Green Building Council Finlandin tavoitteena on, että rakennettu ympäristö on keskeinen osa ilmastonmuutoksen ratkaisua. Järjestönä ja jäsentemme verkostona tuotamme erilaisia selvityksiä ja toimintamalleja, joiden avulla alalla toimivat voivat vauhdittaa omaa vastuullista toimintaansa. Toimintamme vaikutus muodostuu osallistavasta yhteistyöstä sekä asiantuntijoidemme ja kansainvälisen verkostomme näkemyksestä.
Suomen Green Building Councilin perusti vuoden 2010 keväällä 29 organisaatiota, jotka näkivät tarpeen uudenlaiselle yhteistyölle toimialamme kestävän kehityksen vauhdittamiseksi. Nyt verkostoomme kuuluu 300 jäsenorganisaatiota, kun Purkupiha Oy:stä tuli kolmassadas jäsenemme 26.10.2022. Lue tästä Ilari Ahon haastattelu.
Kiertotaloudesta on tulossa normi
Purkupiha on nimensä mukaisesti purkanut yrityksen 20 toimintavuoden aikana teollisuuslaitoksia, kouluja, voimalaitoksia, tehtaita ja kerrostaloja. Yritys on kasvanut nopeasti nykyiseen mittaansa. ”Tässä on tapahtunut valtava muutos todella lyhyessä ajassa”, toteaa Kati Tuominen, Purkupihan markkinointi- ja liiketoiminnan kehitysjohtaja.
”On ymmärretty, että materiaalit on pidettävä kierrossa mahdollisimman pitkään. Kiertotalouden testausvaihe on ohitettu ja siitä on nousemassa teollisen mittakaavan toimintaa. Uskomme että se tulee näkymään myös eri materiaalilajikkeiden kysynnässä”, kertoo Tuominen.
Tarve hallitulle kokonaisuudelle
Toisaalta nopea muutos on kaksiteräinen miekka, sillä purku-urakoitsijan näkökulmasta kokonaisuuden hahmottaminen sakkaa. ”Siinä kun kukaan ei ollut kiinnostunut purkutyömaista vielä 10–15 vuotta sitten, nyt materiaalien arvo on todellakin huomattu. Saatetaan haluta tehdä kiertotaloutta kiertotalouden vuoksi, jolloin kaikki pitää irrottaa ehjänä, eikä ole pohdittu tuotteiden varastointia tai seuraavaa tarvetta. Olisi tärkeää keskittyä niihin rakennusosiin, joille on markkinoita ja todeta, että jotain on järkevämpää pistää raaka-aineputkeen.”
Tästä syystä Purkupiha myös päätti liittyä FIGBC: jäseneksi.
”On paljon huomioon otettavia asioita, joista haluaisimme päästä kertomaan. Tarvitaan lisää ymmärrystä, jotta materiaalien kierto osataan tehdä hallitusti. Haluamme keskustella rakennusosien käytöstä ja tavoittaa täältä arvoketjun alkupäästä rakennusliikkeitä, suunnittelijoita, tilaajia. Tavoitteemme on verkostoitua ja myös ymmärtää paremmin mitä muut odottavat purkajilta. Esimerkiksi minkälaiseksi materiaalit täytyisi jalostaa”, kertoo Tuominen.
Isoksi haasteeksi Tuominen näkee myös purkutöiden tilaamisen. ”Ehjänä purkaminen on käsityötä. Se maksaa enemmän ja pidentää urakka-aikaa. On myös paljon käytäntöön vaikuttavia asioita. Jos esimerkiksi halutaan irrottaa ikkunat ehjänä, on rakennukseen syntyvät aukot peitettävä tai pöly leviää ympäristöön. Kokonaisuuksien ymmärrys on tärkeää”, painottaa Tuominen.
