Green Building Council Finland

Ilmastovastuu lisää alueiden resilienssiä

Kansainvälinen World Green Building Week (”Week”) on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building Councilien ja näiden jäsenten kanssa. Lue kaikki Weekillä julkaistavat verkostomme artikkelit World Green Building Weekin verkkosivuilta!

Rakennettu ympäristö muodostaa ihmisen elinympäristön, josta hän on riippuvainen, jonka puitteessa hän jäsentyy yhteisöön ja johon hän on usein omistamisen kautta sitoutunut. Kaupungit ja maaseutu ovat kauan palvelleet ihmisen yhdyskuntina monella tapaa pysyvissä olosuhteissa. Tämä kuva kuitenkin muuttuu, kun pysyvyys tulee perustavalla tavalla haastetuksi ja tulevaisuus näyttäytyy mahdollisina erilaisina ja toisiaan seuraavina shokkeina.

Rakennetun ympäristön resilienssi on sujuvaa muuntumis- ja palautumiskykyä vaihtuvissa olosuhteissa. Resilienssiä saavutetaan ennakoimalla sekä hitaasti syntyviä että äkkiarvaamattomia muutoksia, joiden sisältö vaihtelee maantieteellisestä sijainnista ja muista olosuhteista riippuen.

Varautuminen edellyttää kokonaiskuvan hahmottamista

Pitkäkestoisista, vähitellen kehittyvistä rakennettuun ympäristöön vaikuttavista häiriöistä esimerkeiksi soveltuvat aluetalouden rapautuminen, väestön väheneminen, vesivarojen ehtyminen, luontokato tai ilmaston muuttuminen. Nopeasti kehittyvästä shokista tuoreita esimerkkejä ovat pandemia sekä erilaiset luonnonkatastrofit kuten maanjäristys, tulva, myrsky ja tulipalo. Turvallisuuteen liittyvä shokki sijoittuu usein hitaasti ja nopeasti kehittyvän välimaastoon.

Jotta alueiden suunnittelussa voidaan lisätä rakennetun ympäristön resilienssiä, tulee ennen kaikkea ymmärtää toimintaympäristön muutoksia ja mahdollisia häiriöitä, niiden luonnetta ja vaikutuksia. Asioita tulee tarkastella päivän, vuoden ja vaalikauden lisäksi myös ylisukupolvisella perspektiivillä.

Kunnat hyötyvät tavoitteellisesta ilmastotyöstä

Ilmasto- ja luontovastuu tarjoavat mahdollisuuden kasvattaa rakennetun ympäristön resilienssiä.  Sitran toukokuussa julkaiseman selvityksen mukaan kaksi kolmasosaa kunnista on asettanut ilmastotavoitteen. Luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet ovat kunnissa kuitenkin vielä selvästi harvinaisempia. Yksittäisiä luontotoimia on tehty, mutta vain joka viides kunta on asettanut luonnon monimuotoisuutta koskevan tavoitteen.

Vaikka ilmastotavoitetta ei olisi asetettu, se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö päästöjä olisi vähennetty. Hyvänä esimerkkinä toimii Tuusulan kunta, joka sijoittuu Suomen ympäristökeskuksen laskentatietojen perusteella päästöjen vähenemässä ylimpään kymmenykseen laatimassamme Manner-Suomen kaikkien kuntien vertailussa jaksolla 2007-2019.

Ilmastojohtamisen toimintamalli tukee Tuusulan kunnan kehitystä

Laadimme parhaillaan Tuusulan kunnalle ilmastojohtamisen toimintamallia rinnan kunnan oman kestävän kehityksen kehittämishankkeen kanssa. Ilmastotoimia on kunnassa jo toteutettu, mutta nyt kunnan on tarkoitus asettaa hiilineutraalisuudelle tavoite kuluvan vuoden aikana. Tuusulan esimerkki osoittaa, että kehitystä voidaan vauhdittaa päätöksin, mutta myös valistunut ja verkottunut yhteisö voi viedä toimintatapojen muutosta tuloksellisella tavalla eteenpäin.

Alustavan tarkastelumme perusteella resilienssiä voidaan ilmastovastuun kautta parantaa lähes kaikilla rakennetun ympäristön osa-alueilla, vaikuttaen yhdyskuntien monipuolisuuteen, päästöjen vähentämiseen, viilentämiseen, hiilen sitomiseen ja haavoittuvien ryhmien olosuhteiden parantamiseen. Ilmastovastuun kautta voidaan myös vähentää rakennusten käyttökustannuksia.

Ilmastovastuun kautta resilienssiä rakennettaessa on kaupunkien ja kuntien päätettävä, miten ne ilmastovastuunsa rajaavat suhteessa tärkeimpiin sidosryhmiin eli asukkaisiin ja yrityksiin. Tuusulassa kartoitimme kyselyllä yritysten ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden nykytilaa, toiveita ilmastoyhteistyölle sekä mahdollisia pullonkauloja ilmastotoimissa etenemiselle. Kyselyllä kartoitettiin myös muita kestävän kehityksen teemoja.

Vastanneista yrityksistä (102 kpl):  

  • 25% oli asettanut tavoitteita päästöjen vähentämiselle.
  • 65% näki mahdollisuuksia ilmastotoimien ja liiketoiminnan kehittämisen yhdistämisessä.
  •  75% vastaajista toivoi lisää yhteistyötä kunnan kanssa ilmastotoimien edistämisessä ja verkostomainen yhteistyö nähtiin siihen soveltuvimpana.

Tulokset osoittavat merkittävän potentiaalin sekä taloudellisen että ympäristöä koskevan resilienssin kasvattamiseen yhteistyön kautta. 

Tuusulan työmme vahvistaa käsitystä siitä, että resilienssin kasvattaminen rakennetussa ympäristössä vaatii holistisen tarkastelutavan soveltamista. Ilmastovastuun kautta kunta voi kasvattaa rakennetun ympäristön resilienssiä sekä osaamista omassa organisaatiossa, yrityksissä ja muissa yhteisöissä. Ilmastotyön kautta myös riskien ja haavoittuvuuksien tunnistaminen ja muutoksiin sopeutuminen paranee. Ennakoimalla voimme vaikuttaa tulevaisuuteen. Sen hetki on nyt.

Johanna Tschokkinen
Terhi Tikkanen-Lindstöm
WSP Finland Oy

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Mikko Nousiainen jättää Green Building Council Finlandin toimitusjohtajan tehtävät

4.10.2022
Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja Mikko Nousiainen on pyytänyt eroa tehtävästään järjestön toimitusjohtajana. ”Vuodet ovat olleet hyvin vauhdikkaita ja koen, että nyt on vuoro hengähdystauolle ja hyvä hetki ottaa aikaa

Green Building Council Finland julkaisee oppaan vähähiiliseen rakentamiseen!

26.9.2022
Embargo 26.9.2022 klo 09 Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen -julkaisu auttaa organisaatioita hahmottamaan oman toimintansa taso vähähiilisessä rakentamisessa sekä selkeyttää miten edelleen kehittää rakennushankkeita vähähiilisemmäksi. Tarkoitus on myös kannustaa toiminnan kehittämiseen ja

Hyvinvointia kestävän aluesuunnittelun avulla

21.9.2022
Vuosittaisella World Green Building Weekilla on jo pitkään järjestetty kestävän aluesuunnittelun seminaari. Tänä vuonna seminaarin tulokulmana oli hyvinvointi tulevaisuuden yksilöille, yhteisöille ja yhteiskunnalle kestävän aluesuunnittelun avulla.  Ympäristöministeriön kuulumiset Antti Irjala

Purettavaksi suunnitellut – The Cradle

21.9.2022
Osana World Green Building Weekiä 2022 teimme 16.9.2022 virtuaalivisiitin saksalaiselle The Cradlen työmaalle lähtien Keskustakirjasto Oodin Maijansalista. Saksalainen The Cradle on innovatiivinen rakennuskohde. ”The Cradle viittaa sanana kehtoon”, kertoi Ella

Haaste: allekirjoita Rakentamisen muovit green deal -sopimus

21.9.2022
Anne Kaiser, Saint-Gobain Finlandin vastuullisuuspäällikkö ja Green Building Council Finlandin hallituksen puheenjohtaja haastaa kaikki Green Building Council Finlandin jäsenet allekirjoittamaan Rakentamisen muovit green dealin. Haastekampanja starttasi osana World Green Building

Kokemuksia kiinteistö- ja rakennusalan tulevaisuustaajuudesta

20.9.2022
Mitä jos rakennukset olisivatkin täysin muunneltavia käyttötarkoituksesta riippumatta? Mitä jos yksityisautoilua ei enää tarvittaisikaan? Mitä jos neitseellisiä luonnonvaroja ei enää käytettäisi tai kaikki rakentaminen olisikin hiilipositiivista? Tällaisia kysymyksiä kysyttiin Green

#BuildingLife Leaders Forum 6: Hiilineutraali rakennettu ympäristö Suomessa ja Euroopassa

8.12.2022
#BuildingLife -projektin tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Kaksivuotinen projekti on päättymäisillään, joten todetaan aikaansaatu muutos. Mitä projektissa saavuttiin, miten ala on muuttunut meillä

#BuildingLife kolkuttelee kuuttakymmentä

19.9.2022
Saavutammeko vielä sata #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaa? #BuildingLife kolkuttelee kuuttakymmentä, kun Uponor, Lassila & Tikanoja, Ruukki, SBB, UKI Arkkitehdit Oy ja Kiinko liittyvät kannattajien joukkoon. #BuildingLife kannattajat sitoutuvat

Koulutuksella lisää vauhtia kiertotalouteen – FIGBC julkaisee Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden perusteet -verkkokoulutuksen 16.9.2022

16.9.2022
Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotaloudesta pitää tehdä uusi normaali – ja se on taloudellisestikin järkevintä. Kiertotaloudella materiaaleihin, energiaan ja valmistukseen satsatut panokset säilyttävät arvonsa. Kiertotalous vähentää neitseellisten luonnonvarojen tarvetta ja ilmastopäästöjä

KTI Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2022

15.9.2022
Julkaisuvapaa 15.9.2022 klo 10.30 Ammattimaiset kiinteistönomistajat etulinjassa rakennusten ympäristökuormituksen vähentämisessä Rakennusten merkitys energiankulutuksessa ja päästöissä on tunnetusti suuri. Kiinteistö- ja rakennusala tuottaa arviolta kolmanneksen Suomen päästöistä ja paine niiden vähentämiseen

Kaupunkien energiaomavaraisuus on mahdollista ja kaupallisia ratkaisuja on jo olemassa

15.9.2022
MAKING-CITY: Tulevaisuuden energiapihit kaupunginosat -tapahtumassa 13.9.2022 saimme kuulla hankkeen kahden vetäjäkaupungin toteutuksista; Hollannin Groningenin sekä Suomen Oulun. Tapahtuma oli osa World Green Building Weekiä. MAKING-CITY on osa EU:n Horizon 2020-ohjelmaa.

Kompensoiko vihreä siirtymä rakentamisen ja kunnossapidon päästöt – selvitys pyöräväylien elinkaarivaikutuksista

14.9.2022
Kestävä liikkuminen ja elinkaarikustannuksiin perustuvat valinnat tukevat vihreää murrosta ja voivat pidemmällä aikavälillä tuoda yhteiskunta- ja reaalitaloudellisia säästöjä. Ramboll laati Vantaan kaupungille pyöräväylien elinkaarivaikutuksia käsittelevän selvityksen. Vantaan kaupungin tavoite on