9.2.2023

Rakentamisen kiertotalous -tilaisuudessa kartoitettiin keinoja kiertotalouden edistämiseksi rakennushankkeissa 

HIKKA-hanke ja FIGBC järjestivät 24.1. yhteisen verkostotilaisuuden Joensuun Tiedepuistossa. Tilaisuuden tavoitteena oli jakaa tietoa kiertotalouden ja vähähiilisyyden ratkaisuista kaupunkiympäristöalalla. Päivän esityksissä keskityttiin erityisesti infrarakentamiseen. Tilaisuuden lopussa keskusteltiin yhdessä siitä, mitä paikalliset toimijat ja toimintaympäristö voisivat tehdä, jotta Joensuun ilmastotavoitteisiin päästäisiin ja kiertotalouden edellytyksiä parannettaisiin.  Hiilineutraali kiertotalouskaupunki – suunnitellen ja rakentaen (HIKKA) on vuoden mittainen hanke, […]

HIKKA-hanke ja FIGBC järjestivät 24.1. yhteisen verkostotilaisuuden Joensuun Tiedepuistossa. Tilaisuuden tavoitteena oli jakaa tietoa kiertotalouden ja vähähiilisyyden ratkaisuista kaupunkiympäristöalalla. Päivän esityksissä keskityttiin erityisesti infrarakentamiseen. Tilaisuuden lopussa keskusteltiin yhdessä siitä, mitä paikalliset toimijat ja toimintaympäristö voisivat tehdä, jotta Joensuun ilmastotavoitteisiin päästäisiin ja kiertotalouden edellytyksiä parannettaisiin. 

Hiilineutraali kiertotalouskaupunki – suunnitellen ja rakentaen (HIKKA) on vuoden mittainen hanke, jonka tavoitteena on löytää uusia pysyviä toimintatapoja kaupunkiympäristön toimialalle päästöjen vähentämiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi. Hanketta rahoittavat Ympäristöministeriö ja Joensuun kaupunkiympäristön toimiala. Kaupunkiympäristön toimijat sekä paikalliset urakoitsijat oli kutsuttu tilaisuuteen kuulemaan Joensuun kaupungin ilmastotavoitteista sekä keskustelemaan keinoista, joilla nämä tavoitteet voitaisiin saavuttaa.  

Joensuun tavoitteena hiilineutraalius vuoteen 2025 mennessä 

Hankekoordinaattori Aino Kangas avasi tilaisuuden esittelemällä HIKKA-hankkeen tavoitteita ja päivän ohjelmaa, minkä jälkeen Heikki Moilanen kertoi FIGBC:n ja KIRA-kioski-hankkeen toiminnasta. Seuraavaksi Jari Leinonen Joensuun kaupungilta kertoi Joensuun ilmastotyöstä ja –ohjelmasta. Kaupunki osallistuu Kiertotalouden Green Dealin valmisteluprosessiin ja tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2025 mennessä. Tähän tavoitteeseen pyritään vähentämällä päästöjä sekä hyödyntämällä paikallisia hiilinieluja. Päästövähennyksiin liittyvät toimenpiteet kattavat kehitystoimet aina energian käytöstä kestävään kulutukseen ja ilmastoviestintään. Kiertotalouden Green Dealissa Joensuu pääsee mukaan suurempaan verkostoon, jossa on tarjolla tietoa ja mahdollisuuksia, jotka voivat edesauttaa myös Joensuun omia tavoitteita ja toimenpiteiden käyntiin laittamista. 

Kiertotalouden ja vähäpäästöisyyden edistämistä Porvoossa ja Tampereella 

Porvoo ja Tampere edellyttävät ja edistävät kiertotaloutta ja vähäpäästöisyyttä kuntien hankinnoissa ja hankintakriteeristöissä. Porvoon kaupungin yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Enni Flykt esitteli useamman kohteen, joissa erilaisia kestävyyskriteereitä on tuotu hankintaan ja maankäytön suunnitteluun. Puheenvuorossaan Flykt myös viittasi FIGBC:n Infra-toimikunnan laatimaan Kestävän infran määritelmään. Tampereen kaupungilta Yliopistonkadun case-esimerkkiä esitteli rakennuttajainsinööri Petri Leppänen. Rakennusurakan hankinta valmisteltiin osana Kieppi-hanketta. Hankinnan pisteytykseen tuotiin kriteerejä työmaan kestävämpään toteutukseen liittyen. Pisteitä sai mm. ylijäämämaiden hyödyntämisestä sekä uusiomateriaalien käytöstä, jolla pyrittiin jätteen vähentämiseen ja neitseellisten luonnonvarojen säästöön. Lyhyitä kuljetusmatkoja ja tarpeeksi hyvän päästöluokan täyttäviä työmaakoneita pisteytyksessä suosimalla taas pyrittiin CO2-päästöjen ja muiden ympäristöhaittojen vähentämiseen.   

Päästölaskennan tulosten vienti käytäntöön 

Rambollin geotekninen suunnittelija Saila Vincente käsitteli päästölaskentaa erityisesti infrarakentamisen näkökulmasta. Vincente avasi hyvin päästölaskennan nykytilaa ja elinkaaripäästöjen kokonaisuuden muodostumista sekä missä päästöjen vähentämiseen voidaan eniten vaikuttaa. Hän myös korosti, miten päästölaskenta itsessään on vain työkalu ja meidän pitäisi vahvemmin keskittyä laskennan tulosten avulla tehtävään suunnittelunohjaukseen ja puhua enemmän päästösuunnittelusta. Vincente myös kertoi case-esimerkkejä, joissa päästösuunnittelu on ollut käytössä. Laskennan ja toimenpiteiden avulla on saatu tehtyä tietoon pohjautuvia päätöksiä, jotka on myös pystytty todentamaan ja jotka ovat vähentäneet päästöjä. 

Toimijoiden välinen vuorovaikutus on tärkeää 

Tilaisuuden puheenvuorojen jälkeen osallistujat pohtivat työpajaosuudessa, minkälaisia muutoksia rakentamisen kiertotalouden toteutuminen vaatisi toimijoiden omassa toiminnassa ja toisaalta yleisesti Joensuun toimintaympäristössä. Keskustelu oli vilkasta ja pienryhmien pohdinnoista nousi useita selkeitä kehityskohteita.  

Varsinkin kiertotalouden kokonaisvaltaista huomioimista korostettiin. Kiertotalous tulisi pitää mukana päätöksenteossa ja selvityksissä läpi koko rakentamisen ja rakennuttamisen prosessin aina kaavoituksesta rakentamiseen ja rakennusten elinkaaren loppuun asti. Tämän nähtiin vaativan tiedon ja yhteistyön lisäämistä toimialalla niin kaupungin ja urakoitsijoiden kuin Joensuun kaupunkiympäristötoimialankin sisällä. Hankesuunnitteluun kaivattiin enemmän ajallisia resursseja, jotta kiertotalousratkaisuiden implementoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen jäisi riittävästi aikaa. Hankkeiden välistä kommunikaatiota ja massa- ja materiaalikoordinaatiota tulisi kehittää, jotta materiaalivirrat, aikataulut ja logistiikka sujuvoituisivat. Lisäksi tarvittaisiin osaamista ja lisäselvityksiä hankkeisiin ja niiden tueksi. Esiin nousseet ajatukset ja ratkaisut vaihtelivat aina ylätason tiedotuksesta ja kommunikaatiosta varsin konkreettisiin ratkaisuihin, kuten läjitysalueiden selkeään ja tarpeeksi varhain tehtävään määritykseen.  

Tilaisuus keräsi kaupunkiympäristön toimialan toimijoita ja paikallisia urakoitsijoita saman pöydän ääreen keskustelemaan ja syventymään kiertotalouden ja vähäpäästöisyyden edistämiseen. Osallistujien kommenttien mukaan tällainen vuorovaikutus koettiin erittäin tärkeäksi alueella ohjelmoidumman markkinavuoropuhelun rinnalla. Toimijoiden välinen kommunikaatio mahdollistaa tilaajan ja urakoitsijoiden välisen selkeämmän yhteisymmärryksen tavoitteista ja niiden toteutumisen edellytyksistä. Tilaajalle tämä tuo apua tavoitteiden asettamiseen, urakoitsijoille taas parempia valmiuksia vastata tilaajan tarpeisiin. Kiertotalouden ja ilmastotavoitteiden jalkauttamiseksi hankintaan ja suunnitteluun tällainen vuorovaikutus on siis erittäin toivottavaa. 

Muita julkaisuja ja oppaita

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmä

Hiilineutraalin alueen määritelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia, sekä asettaa kehykset hiilineutraaliusväitteen tekemiselle.

Ideakortti: Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman

Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman!

Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma

#BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma sisältää konkreettiset välitavoitteet ja askelmerkit kaikille alan toimijoille oman toimintansa kehittämiseksi.

Vapaaehtoiset kompensaatiot kiinteistö- ja rakennusalalla

Opas tarjoaa konkreettisia työkaluja ja vinkkejä laadukkaiden ja vastuullisesti tuotettujen vapaaehtoisten päästökompensaatioiden hankintaan.

Kiertotalouden edistäminen kuntien hankinnoissa

Rakennetun ympäristön toimialan kiertotalouden markkinakatsaus sisältää myös alueittaisia suosituksia pääkaupunkiseudulle, Tampereen, Turun ja Oulun seuduille, siitä kuinka kuntien hankinnoissa voi edistää kiertotaloutta.

Kestävä infra -määritelmä

Määritelmä tarjoaa tukea infra-alan kestävyyden johtamiseen. Se toimii työkaluna kestävän kehityksen huomioimiseen infran kaikissa elinkaaren vaiheissa parhaalla mahdollisella tavalla. Määritelmä on tarkoitettu kaikille infra-alalla työskenteleville helpottamaan kestävän kehityksen näkökulmien tunnistamista.

Kiinteistön Hiilineutraali energiankäyttö

Julkaisu antaa hiilineutraalia energiankäyttöä tavoittelevalle ohjeita siitä, mitä näkökulmia tulee huomioida ja miten hiilineutraaliudesta viestitään avoimesti sekä läpinäkyvästi.

Katsaus kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytilaan

Vuonna 2021 toteutettu katsaus kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytilaan kokoaa yhteen sääntelyn, järjestöjen tiekarttojen ja edelläkävijäyritysten toimet.

Tilaa FIGBCn jäsenkirje

Jäsenkirje on Green Building Council Finlandin jäsenille suunnattu kooste jäsenverkoston kuulumisista, toimikuntatyöstä, tulevista tapahtumistamme ja projektien tilanteista. Myös alan opiskelijat voivat tilata jäsenkirjeen.

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Siirry takaisin sivun alkuun