HIKKA-hanke ja FIGBC järjestivät 24.1. yhteisen verkostotilaisuuden Joensuun Tiedepuistossa. Tilaisuuden tavoitteena oli jakaa tietoa kiertotalouden ja vähähiilisyyden ratkaisuista kaupunkiympäristöalalla. Päivän esityksissä keskityttiin erityisesti infrarakentamiseen. Tilaisuuden lopussa keskusteltiin yhdessä siitä, mitä paikalliset toimijat ja toimintaympäristö voisivat tehdä, jotta Joensuun ilmastotavoitteisiin päästäisiin ja kiertotalouden edellytyksiä parannettaisiin.
Hiilineutraali kiertotalouskaupunki – suunnitellen ja rakentaen (HIKKA) on vuoden mittainen hanke, jonka tavoitteena on löytää uusia pysyviä toimintatapoja kaupunkiympäristön toimialalle päästöjen vähentämiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi. Hanketta rahoittavat Ympäristöministeriö ja Joensuun kaupunkiympäristön toimiala. Kaupunkiympäristön toimijat sekä paikalliset urakoitsijat oli kutsuttu tilaisuuteen kuulemaan Joensuun kaupungin ilmastotavoitteista sekä keskustelemaan keinoista, joilla nämä tavoitteet voitaisiin saavuttaa.
Joensuun tavoitteena hiilineutraalius vuoteen 2025 mennessä
Hankekoordinaattori Aino Kangas avasi tilaisuuden esittelemällä HIKKA-hankkeen tavoitteita ja päivän ohjelmaa, minkä jälkeen Heikki Moilanen kertoi FIGBC:n ja KIRA-kioski-hankkeen toiminnasta. Seuraavaksi Jari Leinonen Joensuun kaupungilta kertoi Joensuun ilmastotyöstä ja –ohjelmasta. Kaupunki osallistuu Kiertotalouden Green Dealin valmisteluprosessiin ja tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2025 mennessä. Tähän tavoitteeseen pyritään vähentämällä päästöjä sekä hyödyntämällä paikallisia hiilinieluja. Päästövähennyksiin liittyvät toimenpiteet kattavat kehitystoimet aina energian käytöstä kestävään kulutukseen ja ilmastoviestintään. Kiertotalouden Green Dealissa Joensuu pääsee mukaan suurempaan verkostoon, jossa on tarjolla tietoa ja mahdollisuuksia, jotka voivat edesauttaa myös Joensuun omia tavoitteita ja toimenpiteiden käyntiin laittamista.
Kiertotalouden ja vähäpäästöisyyden edistämistä Porvoossa ja Tampereella
Porvoo ja Tampere edellyttävät ja edistävät kiertotaloutta ja vähäpäästöisyyttä kuntien hankinnoissa ja hankintakriteeristöissä. Porvoon kaupungin yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Enni Flykt esitteli useamman kohteen, joissa erilaisia kestävyyskriteereitä on tuotu hankintaan ja maankäytön suunnitteluun. Puheenvuorossaan Flykt myös viittasi FIGBC:n Infra-toimikunnan laatimaan Kestävän infran määritelmään. Tampereen kaupungilta Yliopistonkadun case-esimerkkiä esitteli rakennuttajainsinööri Petri Leppänen. Rakennusurakan hankinta valmisteltiin osana Kieppi-hanketta. Hankinnan pisteytykseen tuotiin kriteerejä työmaan kestävämpään toteutukseen liittyen. Pisteitä sai mm. ylijäämämaiden hyödyntämisestä sekä uusiomateriaalien käytöstä, jolla pyrittiin jätteen vähentämiseen ja neitseellisten luonnonvarojen säästöön. Lyhyitä kuljetusmatkoja ja tarpeeksi hyvän päästöluokan täyttäviä työmaakoneita pisteytyksessä suosimalla taas pyrittiin CO2-päästöjen ja muiden ympäristöhaittojen vähentämiseen.
Päästölaskennan tulosten vienti käytäntöön
Rambollin geotekninen suunnittelija Saila Vincente käsitteli päästölaskentaa erityisesti infrarakentamisen näkökulmasta. Vincente avasi hyvin päästölaskennan nykytilaa ja elinkaaripäästöjen kokonaisuuden muodostumista sekä missä päästöjen vähentämiseen voidaan eniten vaikuttaa. Hän myös korosti, miten päästölaskenta itsessään on vain työkalu ja meidän pitäisi vahvemmin keskittyä laskennan tulosten avulla tehtävään suunnittelunohjaukseen ja puhua enemmän päästösuunnittelusta. Vincente myös kertoi case-esimerkkejä, joissa päästösuunnittelu on ollut käytössä. Laskennan ja toimenpiteiden avulla on saatu tehtyä tietoon pohjautuvia päätöksiä, jotka on myös pystytty todentamaan ja jotka ovat vähentäneet päästöjä.
Toimijoiden välinen vuorovaikutus on tärkeää
Tilaisuuden puheenvuorojen jälkeen osallistujat pohtivat työpajaosuudessa, minkälaisia muutoksia rakentamisen kiertotalouden toteutuminen vaatisi toimijoiden omassa toiminnassa ja toisaalta yleisesti Joensuun toimintaympäristössä. Keskustelu oli vilkasta ja pienryhmien pohdinnoista nousi useita selkeitä kehityskohteita.
Varsinkin kiertotalouden kokonaisvaltaista huomioimista korostettiin. Kiertotalous tulisi pitää mukana päätöksenteossa ja selvityksissä läpi koko rakentamisen ja rakennuttamisen prosessin aina kaavoituksesta rakentamiseen ja rakennusten elinkaaren loppuun asti. Tämän nähtiin vaativan tiedon ja yhteistyön lisäämistä toimialalla niin kaupungin ja urakoitsijoiden kuin Joensuun kaupunkiympäristötoimialankin sisällä. Hankesuunnitteluun kaivattiin enemmän ajallisia resursseja, jotta kiertotalousratkaisuiden implementoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen jäisi riittävästi aikaa. Hankkeiden välistä kommunikaatiota ja massa- ja materiaalikoordinaatiota tulisi kehittää, jotta materiaalivirrat, aikataulut ja logistiikka sujuvoituisivat. Lisäksi tarvittaisiin osaamista ja lisäselvityksiä hankkeisiin ja niiden tueksi. Esiin nousseet ajatukset ja ratkaisut vaihtelivat aina ylätason tiedotuksesta ja kommunikaatiosta varsin konkreettisiin ratkaisuihin, kuten läjitysalueiden selkeään ja tarpeeksi varhain tehtävään määritykseen.
Tilaisuus keräsi kaupunkiympäristön toimialan toimijoita ja paikallisia urakoitsijoita saman pöydän ääreen keskustelemaan ja syventymään kiertotalouden ja vähäpäästöisyyden edistämiseen. Osallistujien kommenttien mukaan tällainen vuorovaikutus koettiin erittäin tärkeäksi alueella ohjelmoidumman markkinavuoropuhelun rinnalla. Toimijoiden välinen kommunikaatio mahdollistaa tilaajan ja urakoitsijoiden välisen selkeämmän yhteisymmärryksen tavoitteista ja niiden toteutumisen edellytyksistä. Tilaajalle tämä tuo apua tavoitteiden asettamiseen, urakoitsijoille taas parempia valmiuksia vastata tilaajan tarpeisiin. Kiertotalouden ja ilmastotavoitteiden jalkauttamiseksi hankintaan ja suunnitteluun tällainen vuorovaikutus on siis erittäin toivottavaa.
