Green Building Council Finland

EU-taksonomian soveltamiseen täytyy tuottaa tulkintaa laajalla yhteistyöllä

EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmän, EU-taksonomian, ensimmäinen delegoitu asetus ilmastonmuutoksen hillinnän ja -sopeutumisen kriteereistä julkaistiin vuonna 2021. Suurimpien kiinteistö- ja rakennusalan yritysten on raportoitava toimintansa taksonomian mukaisuudesta näiden kriteerien pohjalta jo vuoden 2023 alussa. Parhaillaan odotellaan vielä puuttuvia kriteereitä kiertotalouteen, biodiversiteettiin, vedenkäyttöön ja ympäristön pilaantumiseen, eikä markkinoilla ole vieläkään yhteistä näkemystä ilmastonmuutoksen hillinnän ja -sopeutumisen kriteerien soveltamisesta. Green Building Council Finlandin EU-taksonomiaryhmä julkaisi verkkosivuston helpottamaan tulkintaa.

FIGBC:n EU-taksonomian asiantuntijaryhmä aloitti toimintansa vuoden 2022 alussa. Ryhmän keskeisinä tavoitteina on vaikuttaa tulevien taksonomia-asetusten sisältöön ja yhdessä löytää kansallisia tulkintoja jo julkaistujen asetusten pykäliin. Asiantuntijaryhmää johtavat Sanna Eriksson, OP-Asuntoluottopankki; Pekka Vuorinen, Rakennusteollisuus RT sekä Antti Ruuska, Ylva ja Mia Andelin, Sweco. Toimin ryhmän vetäjänä FIGBC:n vastuuhenkilönä.

Taksonomian soveltamisen helpottamiseksi ryhmä on nyt julkaissut suomenkielisen taksonomian verkkosivun. Sivusto sisältää jo julkaistujen taksonomiakriteerien lisäksi paljon ajankohtaista tietoa taksonomian soveltamisesta ja kehityksestä, sekä tulevaisuudessa myös yhteisiä ohjeita kriteerien soveltamiseen.

Kriteeristö on monimutkainen ja tulkinta vaatii syvää asiantuntemusta

Ryhmän ensimmäiset kokoukset käytettiin kokemusten jakamiseen taksonomian soveltamisesta ja tulkinnanvaraa sisältävien kriteerien tunnistamiseen. Valitettavasti tulkittavaa ja selkeytystä kaipaavia kohtia myös tunnistettiin runsaasti.

Ensimmäinen havaintomme oli, että kriteeristö on verrattain monimutkainen ja sen tulkinta vaatii syvällistä ympäristökestävyyden osaamista. Esimerkiksi mikä E-luku vastaa NZEB -10 % tasoa kussakin kiinteistötyypissä tai millainen hiilijalanjälkilaskenta täyttää taksonomian vaatimukset. Johtopäätöksemme onkin, että moni taksonomian kriteeri olisi syytä kirjoittaa auki selkosuomella, helposti sisäistettävään muotoon.

Lähes jokaisen kriteerin kohdalla voidaan myös esittää perusteltu kysymys; miten vaatimuksen täyttyminen osoitetaan? Kuinka yksityiskohtainen dokumentaatio ja kenen tekemänä on minkäkin kriteerin kohdalla riittävä, jotta voidaan vakuuttua, että kriteerin tavoitteet täyttyvät, mutta työmäärä ei kaada koko taksonomiaa lähtötelineille. Pelkästään tämän kohdan selkeyttäminen tuntuu edellyttävän omaa ohjeistustaan.

Kolmas havaintomme oli, että hämmästyttävän monessa kriteerissä on jätetty yksityiskohtia määrittelemättä tai niitä on määritelty jopa virheellisesti. Esimerkiksi mitä tarkoittaa, että jäte on valmisteltu kierrätettäväksi? Millainen rakennuspaikka tulisi Suomessa tulkita metsäksi? Tai miten arvioidaan pintamateriaalin terveellisyys, kun taksonomiassa puhutaan VOC-päästöistä kuutiometriä rakennusmateriaalia kohden, mutta standardin mukainen mittaus tehdään VOC-pitoisuudesta kuutiometrissä ilmaa. Tällaisten ongelmakohtien ratkomiseen tarvitaan laajaa yhteistyötä, yhteisiä tulkintoja ja asetuksen tekstien korjaamista.

Raklin johdolla työtä onkin jo aloitettu, tekemällä laadullinen arviointi rakennusten energiatehokkuuden parhaimmiston määrittelystä EU-taksonomian kontekstissa, suomalaisesta näkökulmasta (pdf).

FIGBC:n asiantuntijaryhmä kokoaa yhteisiä tulkintoja

Näihin kysymyksiin asiantuntijaryhmä pyrkii etsimään vastauksia syksyn 2022 aikana. Yhdessä tehdyt tulkinnat julkaistaan taksonomian nettisivuilla.

Keskeisimmät yhteistä työskentelyä ja tulkintaa vaativat kohdat

  1. DNSH 6: Mihin uutta rakennusta ei saa rakentaa?
    1. Miten määritellään, onko rakennuspaikka metsää?
    2. Mitkä alueet on määritelty viljelysmaaksi tai biologisesti monimuotoiseksi alueeksi?
  2. DNSH 4: Miten jätteet tulee lajitella ja rakennuksen kiertotalousominaisuudet suunnitella?
    1. Mitä tarkoittaa ”valmistellaan uusiokäyttöön tai kierrätykseen”? Riittääkö pelkkä lajittelu vai pitääkö mennä hyötykäyttöön? Kelpaako rakennussekajätteen jatkolajittelu työmaan ulkopuolella?
    2. Mitä vaatimuksia EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittely- ja kierrätysmalli sisältä?
    3. Miten osoitetaan, että rakennus on suunniteltu resurssitehokkaaksi, mukautumiskelpoiseksi, joustavaksi ja purettavaksi?
  3. DNSH 2: Millainen ilmastoriskien selvityksen tulisi olla?
    1. Kuka voi tehdä selvityksen ilmastoriskeistä?
    2. Miten arvioidaan selvityksen ja sopeutumisratkaisujen riittävyys?
    3. Onko osa asioista säädetty jo laissa tai osa normaalia rakennusprosessia?

Pyyntö: jaa oma ohjeistuksesi tai laadi selvitys

FIGBC:n taksonomiaryhmän työn tuloksena on tunnistettu kokonaisuuksia, joiden tulkitseminen on suhteellisen suoraviivaista, mutta joita tarvitsee tarkentaa. Pyydämmekin kaikkia alan toimijoita: lähetä meille tuottamasi ohjeistus, etenkin alla listattuihin kriteereihin liittyen, osoitteeseen lauri.tahtinen (at) figbc.fi. Kokoamme tarkentavat tekstit yhteen ja julkaisemme ne taksonomian nettisivuilla.

Esille nousseita kysymyksiä, jotka vaativat kriteeristön auki kirjoittamista

  1. Mitä uusien rakennusten energiatehokkuusvaatimus NZEB -10 % tarkoittaa käytännössä kiinteistötyypeille? (7.1)
  2. Mitä laskentaohjeita tulee käyttää elinkaaren hiilijalanjäljen arvioinnissa? (7.1)
  3. Miten osoitetaan VOC rajojen täyttyminen, kun vaatimukset on väärin kirjoitettu? Ohjeistetaan arvioimaan RT:n korjatun tekstin mukaan? Käytännössä M1 riittää. (DNSH 5)
  4. Mitkä materiaalit ovat EU:ssa kiellettyjen aineiden listoilla? (DNSH 5)

Alla listatut kysymykset vaativat ratketakseen laajempia selvitystöitä ja yhteistyötä. Valitse omasi ja käynnistä projekti! Kootaan yhdessä parhaat käytännöt kaikkien hyödynnettäväksi.

Muita esille nousseita tulkintaa vaativia kysymyksiä

  1. Miten kaikki yksittäiset vaatimukset osoitetaan? Mikä todistusaineisto on riittävä?
  2. Millaiset laadunvarmistusprosessit rakentamisen aikana riittävät korvaamaan ilmatiiveys ja lämmönpitävyys testit? (7.1)
  3. Miten korjauksesta saatava 30 % primäärienergiantarpeen vähentyminen osoitetaan? (7.2)
  4. Mitä tarkoittaa hankintahetkellä merkitykselliset kriteerit? (7.7)
  5. Millainen automaatiojärjestelmä täyttää vaatimukset? (7.7)
  6. Voiko käyttää kalusteita, joiden virtaama säädetään asennettaessa, jolloin tieto ei näy tuoteselosteessa tms? (DNSH 3)
  7. Millainen ympäristövaikutusten arviointi on riittävä osoittamaan rakennustyömaan vaikutusten välttämisen? (DNSH 3)

Lue lisää FIGBC:n taksonomian asiantuntijaryhmästä.

Seuraa taksonomian kehittymistä ja perehdy lisää verkkosivuillamme.

Lisätietoja

Lauri Tähtinen
Kehityspäällikkö
puh. +358 40 486 5400
lauri.tahtinen (at) figbc.fi

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Save the date World Green Building Week 11-19.9.2023!

1.2.2023
Kansainvälinen World Green Building Week on maapallomme laajin kampanja kestävän rakennetun ympäristön puolesta. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä yli 75 kansallisen Green Building Councilin ja näiden 46 000 jäsenen

Nollahiileen sitoutuneet – Avara ja Premico allekirjoittivat kansainvälisen Net Zero Carbon Buildings sitoumuksen 

1.2.2023
Lehdistötiedote 1.2.2023 klo 11:00  Net Zero Carbon Building -sitoumuksen allekirjoittajat tavoittelevat hiilineutraalin energiankäytön lisäksi hiilineutraalia rakentamista. Kansainvälisen sitoumuksen taustalla ovat merkittävät tahot kuten C40-kaupunkiverkosto, World Green Building Council ja The

Rakennetun ympäristön kiertotaloutta hidastavat kustannustehottomuus, osaamisen ja kokemuksen puute

31.1.2023
Lehdistötiedote 31.1.2023 embargo klo 13:00 Ratkaisu on tukea kiertotalousratkaisuja rakentamisen arvoketjun kaikissa vaiheissa. Pohjoismaisen ministerineuvoston uusi julkaisu ”Analysis of Barriers and Possibilities” käsittelee rakentamisen kiertotaloutta pohjoismaissa. Selvityksessä havaittiin, että suurin

ROTI 2023-raportti: Rakennetun omaisuuden korjausvelka on moninkertaistunut vuosituhannen alusta 

31.1.2023
Vuoden 2023 raportti perustuu yli 100 kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijan näkemyksiin. ROTI-paneeleissa Green Building Council Finlandista mukana olivat Elina Samila, Lauri Tähtinen ja Miisa Tähkänen. Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2023

Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden sanakirjaa testataan Helsingissä ja Tampereella 

26.1.2023
Mikä on materiaalipassin ja materiaaliselosteen ero? Entä kun suunnitellaan korjattavaksi tai uudelleenkäytettäväksi?  Yhteiset tulkinnat ja termit karsivat pois mahdollisia väärinymmärryksiä ja helpottavat vaikkapa sopimusneuvotteluita, kun kaikki ymmärtävät mitä milläkin termillä

Antti Ruuska johtamaan rakentamisen kestävyyssiirtymää

12.1.2023
Lehdistötiedote Embargo 12.1.2023 klo 11:00 Tekniikan tohtori Antti Ruuska on valittu Green Building Council Finlandin toimitusjohtajaksi. Ruuska on toiminut aiemmin mm. YLVAn vastuullisuusjohtajana. Hän aloittaa tehtävässään maaliskuussa 2023. ”FIGBC:n tavoite

Jäsenemme antoivat meille arvosanaksi 8,8 

10.1.2023
Pyydämme palautetta jäseniltämme läpi vuoden eri tapahtumissa, kokouksissa ja koulutuksissa. Tämän lisäksi kehitysehdotuksia kysytään kertaluonteisesti vuoden päättävässä jäsentyytyväisyyskyselyssä. Vuonna 2022 jäsenemme antoivat keskiarvosanaksi toiminnallemme 8,8. Kiitos kaikille 245 vastaajalle! Lisäksi

Kiertotalouden mukaiset rakennustuotteet -webinaarissa keskusteltiin elinkaaren ympäristövaikutuksista ja uusista kiertotaloustuotteista

5.1.2023
Business Oulun ja FIGBC:n yhteisessä webinaarissa esiteltiin Oulun Kiertotalousklusterin mahdollisuuksia, kiertotaloustuotteita, tuotesuunnittelua ja C2C tuotesertifiointia sekä keskusteltiin hirsirakentamisesta. Katri Luoma-aho kertoi Oulun Kiertotalousklusterin tavoitteista: innovoinnin edistäminen, yhteistyö ja rahoitus. Yrityksille

Työkaluja KIRA-alan hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen – kooste vuodesta 2022

21.12.2022
Olemme laaja rakennetun ympäristön organisaatioiden ja asiantuntijoiden yhteistyöverkosto. Jäsentemme edustajista kokoamme monialaisia asiantuntijaverkostoja, jotka kehittävät alaa yhdessä. Yhteistyössä on toteutettu runsaasti toimialalle määritelmiä, termejä, oppaita ja ohjeita. Kiitos kuuluu koko

Rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2023

19.12.2022
Hyvät jäsenemme, yhteistyökumppanit, toimikuntien puheenjohtajat, hallituksen jäsenet ja lukuisat muut organisaatiot ja henkilöt, joiden kanssa olemme saaneet toimia kestävän rakennetun ympäristön hyväksi tänäkin vuonna. Kiitos yhteistyöstä, rauhallista talven juhlakautta ja

#BuildingLife päättyi muttei lopu

19.12.2022
#BuildingLife -projektin tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Kaksivuotinen projekti on nyt päättynyt, mutta #BuildingLife 2 alkaa arviolta syksyllä 2023. Seuraavassa projektissa tahdomme yhä

Hiilineutraali rakennus -ohjeen pilotoinnin loppuraportti 

15.12.2022
#BuildingLife -projektin päätösseminaarissa 8.12.2022 Tytti Bruce-Hyrkäs, Granlund esitteli Hiilineutraali rakennus -ohjeen ja kertoi pilotoinnin kokemuksista. Katso tapahtuman tallenne.  FIGBC Rakentaminen -toimikunnassa todettiin, että alalla moni haluaa tavoitella parempaa, jopa hiilineutraalia