Green Building Council Finland

Lähes kaiken pitää muuttua, jotta voimme jatkaa niin kuin aina ennenkin – myös rakentamisessa

Suomi on asettanut tavoitteeksi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tähän on aikaa vain 14 vuotta. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä se tarkoittaa, että lähes kaikki pitää tehdä toisin kuin nykyään.

Tarkastellaan vaikkapa rakentamista. Yli kolmasosa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy rakennuksista ja rakentamisesta. Rakennuksen hiilijalanjälki muodostuu rakennuksen elinkaaren eri vaiheissa. Kokonaiskuvan muodostaminen vaatii eri vaiheiden tunnistamisen ja kunkin vaiheen kasvihuonekaasupäästöjen määrän laskemisen.

Jo ennen rakennusvaihetta pitää valmistaa rakennustuotteet ja -materiaalit. Valmistaminen vaatii raaka-aineiden hankintaa, esimerkiksi louhintaa, kuljetuksia ja tehtaalla raaka-aineista jalostetaan valmiita tuotteita. Tähän kaikkeen palaa polttoainetta ja tehtaat käyttävät energiaa tuotteiden valmistamiseen.

Pelkästään rakentamisen sektorille tuotettavien materiaalien tuotannosta aiheutuvien kasvihuonepäästöjen osuus globaaleista päästöistä on noin 9 %, kuten kirjoitimme rakentamisen kiertotaloutta käsittelevässä Urban Insight -raportissamme.

Mikäli haluamme saavuttaa hiilineutraalisuustavoitteen vuoteen 2035 mennessä, myös rakennusalan on muutettava 14 vuodessa koko kuvattu ketju hiilineutraaliksi. Urakka on valtava. Positiivista on, että urakan kuromiseen on jo ryhdytty.

Lopulta rakennustuotteet kuljetetaan rakennustyömaalle. Rakennustyömailla palaa lisää polttoainetta. Lisäksi työmailla syntyy jonkin verran hukkaa. Kun rakennus on valmis, hiilijalanjälkeä on syntynyt jo reilusti, sillä kaikki edellä mainitut vaiheet aiheuttavat tänä päivänä kasvihuonekaasupäästöjä.

Seuraavaksi rakennus otetaan käyttöön. Lämmittäminen ja jäähdytys vaatii energiaa. Sähköä kuluu taloteknisten järjestelmien ylläpitämiseen ja käyttäjillä on tarpeita, jotka vaativat sähköä. Puhdasta ja lämmintä vettä tulee hanoista. Kaikki tämä kasvattaa rakennuksen hiilijalanjälkeä jatkuvasti, vuodesta toiseen.

Kun rakennuksella on jo jonkin verran ikää, tulee eteen erilaisia peruskorjaustarpeita. Taas tarvitaan uusia rakennusmateriaaleja ja -tuotteita, joita tehdaslinjastot tuottavat. Hiilijalanjälki kasvaa.

Lopulta rakennus on elinkaarensa lopussa. Se on palvellut käyttäjiä kaksikymmentä, viisikymmentä tai sata vuotta. Rakennuksen hiilijalanjälki kuitenkin edelleen kasvaa. Lopulta nimittäin rakennus pitää purkaa. Purkujätteet pitää käsitellä ja tontti ennallistaa tai valmistella uuteen käyttötarkoitukseen. Myös kaikki tämä aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä ja ne lasketaan mukaan rakennuksen hiilijalanjälkeen.

Hiilineutraali rakennus vaatisi, että kaikkien edellä kuvattujen vaiheiden hiilijalanjälki pitäisi pystyä painaamaan mahdollisimman alas, mielellään lähes nollaa. Jäljelle jäävä hiilijalanjälki ei saisi olla suurempi kuin rakennuksen hiilikädenjälki, eli ilmastohyödyt, joita saavutetaan rakennuksen elinkaaren aikana ja joita ei syntyisi ilman rakennushanketta.

Rakennustuotteiden valmistus, raaka-aineiden hankinta, kuljetukset, työmaatoiminnot ja rakennuksen ylläpitämiseen käytettävä energia pitäisi tuottaa ilman kasvihuonekaasupäästöjä. Ja jos kasvihuonekaasupäästöjä syntyy, pitäisi ne tavalla tai toisella kompensoida niin että ilmaston lämpenemistä kiihdyttävää vaikutusta ei synny.

Mikäli haluamme saavuttaa hiilineutraalisuustavoitteen vuoteen 2035 mennessä, myös rakennusalan on muutettava 14 vuodessa koko kuvattu ketju hiilineutraaliksi. Urakka on valtava. Se vaatii isoja muutoksia valmistavassa teollisuudessa, liikenteessä ja energian tuotannossa.

Väitän että ne toimijat, jotka pystyvät muuttamaan liiketoimintansa hiilineutraaliksi menestyvät myös taloudellisesti paremmin tulevaisuudessa.

Positiivista on, että urakan kuromiseen on jo ryhdytty. Ympäristöministeriö valmistelee vähähiilisen rakentamisen arviointimenetelmää, joka tulee ohjaamaan rakentamista lainsäädännön kautta viimeistään 2025 mennessä. Rakennusteollisuus on laatinut tiekartan kohti vähähiilisyyttä. Useiden kaupunkien energiayhtiöt ovat valmistelleet suunnitelmia, kuinka energiantuotanto muutetaan hiilineutraaliksi. Myös rakennuttajat ovat osoittaneet kiinnostuksen hiilineutraalien rakennusten rakentamiselle.

Aikaa ei ole tuhlattavaksi. Tarvitaan johdonmukaista poliittista ohjausta, lisää tutkimusta ja ymmärrystä, vähäpäästöisten teknologioiden nopaa käyttöönottoa, uutta lainsäädäntöä ja ohjeistusta sekä muita kannusteita ja varmasti vähän keppiäkin. Emme kuitenkaan voi jäädä odottelemaan, että joku muu ratkaisee ongelmat puolestamme. Jotta tavoite ei karkaa tavoittamattomiin käytännön toimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi.

Vähähiilisyys, hiilineutraalius ja lopulta hiilipositiivisuus on tulevaisuudessa tärkeä liiketoiminnan menestymisen kannalta. Väitän että ne toimijat, jotka pystyvät muuttamaan liiketoimintansa hiilineutraaliksi menestyvät myös taloudellisesti paremmin tulevaisuudessa.

No, miltä Suomi näyttää vuonna 2035, kun hiilineutraalisuustavoitteet on saavutettu? Ei välttämättä kovin erilaiselta kuin nyt. Uusia taloja varmasti rakennetaan niin kuin aina ennenkin ja vanhoja rakennuksia ylläpidetään ja peruskorjataan tarpeen vaatiessa. Ei tarpeemme mihinkään häviä.

Kun tänä päivänä katselen työmaalla teräspalkkia, ontelolaattaa tai massiivipuuelementtiä, en näe välittömästi, kuinka paljon tuotteen valmistus on aiheuttanut kasvihuonekaasupäästöjä. Tämä tieto kuitenkin selviää tuotteen ympäristöselosteesta ja toivottavasti pian myös rakennuksen tietomallista, jos haluan asian selvittää. Työmailla on varmasti katseltavana samanlaisia teräspalkkeja, ontelolaattoja ja massiivipuuelementtejä myös 2035. Mikään ei ulospäin näytä erilaiselta kuin nyt. Muutos on tapahtunut rakenteissa taustalla ja se paljastuu vasta kun tarkastelemme tuotteen ympäristöselosteista valmistuksen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjen lukuja. Ne ovat merkittävästi alhaisemmat. Mielellään nolla.

Kari Nöjd, kestävien aluehankkeiden projektipäällikkö, Sweco

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

FIGBC Kouluttaa: Hiilijalanjälkiarvioinnin asiantuntijakoulutus

30.9.2022
Tervetuloa Hiilijalanjälkiarvioinnin asiantuntijakoulutukseen! Ilmoittaudu koulutukseen täältä! Mietityttääkö elinkaariarvion virheherkkyys? Oletko pohtinut päästötietokantojen luotettavuutta? Haluaisitko varmuutta hukkaprosenttien tai eloperäisen hiilivaraston arviointiin? Kutkuttaako D-moduulin mahdollisuudet? Nämä ja monta muuta aihetta ovat pöydällä

WorldGBC spotlights change makers advancing net zero built environments in line with Paris Agreement goals

6.7.2022
BuildingToCOP27 #NZCBCommitment #WorldGBC20 #RaceToZero The World Green Building Council (WorldGBC) releases the 2022 Advancing Net Zero Status Report, packed with examples of radical industry collaboration, and accelerated action from across

FIGBC Kesätervehdys – Kiitos, kannustus ja innostus!

23.6.2022
FIGBC lomailee pääsääntöisesti 4.7. – 31.7. aikana.Kiireellisissä asioissa olettehan yhteydessä 4.7. – 15.7. Arto Bäckströmiin ja 25.7. – 31.7. Lauri Tähtiseen. Kiitos keväästä! Enhän muuta voi kuin kiitellä, kun kertaan

Yli 40 #BuildingLifen kannattajaa!

20.6.2022
#BuildingLifen kannattajaksi liittyvät Sitowise, Y-Säätiö, OP Kiinteistösijoitus Oy, Yeseco ja Solnet. Kannattajaorganisaatiot antavat tukensa #BuildingLife Hiilineutraali rakennettu ympäristö 2035 toimintaohjelmalle ja ovat joko laatineet tai sitoutuvat laatimaan itselleen toimintaohjelman, jolla

World Green Building Week 12.9. – 16.9.2022

17.6.2022
BuildingforEveryone #WGBW2022 #BuildingToCOP27 Kansainvälinen World Green Building Week (”Week”) on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building

Kutsu kaikille FIGBC jäsenille – näytä tukesi yhteisille tavoitteille

14.6.2022
Kutsumme kaikki jäsenemme mukaan osoittamaan, että tämä verkosto haluaa kirittää toimialamme yhteistyötä, innovaatioita ja liiketoimintamalleja kohti hiilineutraaliutta. Ilmoittautukaa #BuildingLife kannattajaksi Ilmoittautukaa #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Lähettäkää organisaationne logo

MEP Miapetra Kumpula-Natri #BuildingLifen lähettilääksi

13.6.2022
Olemme iloisia voidessamme kertoa, että Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri liittyy #BuildingLife lähettiläiden joukkoon! #BuildingLife Suomessa ja Euroopassa #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin yhteinen projekti, jonka tavoitteena on

Rakentamisen kiertotalouden data ja sosiotekninen muutos Oulussa

9.6.2022
Oulun seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 7.6.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin yhteistyössä LIKE – Liiketoimintaa kiertotaloudesta -hankkeen kanssa. Aiheena oli erityisesti Rakentamisen kiertotalous ja data. Tapani Mäkikyrö

Betoniyritykset tutkivat, voisiko purkuvillalla osin korvata sementin

6.6.2022
Betonin sideaineena käytettävä sementti tuottaa jopa 5–8 % koko maapallon kasvihuonekaasujen päästöistä. Edistääkseen kierrätysmateriaalien käyttöä betonin valmistuksessa Helsingin kaupunki kutsuu alan yritykset kokeilemaan, miten purkuvillaa voitaisiin hyödyntää betoniresepteissä. Kokeilujen raaka-aineeksi

Urbaani biodiversiteetti -webinaarin kooste

25.5.2022
Rakennusalan yritykset ovat alkaneet kehittämään toimintaansa vähähiilisemmäksi. Rakennuksia suunnitellaan mahdollisimman energiatehokkaiksi ja kiertotalouden ratkaisuja pilotoidaan ja pyritään tuomaan mukaan hankkeisiin. Katse alkaakin siirtymään vähitellen kokonaisvaltaisemman ympäristökestävyyden suuntaan. Rakentamisen vaikutuksia halutaan

WorldGBC EU Policy Whole Life Carbon Roadmap – kohti ilmastokestävää Eurooppaa

24.5.2022
Lehdistötiedote 24.5.2022 klo 11:00 Suomen aikaa #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin yhteinen projekti, jonka tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Suomessa olemme

#BuildingLife – Lisää kannattajia lisää tiekarttoja!

23.5.2022
#BuildingLifen tavoitteisiin on nyt sitoutunut yhteensä 39 organisaatiota, kun Laattapiste ja Kontiotuote Oy liittyvät BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Kannattajaorganisaatiot ovat joko laatineet tai sitoutuvat laatimaan itselleen toimintaohjelman, jolla