Green Building Council Finland

Lähes kaiken pitää muuttua, jotta voimme jatkaa niin kuin aina ennenkin – myös rakentamisessa

Suomi on asettanut tavoitteeksi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tähän on aikaa vain 14 vuotta. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä se tarkoittaa, että lähes kaikki pitää tehdä toisin kuin nykyään.

Tarkastellaan vaikkapa rakentamista. Yli kolmasosa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy rakennuksista ja rakentamisesta. Rakennuksen hiilijalanjälki muodostuu rakennuksen elinkaaren eri vaiheissa. Kokonaiskuvan muodostaminen vaatii eri vaiheiden tunnistamisen ja kunkin vaiheen kasvihuonekaasupäästöjen määrän laskemisen.

Jo ennen rakennusvaihetta pitää valmistaa rakennustuotteet ja -materiaalit. Valmistaminen vaatii raaka-aineiden hankintaa, esimerkiksi louhintaa, kuljetuksia ja tehtaalla raaka-aineista jalostetaan valmiita tuotteita. Tähän kaikkeen palaa polttoainetta ja tehtaat käyttävät energiaa tuotteiden valmistamiseen.

Pelkästään rakentamisen sektorille tuotettavien materiaalien tuotannosta aiheutuvien kasvihuonepäästöjen osuus globaaleista päästöistä on noin 9 %, kuten kirjoitimme rakentamisen kiertotaloutta käsittelevässä Urban Insight -raportissamme.

Mikäli haluamme saavuttaa hiilineutraalisuustavoitteen vuoteen 2035 mennessä, myös rakennusalan on muutettava 14 vuodessa koko kuvattu ketju hiilineutraaliksi. Urakka on valtava. Positiivista on, että urakan kuromiseen on jo ryhdytty.

Lopulta rakennustuotteet kuljetetaan rakennustyömaalle. Rakennustyömailla palaa lisää polttoainetta. Lisäksi työmailla syntyy jonkin verran hukkaa. Kun rakennus on valmis, hiilijalanjälkeä on syntynyt jo reilusti, sillä kaikki edellä mainitut vaiheet aiheuttavat tänä päivänä kasvihuonekaasupäästöjä.

Seuraavaksi rakennus otetaan käyttöön. Lämmittäminen ja jäähdytys vaatii energiaa. Sähköä kuluu taloteknisten järjestelmien ylläpitämiseen ja käyttäjillä on tarpeita, jotka vaativat sähköä. Puhdasta ja lämmintä vettä tulee hanoista. Kaikki tämä kasvattaa rakennuksen hiilijalanjälkeä jatkuvasti, vuodesta toiseen.

Kun rakennuksella on jo jonkin verran ikää, tulee eteen erilaisia peruskorjaustarpeita. Taas tarvitaan uusia rakennusmateriaaleja ja -tuotteita, joita tehdaslinjastot tuottavat. Hiilijalanjälki kasvaa.

Lopulta rakennus on elinkaarensa lopussa. Se on palvellut käyttäjiä kaksikymmentä, viisikymmentä tai sata vuotta. Rakennuksen hiilijalanjälki kuitenkin edelleen kasvaa. Lopulta nimittäin rakennus pitää purkaa. Purkujätteet pitää käsitellä ja tontti ennallistaa tai valmistella uuteen käyttötarkoitukseen. Myös kaikki tämä aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä ja ne lasketaan mukaan rakennuksen hiilijalanjälkeen.

Hiilineutraali rakennus vaatisi, että kaikkien edellä kuvattujen vaiheiden hiilijalanjälki pitäisi pystyä painaamaan mahdollisimman alas, mielellään lähes nollaa. Jäljelle jäävä hiilijalanjälki ei saisi olla suurempi kuin rakennuksen hiilikädenjälki, eli ilmastohyödyt, joita saavutetaan rakennuksen elinkaaren aikana ja joita ei syntyisi ilman rakennushanketta.

Rakennustuotteiden valmistus, raaka-aineiden hankinta, kuljetukset, työmaatoiminnot ja rakennuksen ylläpitämiseen käytettävä energia pitäisi tuottaa ilman kasvihuonekaasupäästöjä. Ja jos kasvihuonekaasupäästöjä syntyy, pitäisi ne tavalla tai toisella kompensoida niin että ilmaston lämpenemistä kiihdyttävää vaikutusta ei synny.

Mikäli haluamme saavuttaa hiilineutraalisuustavoitteen vuoteen 2035 mennessä, myös rakennusalan on muutettava 14 vuodessa koko kuvattu ketju hiilineutraaliksi. Urakka on valtava. Se vaatii isoja muutoksia valmistavassa teollisuudessa, liikenteessä ja energian tuotannossa.

Väitän että ne toimijat, jotka pystyvät muuttamaan liiketoimintansa hiilineutraaliksi menestyvät myös taloudellisesti paremmin tulevaisuudessa.

Positiivista on, että urakan kuromiseen on jo ryhdytty. Ympäristöministeriö valmistelee vähähiilisen rakentamisen arviointimenetelmää, joka tulee ohjaamaan rakentamista lainsäädännön kautta viimeistään 2025 mennessä. Rakennusteollisuus on laatinut tiekartan kohti vähähiilisyyttä. Useiden kaupunkien energiayhtiöt ovat valmistelleet suunnitelmia, kuinka energiantuotanto muutetaan hiilineutraaliksi. Myös rakennuttajat ovat osoittaneet kiinnostuksen hiilineutraalien rakennusten rakentamiselle.

Aikaa ei ole tuhlattavaksi. Tarvitaan johdonmukaista poliittista ohjausta, lisää tutkimusta ja ymmärrystä, vähäpäästöisten teknologioiden nopaa käyttöönottoa, uutta lainsäädäntöä ja ohjeistusta sekä muita kannusteita ja varmasti vähän keppiäkin. Emme kuitenkaan voi jäädä odottelemaan, että joku muu ratkaisee ongelmat puolestamme. Jotta tavoite ei karkaa tavoittamattomiin käytännön toimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi.

Vähähiilisyys, hiilineutraalius ja lopulta hiilipositiivisuus on tulevaisuudessa tärkeä liiketoiminnan menestymisen kannalta. Väitän että ne toimijat, jotka pystyvät muuttamaan liiketoimintansa hiilineutraaliksi menestyvät myös taloudellisesti paremmin tulevaisuudessa.

No, miltä Suomi näyttää vuonna 2035, kun hiilineutraalisuustavoitteet on saavutettu? Ei välttämättä kovin erilaiselta kuin nyt. Uusia taloja varmasti rakennetaan niin kuin aina ennenkin ja vanhoja rakennuksia ylläpidetään ja peruskorjataan tarpeen vaatiessa. Ei tarpeemme mihinkään häviä.

Kun tänä päivänä katselen työmaalla teräspalkkia, ontelolaattaa tai massiivipuuelementtiä, en näe välittömästi, kuinka paljon tuotteen valmistus on aiheuttanut kasvihuonekaasupäästöjä. Tämä tieto kuitenkin selviää tuotteen ympäristöselosteesta ja toivottavasti pian myös rakennuksen tietomallista, jos haluan asian selvittää. Työmailla on varmasti katseltavana samanlaisia teräspalkkeja, ontelolaattoja ja massiivipuuelementtejä myös 2035. Mikään ei ulospäin näytä erilaiselta kuin nyt. Muutos on tapahtunut rakenteissa taustalla ja se paljastuu vasta kun tarkastelemme tuotteen ympäristöselosteista valmistuksen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjen lukuja. Ne ovat merkittävästi alhaisemmat. Mielellään nolla.

Kari Nöjd, kestävien aluehankkeiden projektipäällikkö, Sweco

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Anna meille palautetta kuluneesta vuodesta

9.12.2022
Pyydämme Green Building Council Finlandin jäsenten yhteyshenkilöiltä ja henkilöstöltä palautetta kuluneesta vuodesta 2022! Arvioimme toimintaamme jatkuvan parantamisen hengessä. Toivomme siksi sekä palautetta menneestä että toiveita tulevasta. Kyselyssä on kuusi kysymystä

Ohje luotettavan hiilineutraaliusväittämän tekemiseen 

8.12.2022
Green Building Council Finland julkaisee kauan odotetun hiilineutraalin rakennuksen ohjeen. Ohjetta on työstänyt yhteisesti FIGBC Vähähiilinen rakentaminen -toimikunnan puheenjohtajisto ja jäsenistö, yhteensä yli 160 rakennusalan ammattilaista. Kirjoittajina ovat toimineet Tytti

Vähähiilisen rakentamisen näkymät Euroopassa

2.12.2022
Ilari Aho, Uponor Oyj:n kestävän kehityksen johtaja ja World Green Building Councilin hallituksen puheenjohtaja piti Green Building Council Finland ry:n syyskokouksessa 29.11.2022 Keynote-puheenvuoronsa vähähiilisen rakentamisen näkymistä Euroopassa. ”Sharm el-Sheikhin ilmastokokouksen,

Tulkintoja EU-taksonomian DNSH kriteereihin

1.12.2022
Green Building Council Finlandin (FIGBC) taksonomian asiantuntijaryhmän tavoitteena on kansallisen ja EU-tason yhteistyöllä lisätä taksonomian käytettävyyttä ja vaikuttavuutta Suomessa. Yksi keskeinen keino on harmonisoida markkinakäytäntöjä taksonomian kriteerien soveltamisesta ja tuoda

Green Building Council Finlandin syyskokous 2022

29.11.2022
Green Building Council Finland (FIGBC) on syyskokouksessaan 29.11.2022 päättänyt uuden hallituksen kokoonpanosta sekä vuoden 2023 toimintasuunnitelmasta, tulo- ja menoarviosta sekä jäsenmaksujen suuruuksista. Tavoitteista tekoihin Green Building Council Finlandin työssä on

Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 2022

25.11.2022
Green Building Council Finlandin Elina Samila avasi vuoden 2022 Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 16.11.-17.11.2022. Nämä järjestyksessä viidennet ajankohtaispäivät keräsivät lähes 300 kuulijaa. Tapahtuma järjestettiin Ympäristöministeriön tuella. Lisäksi tapahtuman järjestelyissä olivat mukana

Ilmarisen Nurminen: Hiilineutraalit sijoitukset 2035 

25.11.2022
–  Ilmarinen on merkittävä kiinteistösijoittaja Suomessa ja suhtaudumme tähän rooliimme vakavasti ja vastuullisesti. Tahdomme olla kehittämässä koko alaa ja olemme siksi mukana järjestössä, jolla on kanssamme samanlainen ajatusmaailma ja tavoitteet.

Rakennushankkeiden ympäristöluokitukset kiinnostavat edelleen

14.11.2022
FIGBC Tietoiskussa 14.11.2022 rakennushankkeiden ympäristöluokituksista käytiin tiivis markkinakatsaus käytössä olevista järjestelmistä. Markkinakatsauksen jälkeen perehdyimme eri luokitusten tuoreimpiin uutisiin, joita esittelivät FIGBC-verkoston jäsenet ja yhteistyökumppanit. Myös Suomessa luokitus vaikuttaa merkittävästi kohteiden

Tavoitteista toimiin! Avara, Material Maintenance MaMa, Materiaalikabinetti #BuildingLife kannattajiksi, Orient Occident julkaisee hiilineutraaliustiekarttansa

14.11.2022
Onko teidän yrityksenne valmis laatimaan oman hiilitiekarttansa tai toimintaohjelmansa kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä? Hyviä vinkkejä organisaation oman toimintaohjelman laatimiseen saat #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelmasta, joka on nyt myös

FIGBC lausunto rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksille

11.11.2022
Ympäristöministeriö pyysi lausuntoja rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksista 11.11.2022 mennessä. Kutsuimme FIGBC:n jäsenistön asiantuntijoita yhteiseen työpajaan 28.10.2022. Muun muassa työpajan pohjalta olemme laatineet Green Building Council Finlandin lausunnon. Asetukset annettaisiin

Pikaoppaat vähähiiliseen rakentamiseen

11.11.2022
Green Building Council Finland ja A-Insinöörit julkaisevat seitsemän pikaopasta vähähiiliseen rakentamiseen kiinteistö- ja rakennusalan eri ammattiryhmille. Oppaiden vinkit perustuvat tehtäväkohtaisiin vähähiilisyyskoulutuksiin, joita on järjestetty #BuildingLife-ohjelman puitteissa vuonna 2022. Rakennuttajan, arkkitehdin

Saint-Gobain Finlandin Kaiser: Jälkijunaa ei kannata odottaa 

4.11.2022
Kansainvälisesti ja paikallisesti toimiva rakennustuotevalmistaja Saint-Gobain-konserni toimii samoin myös Green Building Councilissa.  – Maailmassa on 70 kansallista Green Building Coucilia ja Saint-Gobain on mukana noin 40:ssä. Green Building Council on