olosuhteiden huomioimiseksi tarkemmin.

Ohjeen perusperiaate on, että hiilineutraaliutta on ensisijaisesti tavoiteltava vähentämällä koko elinkaaren hiilijalanjälkeä. Siltä osin, kun päästöjä ei pystytä vähentämään, ohjeessa suositellaan myös erilaisia keinoja potentiaalisten ilmastohyötyjen kasvattamiseen ja niiden tuottamien hyötyjen arviointiin. Ilmastohyötyjä neuvotaan arvioimaan samoilla periaatteilla kuin ulkoisia kompensaatioitakin. Erityisesti kiinnitetään huomiota hyötyjen pysyvyyteen ja kaksoislaskennan välttämiseen. Jäljelle jäävät elinkaaren päästöt katetaan vastuullisilla päästökompensaatioilla.

”Green Building Council Finland julkaisi 17.2.2022 Vapaaehtoiset kompensaatiot kiinteistö- ja rakennusalalla – ohjeen, joka tarjoaa konkreettisia työkaluja ja vinkkejä laadukkaiden ja vastuullisesti tuotettujen päästökompensaatioiden hankintaan”, kertoo pilotointia koordinoiva kehityspäällikkö Lauri Tähtinen, Green Building Council Finland.

Yhteiset määrittelyt lisäävät luotettavuutta

Green Building Council Finland nojaa toimialan yhteisten määrittelyiden laatimisessa laajaan asiantuntijaverkostoon, joissa yhteisistä määrittelyistä sovitaan. ”Hyvänä esimerkkinä on kiinteistöjen hiilineutraaliin energiankäytön määritelmä, jonka Kiinteistöt-toimikuntamme julkaisi viime vuonna”, kertoo Tähtinen.

Hiilineutraalin rakennuksen määritelmää on laadittu Rakentaminen -toimikunnassa. ”Hiilineutraalin rakennuksen määritelmä on toistaiseksi puuttunut. Etenkin nyt kun kiinteistö- ja rakennusala on käymässä läpi nopeaa muutosta, kohti vähähiilisyyttä ja lopulta hiilineutraaliutta, on tärkeää, että keskeiset käsitteet ovat yhteisesti sovittuja ja ymmärrettyjä. Yhteinen määrittely lisää hiilineutraalisväitteen luotettavuutta”, kertoo Tytti Bruce-Hyrkäs, Head of Carbon Neutrality, Granlund Oy, FIGBC Rakentaminen-toimikunnan puheenjohtaja.

Pilotointikohteet

Hankkeen nimi: Honkasuon Aarreaitat
Hankkeen sijainti: Helsinki
Arvioitu tai todellinen valmistumisajankohta: Heinäkuu 2022
Rakennustyyppi: Kaksikerroksinen rivitalo, 7 asuntoa
Hankkeen laajuus: 900 m2
Toteuttaja: Rakennusasiaintoimisto Aarre Oy

Hankkeen nimi: Saturnuksenrinne 2
Hankkeen sijainti: Vantaa
Arvioitu tai todellinen valmistumisajankohta: Elokuu 2024
Rakennustyyppi: Asuinkerrostalo
Hankkeen laajuus: n. 3900 brutto m2
Toteuttaja: SATO Oyj

Hankkeen nimi: Arena 3.3 / Kivistön monitoimiareena
Hankkeen sijainti: Vantaa
Arvioitu tai todellinen valmistumisajankohta: 2025
Rakennustyyppi: Monitoimiareena, hotelli sekä ravintola- liike-, urheilu- ja toimistotilaa
Hankkeen laajuus: 64 800 km²
Toteuttaja: Arena 3.3 Oy

Hankkeen nimi: Länsi-Pasilan ekologinen kerrostalohanke
Hankkeen sijainti: Helsinki
Arvioitu tai todellinen valmistumisajankohta: Arvio 2026
Rakennustyyppi: Asuinkerrostalo
Hankkeen laajuus: Alustavasti 3263 kem2 sekä kellari 355 m2
Toteuttaja: Lehto Group

Hankkeen nimi: Katajanokan laituri
Hankkeen sijainti: Helsinki
Arvioitu tai todellinen valmistumisajankohta: 2024
Rakennustyyppi: Toimisto- ja hotellirakennus
Hankkeen laajuus: 21000 m2
Toteuttaja: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma

Hankkeen nimi: Kiinteistö Oy Tuusulan Högberginhaaran Jatke II
Hankkeen sijainti: Tuusula
Arvioitu tai todellinen valmistumisajankohta: arvio syksy 2022
Rakennustyyppi: Logistiikkakohde
Hankkeen laajuus: 17 000
Toteuttaja: LähiTapiola Kiinteistövarainhoito & Jatke

Hankkeen nimi: Firdo
Hankkeen sijainti: Helsinki
Arvioitu tai todellinen valmistumisajankohta: kesäkuu 2025
Rakennustyyppi: Toimistorakennus
Hankkeen laajuus: n. 18 000 brm2
Toteuttaja: Skanska CDF Oy

Hankkeen nimi: Skanska Kodit 
Hankkeen sijainti: Helsinki
Arvioitu tai todellinen valmistumisajankohta: 2025–2026
Rakennustyyppi: Asuinrakennus
Hankkeen laajuus: n. 3200 brm2
Toteuttaja: Skanska Talonrakennus Oy

Lisätietoja

Lauri Tähtinen
Kehityspäällikkö, Green Building Council Finland
etu.sukunimi(at)figbc.fi

Tytti Bruce-Hyrkäs
Head of Carbon Neutrality, Granlund Oy
FIGBC Rakentaminen-toimikunnan puheenjohtaja
etu.sukunimi(at)granlund.fi

Green Building Council Finlandin ylläpitämä Asiantuntijapankki tarjoaa hyviä vinkkejä haastateltavista, kun haluat kuulla lisää rakennetun ympäristön kestävistä ratkaisuista figbc.fi/asiantuntijat.

  • vähähiilinen rakentaminen
  • Ilmastonmuutos
  • Vähähiilisyys
  • Infrastruktuuri
  • Energiatehokkuus
  • Aluesuunnittelu

Muita julkaisuja ja oppaita

ARVO green area factor tool

ARVO project developed a regional green area factor tool to integrate biodiversity and climate resilience into urban planning, supporting municipalities in creating greener, more adaptive environments.

ARVO-hanke: Alueellinen viherkerroin 2025

Julkaisu esittelee ARVO – Viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa -hankkeessa (myöhemmin ARVO-hanke) tehdyn version alueellisesta viherkertoimesta (alueellinen viherkerroin 2025). Julkaisussa ohjeistetaan alueellisen viherkertoimen käyttöönotossa sekä laskentamenetelmässä.

ARVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi

ARVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi arvioi hankkeessa kehitetyn työkalun vaikuttavuutta.

Hyvinvointihyötyjen arviointi osana alueellista viherkerrointa

Tämä kooste "Hyvinvointihyötyjen arviointi osana alueellista viherkerrointa" toimii hankkeen loppujulkaisun liitteenä ja kuvaa, miten hyvinvointiarvoja on tutkittu ja määritelty hankkeen aikana, mitä osa-alueita niihin sisältyy ja millä tavoin näitä arvoja voidaan arvioida ja hyödyntää suunnittelun tukena. Kaikille luontotyypeille on määritelty niiden tuottamat hyvinvointihyödyt, jotka on jaettu kolmeen eri hyvinvoinnin osa-alueeseen.

Rakennetun ympäristön luontotyypit ja niiden ekologisen tilan arviointi

Alueellinen viherkerroin -menetelmä sekä Rakennetun ympäristön luontotyypit ovat konkreettisia työkaluja, jotka auttavat hahmottamaan kaupunkiluonnon arvoa suunnittelupöydällä ja päätöksenteossa.

Arvoa viherrakenteelle. Suositukset kasvavien kuntien päätöksentekoon

ARVO-hankkeen tavoite on säilyttää ja vahvistaa viherrakennetta tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa ilmastonmuutokseen varautumiseksi ja sopeutumiseksi.
Hankkeessa laaditaan kaupungeille viherrakenteen vahvistamisen kansalliset suositukset.

10 ratkaisua kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyteen

Lue keinot, joilla kestävyysmurros
lähtee vauhtiin.

Lue ja lataa

Siirry takaisin sivun alkuun