Lähes kaiken pitää muuttua, jotta voimme jatkaa niin kuin aina ennenkin – myös rakentamisessa

Suomi on asettanut tavoitteeksi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tähän on aikaa vain 14 vuotta. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä se tarkoittaa, että lähes kaikki pitää tehdä toisin kuin nykyään.

Tarkastellaan vaikkapa rakentamista. Yli kolmasosa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy rakennuksista ja rakentamisesta. Rakennuksen hiilijalanjälki muodostuu rakennuksen elinkaaren eri vaiheissa. Kokonaiskuvan muodostaminen vaatii eri vaiheiden tunnistamisen ja kunkin vaiheen kasvihuonekaasupäästöjen määrän laskemisen.

Jo ennen rakennusvaihetta pitää valmistaa rakennustuotteet ja -materiaalit. Valmistaminen vaatii raaka-aineiden hankintaa, esimerkiksi louhintaa, kuljetuksia ja tehtaalla raaka-aineista jalostetaan valmiita tuotteita. Tähän kaikkeen palaa polttoainetta ja tehtaat käyttävät energiaa tuotteiden valmistamiseen.

Pelkästään rakentamisen sektorille tuotettavien materiaalien tuotannosta aiheutuvien kasvihuonepäästöjen osuus globaaleista päästöistä on noin 9 %, kuten kirjoitimme rakentamisen kiertotaloutta käsittelevässä Urban Insight -raportissamme.

Mikäli haluamme saavuttaa hiilineutraalisuustavoitteen vuoteen 2035 mennessä, myös rakennusalan on muutettava 14 vuodessa koko kuvattu ketju hiilineutraaliksi. Urakka on valtava. Positiivista on, että urakan kuromiseen on jo ryhdytty.

Lopulta rakennustuotteet kuljetetaan rakennustyömaalle. Rakennustyömailla palaa lisää polttoainetta. Lisäksi työmailla syntyy jonkin verran hukkaa. Kun rakennus on valmis, hiilijalanjälkeä on syntynyt jo reilusti, sillä kaikki edellä mainitut vaiheet aiheuttavat tänä päivänä kasvihuonekaasupäästöjä.

Seuraavaksi rakennus otetaan käyttöön. Lämmittäminen ja jäähdytys vaatii energiaa. Sähköä kuluu taloteknisten järjestelmien ylläpitämiseen ja käyttäjillä on tarpeita, jotka vaativat sähköä. Puhdasta ja lämmintä vettä tulee hanoista. Kaikki tämä kasvattaa rakennuksen hiilijalanjälkeä jatkuvasti, vuodesta toiseen.

Kun rakennuksella on jo jonkin verran ikää, tulee eteen erilaisia peruskorjaustarpeita. Taas tarvitaan uusia rakennusmateriaaleja ja -tuotteita, joita tehdaslinjastot tuottavat. Hiilijalanjälki kasvaa.

Lopulta rakennus on elinkaarensa lopussa. Se on palvellut käyttäjiä kaksikymmentä, viisikymmentä tai sata vuotta. Rakennuksen hiilijalanjälki kuitenkin edelleen kasvaa. Lopulta nimittäin rakennus pitää purkaa. Purkujätteet pitää käsitellä ja tontti ennallistaa tai valmistella uuteen käyttötarkoitukseen. Myös kaikki tämä aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä ja ne lasketaan mukaan rakennuksen hiilijalanjälkeen.

Hiilineutraali rakennus vaatisi, että kaikkien edellä kuvattujen vaiheiden hiilijalanjälki pitäisi pystyä painaamaan mahdollisimman alas, mielellään lähes nollaa. Jäljelle jäävä hiilijalanjälki ei saisi olla suurempi kuin rakennuksen hiilikädenjälki, eli ilmastohyödyt, joita saavutetaan rakennuksen elinkaaren aikana ja joita ei syntyisi ilman rakennushanketta.

Rakennustuotteiden valmistus, raaka-aineiden hankinta, kuljetukset, työmaatoiminnot ja rakennuksen ylläpitämiseen käytettävä energia pitäisi tuottaa ilman kasvihuonekaasupäästöjä. Ja jos kasvihuonekaasupäästöjä syntyy, pitäisi ne tavalla tai toisella kompensoida niin että ilmaston lämpenemistä kiihdyttävää vaikutusta ei synny.

Mikäli haluamme saavuttaa hiilineutraalisuustavoitteen vuoteen 2035 mennessä, myös rakennusalan on muutettava 14 vuodessa koko kuvattu ketju hiilineutraaliksi. Urakka on valtava. Se vaatii isoja muutoksia valmistavassa teollisuudessa, liikenteessä ja energian tuotannossa.

Väitän että ne toimijat, jotka pystyvät muuttamaan liiketoimintansa hiilineutraaliksi menestyvät myös taloudellisesti paremmin tulevaisuudessa.

Positiivista on, että urakan kuromiseen on jo ryhdytty. Ympäristöministeriö valmistelee vähähiilisen rakentamisen arviointimenetelmää, joka tulee ohjaamaan rakentamista lainsäädännön kautta viimeistään 2025 mennessä. Rakennusteollisuus on laatinut tiekartan kohti vähähiilisyyttä. Useiden kaupunkien energiayhtiöt ovat valmistelleet suunnitelmia, kuinka energiantuotanto muutetaan hiilineutraaliksi. Myös rakennuttajat ovat osoittaneet kiinnostuksen hiilineutraalien rakennusten rakentamiselle.

Aikaa ei ole tuhlattavaksi. Tarvitaan johdonmukaista poliittista ohjausta, lisää tutkimusta ja ymmärrystä, vähäpäästöisten teknologioiden nopaa käyttöönottoa, uutta lainsäädäntöä ja ohjeistusta sekä muita kannusteita ja varmasti vähän keppiäkin. Emme kuitenkaan voi jäädä odottelemaan, että joku muu ratkaisee ongelmat puolestamme. Jotta tavoite ei karkaa tavoittamattomiin käytännön toimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi.

Vähähiilisyys, hiilineutraalius ja lopulta hiilipositiivisuus on tulevaisuudessa tärkeä liiketoiminnan menestymisen kannalta. Väitän että ne toimijat, jotka pystyvät muuttamaan liiketoimintansa hiilineutraaliksi menestyvät myös taloudellisesti paremmin tulevaisuudessa.

No, miltä Suomi näyttää vuonna 2035, kun hiilineutraalisuustavoitteet on saavutettu? Ei välttämättä kovin erilaiselta kuin nyt. Uusia taloja varmasti rakennetaan niin kuin aina ennenkin ja vanhoja rakennuksia ylläpidetään ja peruskorjataan tarpeen vaatiessa. Ei tarpeemme mihinkään häviä.

Kun tänä päivänä katselen työmaalla teräspalkkia, ontelolaattaa tai massiivipuuelementtiä, en näe välittömästi, kuinka paljon tuotteen valmistus on aiheuttanut kasvihuonekaasupäästöjä. Tämä tieto kuitenkin selviää tuotteen ympäristöselosteesta ja toivottavasti pian myös rakennuksen tietomallista, jos haluan asian selvittää. Työmailla on varmasti katseltavana samanlaisia teräspalkkeja, ontelolaattoja ja massiivipuuelementtejä myös 2035. Mikään ei ulospäin näytä erilaiselta kuin nyt. Muutos on tapahtunut rakenteissa taustalla ja se paljastuu vasta kun tarkastelemme tuotteen ympäristöselosteista valmistuksen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjen lukuja. Ne ovat merkittävästi alhaisemmat. Mielellään nolla.

Kari Nöjd, kestävien aluehankkeiden projektipäällikkö, Sweco

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Ministeri Krista Mikkonen #BuildingLife -lähettilääksi: ”On aika tehdä rakentamisesta tärkeä osa ilmastoratkaisua”

20.4.2021
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen on lupautunut hiilineutraalin rakennetun ympäristön puolestapuhujaksi. Hän liittyy laajaan kiinteistö- ja rakennusalaa edustavien #BuildingLife -lähettiläiden joukkoon johtamaan alan nopeaa siirtymää sanoista tekoihin. ”On aika tehdä

#BuildingLife -selvitys: Edelläkävijöiden kunnianhimoiset toimet tulee ottaa laajasti käyttöön

20.4.2021
#BuildingLife -hankkeen Katsaus kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytilaan kokoaa yhteen sääntelyn, järjestöjen tiekarttojen ja edelläkävijäyritysten toimet. Ensimmäiset konkreettiset askeleet kohti hiilineutraaliutta on jo otettu, mutta vauhtia tarvitaan lisää. Lue selvityksestä

Kaupungeilla merkittävä rooli rakennusmateriaalien hiilipäästöjen vähennyksessä

14.4.2021
One Click LCA/Bionova ja Carbon Neutral Cities Alliance ovat laatineet toimintaohjelman, jonka tavoitteena on ohjata kaupunkeja päästöjen vähentämisessä. Projektissa on tunnistettu toimenpiteitä, joita kaupungit voivat toteuttaa päästöjen vähentämiseksi. Projekti toteutettiin

Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden kaupunkitapaamisissa kuultiin uusimmista hankkeista ja verkostoiduttiin

12.4.2021
Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden osaamiskeskittymä kokoaa yhteen alan asiantuntijuuden, parhaat toimintamallit ja innovaatiot. Oululaiseen osaamiseen tutustuttiin 19.3. ja Tampereen tekijät olivat esillä 24.3.2021. Seuraavat alueelliset verkostot kokoontuvat 1.6. pääkaupunkiseudulla ja

Nordic collaboration webinars: start with 22.4.2021

9.4.2021
Pohjoismaiset Green Building Councilit tiivistävät yhteistyötä ja järjestävät vuoden aikana neljä mielenkiintoista seminaaria verkossa.​ Ensimmäisenä vuorossa Sweden Green Building Council. Ensimmäisen webinaarin aihe on Finance – the driving force for

FIGBC hakee kesätyöntekijää

7.4.2021
Green Building Council Finland on rakennetun ympäristön puolueeton ja yleishyödyllinen järjestö. Olemme laaja alan organisaatioiden yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on tuoda hiilineutraalit, kiertotalouden mukaiset ja kestävää elämäntapaa tukevat ratkaisut luonnolliseksi osaksi

Tilaa uudistunut jäsenkirjeemme

6.4.2021
Jäsenkirje on Green Building Council Finlandin jäsenille suunnattu kooste jäsenverkoston kuulumisista, toimikuntatyöstä, tulevista tapahtumistamme ja projektien tilanteista. Myös alan opiskelijat voivat tilata jäsenkirjeen. Lomakkeen jäsenkirjeen tilaamiseen löydät verkkosivujemme lopusta. Tarkista

Terveisiä kuntapäättäjille

1.4.2021
Vuoden 2021 kuntavaalit lähestyvät. Vaaleissa valitaan kuntavaltuustojen jäsenet seuraavalle nelivuotiselle kaudelle. Valitut päättäjät vaikuttavat kaikkeen päätöksentekoon lähimpänä arkeamme. Kestävästi rakennettuun ympäristöön panostaminen tarjoaa kuntalaisille työtä ja elämänlaatuista asumista tulevaisuudessakin. Nyt

Northern Horizon Capital AIFM liittyi FIGBC -verkostoon

1.4.2021
Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt Northern Horizon Capital AIFM:n jäsenekseen. Green Building Council Finland (FIGBC) on yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on kestävä rakennettu ympäristö, joka on hiilineutraali, toimii kiertotaloutta

YBT Oy Green Building Council Finlandin jäseneksi

31.3.2021
Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt YBT Oy:n jäsenekseen. Green Building Council Finland (FIGBC) on yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on kestävä rakennettu ympäristö, joka on hiilineutraali, toimii kiertotaloutta toteuttaen ja

Purkumateriaalien hyödyntäminen kiinteistö- ja rakentamisalalla

31.3.2021
Purkumateriaalien synnyn hillitseminen ja rakennusten elinkaaren pidentäminen on kiertotaloutta parhaimmillaan, mutta aikanaan osa rakennuksista saavuttaa elinkaarensa pään ja purkumateriaaleja syntyy väistämättä. Purkuhankkeissa on yhä valtavasti potentiaalia kehittää rakennusten osien ja

Duuri Group verkostomme jäseneksi

31.3.2021
Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt Duuri Group Oy:n jäsenekseen. Green Building Council Finland (FIGBC) on yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on kestävä rakennettu ympäristö, joka on hiilineutraali, toimii kiertotaloutta toteuttaen

Kannanottomme Elielinaukion ja Asema-aukion arkkitehtuurikilpailuun

30.3.2021
FIGBC:n strategisiin tavoitteisiin vuodelle 2021 kuuluu varmistaa, että kaikissa merkittävissä rakennushankkeissa on ymmärretty rakennetun ympäristön vaikutus ilmastonmuutokseen ja kiertotalouden toteutumiseen. Otamme kantaa sekä kilpailutöihin että kilpailuohjelmaan. Kilpailuohjelmassa ei ole mielestämme

#BuildingLife Leaders’ Forum 2: KIRA-alan tulevaisuus ja kaupunkien rooli muutoksen edistäjinä

29.3.2021

BuildingLife -hankkeen toisessa hiilineutraalisuuden edelläkävijöiden Leaders’ Forumissa vaihdettiin ajatuksia kiinteistö- ja rakennusalan roolista Suomen hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamiseksi. Puheenvuoroissa myös kaupunkien rooli ja mahdollisuudet päästövähennyksiin.

Green Building Council Finlandin vuosi 2020 oli huikea menestys

25.3.2021

Green Building Council Finlandin kevätkokouksessa kerrattiin vuosikertomuksen myötä 2020 kohokohdat.

#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa: Jan Herranen, Rototec Oy

23.3.2021
BuildingLife -lähettiläs valokeilassa -sarjassa esittelemme tarkemmin hankkeemme lähettiläitä ja heidän viestiään koko rakennetun ympäristön toimialalle. Mitkä syyt vaikuttivat päätökseesi ryhtyä #BuildingLife -lähettilääksi? Uskon, että geoenergialla on mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi ilmastotavoitteiden

Rakennuksiin integroitu kasvillisuus auttaa fiksusti toteutettuna ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja lisää kaupunkien viihtyisyyttä

22.3.2021
Rakennusten katot ja seinät voidaan valjastaa tuottamaan kaupungeissa tarpeellisia ekosysteemipalveluja ja turvaamaan luonnon monimuotoisuutta. Rakennuksiin integroitu kasvillisuus auttaa esimerkiksi hulevesien hallinnassa ja kaupunkirakenteen viilentämisessä helleaaltojen aikana. Näiden ratkaisujen suorituskyky riippuu

Kannanottomme Apoli2020 -ohjelmaan

19.3.2021
Otimme kantaa Arkkitehtuuripoliittiseen APOLI2020-ohjelman visioon vuodelle 2035, jossa arkkitehtuuri, rakentaminen ja kaupunkisuunnittelu nostetaan keskeisiksi ilmastonmuutoksen ratkaisijoiksi. Kannanottomme keskeiset viestit: Rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälki tulee nostaa keskeiseksi kriteeriksi hankintoihin ja kilpailuihin,

#BuildingLife -projektin ensimmäiset Experts’ Forum -tapahtumat sujuivat mallikkaasti

15.3.2021
Yli viisikymmentä kiinteistö- ja rakennusalan kovinta kestävyystekijää osallistui viikoilla 9 ja 10 järjestettyihin #BuildingLife -hankkeen työpajoihin, joissa kartoitettiin rakennetun ympäristön kestävyyden nykytilaa. Keskustelut olivat erittäin antoisia, ja niiden kohokohtia on

Lähes kaiken pitää muuttua, jotta voimme jatkaa niin kuin aina ennenkin – myös rakentamisessa

11.3.2021
LOIKKA-blogi | Suomi on asettanut tavoitteeksi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tähän on aikaa vain 14 vuotta. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä se tarkoittaa, että lähes kaikki pitää tehdä toisin kuin

Työpaikkailmoitus: Kiertotalouden johtava asiantuntija ja kestävän rakennetun ympäristön muutoksentekijä

8.3.2021
Tule tekemään tulevaisuustyötä ja kestävyysmuutosta!  Rakennetussa ympäristössä on meneillään valtava muutos ja vähähiilisyyteen, hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen tähtääviä toimia tulee edelleen vauhdittaa. Tätä työtä kirittämään tarvitsemme lisävoimia ja siksi etsimme sinua: 

#BUILDINGLIFE LEADERS’ FORUM 2: KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSALAN ILMASTOKESTÄVYYDEN TASO

25.3.2021

#BuildingLife Leaders’ Forumin toisen tilaisuuden teemana on kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytila ja toimien riittävyys. Esittelemme Ilmastopaneelin suositukset Suomen päästövähennyspoluksi tuleville vuosikymmenille sekä #BuildingLife-hankkeen nykytilakatsauksen kiinteistö- ja rakennusalan kehityksestä.

LeaseGreen Green Building Council Finlandin jäseneksi

24.2.2021
Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt LeaseGreenin jäsenekseen. Green Building Council Finland (FIGBC) on yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on kestävä rakennettu ympäristö, joka on hiilineutraali, toimii kiertotaloutta toteuttaen ja mahdollistaa

Opiskelijaetu: tilaa jäsenkirjeemme ja osallistu koulutuksiin maksutta

22.2.2021

Tarjoamme opiskelijoille mahdollisuuden tilata jäsenkirjeemme ja osallistua koulutuksiin maksutta.

    Scroll Up

    Ilmoita alan tapahtuma

    Bitnami