6.9.2023

Energian jakelusta energiayhteisöihin – Alueiden energiahuollon tulevaisuudenkestävyys

Vuoden 2021 alusta tuli voimaan asetusmuutos, jonka perusteella yksityishenkilöt, yhteisöt ja yritykset voivat muodostaa energiayhteisöjä. Energiayhteisöt voivat hyödyntää tuottamansa sähkön ja jakaa sitä yhteisön jäsenten kesken. Energiapositiivinen energiajärjestelmä tuottaa alueellisesti vähintään sen energian mitä alueella käytetään. Järjestelmä perustuu toimivaan energiayhteisöön yhdistäen alueilla saman pöydän ääreen asukkaat, yritykset ja kunnan.

Kansainvälinen World Green Building Week on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building Councilien ja näiden jäsenten kanssa. Lue kaikki Weekillä julkaistavat verkostomme artikkelit World Green Building Weekin verkkosivuilta! Tämän vuoden teema on #BuildingTheTransition – Kestävyyssiirtymä.

Vuoden 2021 alusta tuli voimaan asetusmuutos, jonka perusteella yksityishenkilöt, yhteisöt ja yritykset voivat muodostaa energiayhteisöjä.  Energiayhteisöt voivat hyödyntää tuottamansa sähkön ja jakaa sitä yhteisön jäsenten kesken. Energiapositiivinen energiajärjestelmä tuottaa alueellisesti vähintään sen energian mitä alueella käytetään. Järjestelmä perustuu toimivaan energiayhteisöön yhdistäen alueilla saman pöydän ääreen asukkaat, yritykset ja kunnan.   

Tavoitteena turvallinen ja reilu energiasiirtymä 

Erilaiset energiayhteisöt on suunniteltu helpottamaan sähkön loppukäyttäjien investointeja uusiutuvaan energiaan sekä edistämään uusien toimintatapojen käyttöönottoa kuten kulutusjoustoon osallistumista. Suomessa energiayhteisöt ovat tähän mennessä muun muassa organisoineet energialaitteistojen yhteisostoja, tehneet paikallisia energiainvestointeja ja perustaneet tuulivoimayhtiön. Alueellisen energiahuollon järjestäminen yhteistoiminnallisesti on tapa tuottaa ja jakaa energiaa toimintavarmuutta ja osapuolien kustannuksia oikeudenmukaisesti tasapainottaen.  

Energiayhteisön toimintaprosessi on yhteiskehittävä. Yhteisön olemassaolon ja toiminnan käynnistymisen perusta on tarkoituksen ja yhteisten hyötyjen tunnistaminen​. Perusteita löytyy kansallisen ja alueellisen päästöjen vähentämisen sekä uusiutuvan energian käytön lisäämisen tavoitteista, koetuista hinta- ja saatavuuskriiseistä, ​ilmastonmuutokseen ja sään ääri-ilmiöihin varautumisesta sekä tulojen tasaamisen ja energiahuollon osapuolien tasa-arvon kasvattamisesta energiamarkkinoille osallistumisen kautta.  

Työ- ja elinkeinoministeriön energiayhteisötyöryhmä julkaisi raportin maaliskuussa 2023. Työryhmä suosittelee hajautettujen energiayhteisöjen ja aktiivisten asukkaiden energian jakamisen helpottamista koko Suomen alueella, sekä useita jatkotoimenpiteitä kuten energiayhteisömallien selkiyttämistä ja kansalaisneuvonnan järjestämistä. Periaatteessa hajautetun virtuaalisen energiayhteisön jäsenet voivat sijaita missä päin Suomea tahansa ja yhteisö voi hyödyntää sähkönjakelussa julkista sähköverkkoa.   

Tarpeen ja potentiaali​n tunnistaminen 

Kuinka alueilla käytännössä edettäisiin?  Kun tahtotila tietyn alueen energiayhteisön luomiseksi on olemassa, on aika tuottaa lähtötietoanalyysi alueen energiatarpeesta ja potentiaalista: keitä yhteisöön kuuluu ja mitä alueella voidaan yhdessä toteuttaa energiantuotannon, säästämisen, varastoinnin ja kuluttamisen suhteen – ja millä aikajänteellä.​  
 
Hiilineutraalisuustavoitettaan toteuttava kaupunki tai kunta on eräs luonteva taho lähtötilanneanalyysin käynnistämiseen. Yhdessä alueella toimivan energiayhtiön kanssa tarkastellaan alueen energiatuotanto- ja säästöpotentiaalia. Samaan aikaan toteutetaan alustava kysely alueen toimijoille (myös asukkaille) muutostarpeiden, jo suunniteltujen toimenpiteiden ja motivaation kartoittamiseksi.​ Sen jälkeen arvioidaan yhteisessä aloitustilaisuudessa havaittuja mahdollisuuksia ja yhteisön potentiaalia, ja arvioidaan käytössä olevia mahdollisuuksia energiapositiivisuuden edistämiseksi. 

“Energiayhteisön olemassaolon ja toiminnan käynnistymisen perusta on tarkoituksen ja yhteisten hyötyjen tunnistaminen​.” 

Tavoitteiden asettaminen 

Energiapositiivisen energiajärjestelmän järjestelmän mahdollistavat hiilineutraalit ratkaisut, teknologiat ja älykäs optimointi. Realistisen toimenpiteiden potentiaalin lyhyelle ja pitkälle aikavälille selvittyä on aika toteuttaa yhteinen työpaja tai työpajasarja alueellisten energiatavoitteiden asettamiseksi. Työskentelyn tuloksen tulee vastata ainakin seuraaviin: 

1. Asetetaan alueellinen energiapositiivisuuden tavoite ​ 

2. Kootaan ja perustetaan alueellinen energiayhteisö  ​ 

Tässä vaiheessa on tarpeen laatia myös energiapositiivisuuden saavuttamista tukeva ja energiayhteisöä vahvistava sitoumus tai sopimus, johon auki kirjoitetaan tavoitteet, osapuolien roolit sekä yhteiset pelisäännöt ja määritelmät.       

Ratkaisut ja roolit​ 

Kaupunki ja paikallinen energiatoimija ovat asiantuntijatahot alueellisesti optimaalisten toimenpiteiden tunnistamiseksi, huomioiden toimijoiden aiemmin kartoitetut tarpeet ja potentiaalin.​ Nämä lähtötietona on aika toteuttaa yhteinen ratkaisukehitystyöpaja kaikkien energiayhteisön toimijoiden kesken ja kehittää omat toimenpidesuunnitelmat aikatauluineen tukemaan asetettua energiapositiivisuustavoitetta.  
 
Työpajan keskeisiä osapuolia ovat paikallinen energiatoimija, alueen asuinkiinteistöjen edustajat, palvelu- ja toimistokiinteistöjen omistajat, alueen isot palvelutoimijat ja kunnan tai kaupungin edustajat.  Yhdessä luotua toimeenpanon suunnitelmaa täydennetään vielä mahdollisilla asiantuntija- ja toteuttaja-arvioinneilla ennen suunnitelman lopullista valmistumista ja hyväksymistä. Osapuolien on hyvä varmistaa päätösvalmiutta taustayhteisöissään koko prosessin ajan. 

Suunnitelma ja käyttöönotto​ 

Kun päätös yhteisestä toimeenpanosta on tehty, on se hyvä vahvistaa sitovalla sopimuksella. Samalla sovitaan jatkuvan seurannan työkaluksi keskeiset indikaattorit ja välitavoitteet alueellisen seurannan pohjaksi. Yhteisön osapuolet osallistuvat päätöksentekoon myös muissa toimeenpanon kanalta keskeisissä foorumeissa ja ylläpitävät oman energiayhteisön sisäistä vuorovaikutusta ja keskustelua.  
 
Tavoitteita ja toteutussuunnitelmaa toimeenpannaan ja päivitetään sovitun aikataulun mukaisesti​. Huomioidaan alueen elinkaaressa mahdolliset päällekkäiset energiayhteisöt (esimerkiksi asuinkiinteistökohtaiset, kaupan, teollisuuden tai liikkumisjärjestelmien omat yhteisöt) ja ylläpidetään alueellista kokonaistavoitetta energiayhteisön saamia hyötyjä ja toimitusvarmuutta ylläpitäen. 

“Energian säästön ja runsauden yhdistelmä alueilla on mahdollista organisoida, jos tahtotila tähän löytyy.” 

Ratkaisun skaalaaminen kunnan mittakaavassa  

Lähes kaikilla kaupungeilla ja kunnilla on jo oma hiilineutraalisuustavoite. Tavoitteesta kasvaa orgaanisesti tarve luoda toimintatapa turvatun alueellisen energiaratkaisun luomiseksi. Viimeksi vuoden 2022 aikana koetun energiakriisin kautta eskaloitui tarve irtautua fossiilisista polttoaineista ja kasvattaa huoltovarmuutta. Kiinteistöjen kustannukset kasvoivat rajusti energian hintakehityksen vuoksi ja asunto-osakeyhtiöissä vastikkeiden korotuksista tuli sääntö. Vastuullinen näkökulma tähän on uusiutuvan energian tuottamisen edistäminen ja joustavan järjestelmän rakentaminen kestämään tulevia kriisejä ja disruptioita.  

Ulkomaisten esimerkkien ja kotimaisen tutkimuksen kautta meillä on kasvanut ymmärrys energiayhteisöjen toiminnasta ja alueellisen ratkaisun muodostamisen prosessista, myös koko kunnan mittakaavassa. Asunto-osakeyhtiöt sopivat hyvin mukaan yhteisötoimintaan, sillä ne ovat jo valmiiksi paikallisten asukkaiden muodostamia organisaatioita, joilla on kokemusta hallinnoida yhteistä omaisuutta ja tehdä investointeja. Energian säästön ja runsauden yhdistelmä alueilla on mahdollista organisoida, jos tahtotila tähän löytyy. 

Kirjoitus perustuu Euroopan Unionin rahoittamaan Euroopan kaupunkien yhteiseen SPARCS (Sustainable energy Positive & zero cARbon CommunitieS) -ohjelmaan liittyvän projektimme “Kestävän ja älykkään kaupungin yhteiskehittämisen malli”, tuloksiin Espoon kaupungille 2022. 

 
Kirjoittaja: Terhi Tikkanen-Lindström 
 

Lisätietoa:  

Energiayhteisöt ja erilliset linjat. Energiayhteisötyöryhmän loppuraportti. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Energia. 2023:22. 

Yhteiskehittämisen työkalupakki kestäville ja älykkäille kaupunkialueille, 2022. Sparcs – Kestävien ja älykkäiden kaupunkialueiden yhteiskehittämisen malli (co-creatingsparcs.fi) 

Muita julkaisuja ja oppaita

Coverpage for publication, houses and trees.

An Invitation to Be Exceptional

A Nordic interpretation of Baukultur is an opportunity to define what high-quality building culture means in our unique context. This report introduces a new narrative for the Nordic construction culture and how the Nordic built environment could be truly sustainable and work for the best of the planet and people.

Kiertotalouden green deal: Resurssiviisas rakennettu ympäristö

Kiertotalouden green deal koostuu viidestä muutosalueesta, joihin kuhunkin sisältyy 2-5 toimenpidealuetta. Tutustu Resurssiviisas rakennettu ympäristö toimenpidealueiden tavoitteisiin!

Nordic Network for Circular Construction- Analysis of Barriers and Possibilities

Nordic Network for circular construction. Report about barriers and possibilites within circular construction, A state of the art report from the five Nordic countries, The situation in the countries during 2018-2022.

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohje

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohjeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta tilamuutosten hiilijalanjäljestä ja muista ympäristövaikutuksista, tunnistaa miten vaikutuksia voitaisiin rajoittaa, lisätä vertailumahdollisuuksia hankkeiden välillä sekä auttaa viestimään valintojen vaikutuksista myös alan ulkopuolisille.  Ohje sisältää määritelmiä hiilijalanjäljen laskennan rajaamiselle, lähtötietojen käyttämiselle ja tulosten raportoinnille. Ohje on suunniteltu toimitilahankkeille, mutta sitä voi rajoitetusti soveltaa myös muunlaisille tilamuutoshankkeille. 

Vähähiilisyyden sanakirja

Tämä vähähiilisyyden sanasto on koottu FIGBC:n Vähähiilinen rakentaminen ja Hiilineutraalit kiinteistöt -toimikuntien yhteistyönä keväällä 2020. Sanasto sisältää kaikki yleisimmät vähähiiliseen rakentamiseen ja kiinteistöliiketoimintaan liittyvät termit.

Kiertotalouden nykytila – mikä muuttuu seuraavaksi?

Sekä kansallisten että kansainvälisten projektien myötä olemme Green Building Council Finlandilla saaneet sukeltaa syvälle rakentamisen kiertotalouteen. Kertyneen kokemuksen myötä syntyy näkemys: mihin tähän mennessä on päästy ja millaisiin kehitysaihioihin pitäisi seuraavaksi keskittyä?

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmä

Hiilineutraalin alueen määritelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia, sekä asettaa kehykset hiilineutraaliusväitteen tekemiselle.

Ideakortti: Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman

Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman!

Tilaa FIGBC uutiset ja tiedotteet

Noin kerran kuukaudessa ilmestyvään uutiskirjeeseen kootaan lyhyeksi koosteeksi keskeisimmät uutiset, tulevat tapahtumat ja FIGBC -kuulumiset. Uutiskirje on hyvä yleiskatsaus järjestön toimintaan. Uutiskirjeen voi tilata vapaasti kuka vain – siis myös, vaikka et olisi FIGBC:n jäsen!

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Siirry takaisin sivun alkuun