Miten yritykset voivat toimia entistä vahvemmin vastuullisuuden ajureina? Mikä meitä estää toimimasta niin? Paula Kilpisen (KTT) puheenvuoro #BuildingLife lähettiläiden ja kannattajaorganisaatioiden edustajille 8.12.2022 selvitti, mitä inhimillinen strategia tarkoittaa ja miten se voi edistää vähähiilisyyttä.
Miksi tarvitsisimme inhimillistä strategiaa?
”Meillä on yhä paljon vanhentuneita ajatusmalleja”, totesi Kilpinen. ”Puhumme kuinka kilpailemme, valloitamme markkinoita ja yritämme siten saada aikaan muutosta. Toimintaympäristömme on entistäkin monimutkaisempi. Se on nopeasti muuttuva, epävarma ja syy-seuraussuhteita on haastava hahmottaa.”
Samanaikaisesti meillä on yhä suurempia haasteita ratkottavanamme. Haasteita, joihin johtaneista syistä kilpailuparadigma on yksi. Olemme käyttäneet hyväksemme luonnon resursseja, kun pyrimme voittamaan kilpailijamme tuottamalla enemmän, halvemmalla, nopeammin.
Työkyky- ja mielenterveystilastot osoittavat, että olemme ylittäneet myös ihmisten kantokyvyn. Samalla myös työhön sitoutuminen on pohjalukemissa. Vuoden 2022 State of the Global Workplace raportin mukaan työhönsä sitoutuneiden työntekijöiden määrä on Suomessa 13 %.
”Onnellisuutemme ei siis selkeästikään kumpua työstä. Jokin yhtälössä mättää.” Ja tätä yhtälöä Kilpinen halusi ratkaista kirjallaan Inhimillinen strategia.
Työntekijät odottavat työnantajalta vastuullisuutta
Odotukset omaa työnantajaa kohtaan ovat kasvussa. Ihmiset odottavat, että yritykset ottavat kantaa suuriin kysymyksiin kuten tulevaisuuden osaamistarpeisiin, eettisiin kysymyksiin, ilmastonmuutokseen, maahanmuuttoon, epätasa-arvoon ja niin edelleen.
”Aiemmin riitti, että on hyvä työpaikka, josta sai oikeudenmukaisen korvauksen. Nykyisin ihmiset haluavat työpaikan, joka on arvopohjainen, inklusiivinen ja jossa voi vaikuttaa asioihin”, kertoi Kilpinen. Työnantajalta odotetaan suurempaa yhteiskunnallista roolia, johon omalla työllä voi vaikuttaa. ”Tutkimuksen mukaan neljännekselle tämä on deal breaker, eli he eivät halua työhön taholle, jolla ei ole tällaista mahdollisuutta tarjota.”
Yritysten tarkoitus kirjoitetaan uudelleen
Yrityksillä on monia valtioita enemmän resursseja ja kyvykkyyksiä hillitä ilmastonmuutosta ja edistää kestävää kehitystä. Silti enemmistö yrityksistä elää yhä kilpailuparadigmassa, kun pitäisi olla vastuullisuusparadigmassa. Yrityksissä puhutaan esimerkiksi ihmisistä resursseina, jolloin ihmisille syntyy tunne, että ovat koneiston rattaissa. Sen sijaan tulisi edistää inhimillisyyttä.
Yhdysvaltalainen Business Round Table määritteli 2019 yritysten tarkoituksen uudelleen. Lähes kaksisataa toimitusjohtajaa allekirjoitti Statement on the Purpose of a Corporation –julistuksen, jossa todettiin, ettei yritysten tehtävä ole vain tuottaa voittoa osakkeenomistajille, vaan arvoa kaikille sidosryhmille.
Kilpisen kirjassa inhimillisen työn manifesti tapailee samaa ajatusta. ”Kun yritykset edistävät vastuullisuutta, tunne työn merkityksellisyydestä kasvaa. Nuoret talentit janoavat merkitystä ja mahdollisuuksia oppia uutta.”
Arvopohjaisessa inklusiivisessa johtamisessa strategia nähdäänkin jatkuvana dialogina, eikä yritys ole koneisto, jota optimoidaan. ”Mutta vastuullisuutta ei voi välineistää kilpailukeinoksi, ne ovat arvoja itsessään. Aidosti vastuullinen menestyy ja myös rekrytoi parhaat tekijät.”
Strategiat eivät tee mitään, ihmiset tekevät
”Tutkimuksen mukaan vain muutama prosentti ihmisistä todella ymmärtää yrityksensä strategian”, kertoi Kilpinen. Tosiasiassa ihmiset eivät ymmärrä strategiaa, sillä heillä ei ole käsitystä mikä strategian kautta muuttuu paremmaksi (vai muuttuuko mikään). Mitä strategia tarkoittaa konkreettisesti? Mikä on minun roolini, mitä minun odotetaan tekevän, onko minulla tarvittavaa osaamista?
Inhimillisen strategian avulla tunnistamme oikeat tavoitteet eri tasoilla. Ymmärrämme yrityksen tarkoituksen ja sen, mikä merkitys sillä on ihmisille. Henkilökohtaisen merkityksen ymmärtämisen kautta henkilölle syntyy tunnetason tahto olla osa isompaa tarkoitusta. Tarvitaan myös kyvykkyyksiä ja ymmärrystä, mitä se tarkoittaa osaamistarpeina yksilöiden kohdalla.
”Kysymys siis kuuluu miten henkilökohtaistetaan jokaiselle henkilölle mitä vähähiilisyys tarkoittaa juuri hänen työssään, osaamisen kehittämisen kannalta ja miten se näkyy yrityksen suuremmassa kuvassa.”
Paula Kilpinen (KTT) on johtaja, coach ja vaikuttaja, jonka väitöskirja on palkittu kansainvälisesti ja mm. Aalto-yliopistossa vuoden väiltöskirjana. Hänen tammikuussa ilmestynyt kirjansa Inhimillinen strategia on valittu viiden finalistin joukkoon arvostetussa Suomen Ekonomien Bisneskirja-kilpailussa.
