Green Building Council Finland

Ilmastovastuu lisää alueiden resilienssiä

Kansainvälinen World Green Building Week (”Week”) on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building Councilien ja näiden jäsenten kanssa. Lue kaikki Weekillä julkaistavat verkostomme artikkelit World Green Building Weekin verkkosivuilta!

Rakennettu ympäristö muodostaa ihmisen elinympäristön, josta hän on riippuvainen, jonka puitteessa hän jäsentyy yhteisöön ja johon hän on usein omistamisen kautta sitoutunut. Kaupungit ja maaseutu ovat kauan palvelleet ihmisen yhdyskuntina monella tapaa pysyvissä olosuhteissa. Tämä kuva kuitenkin muuttuu, kun pysyvyys tulee perustavalla tavalla haastetuksi ja tulevaisuus näyttäytyy mahdollisina erilaisina ja toisiaan seuraavina shokkeina.

Rakennetun ympäristön resilienssi on sujuvaa muuntumis- ja palautumiskykyä vaihtuvissa olosuhteissa. Resilienssiä saavutetaan ennakoimalla sekä hitaasti syntyviä että äkkiarvaamattomia muutoksia, joiden sisältö vaihtelee maantieteellisestä sijainnista ja muista olosuhteista riippuen.

Varautuminen edellyttää kokonaiskuvan hahmottamista

Pitkäkestoisista, vähitellen kehittyvistä rakennettuun ympäristöön vaikuttavista häiriöistä esimerkeiksi soveltuvat aluetalouden rapautuminen, väestön väheneminen, vesivarojen ehtyminen, luontokato tai ilmaston muuttuminen. Nopeasti kehittyvästä shokista tuoreita esimerkkejä ovat pandemia sekä erilaiset luonnonkatastrofit kuten maanjäristys, tulva, myrsky ja tulipalo. Turvallisuuteen liittyvä shokki sijoittuu usein hitaasti ja nopeasti kehittyvän välimaastoon.

Jotta alueiden suunnittelussa voidaan lisätä rakennetun ympäristön resilienssiä, tulee ennen kaikkea ymmärtää toimintaympäristön muutoksia ja mahdollisia häiriöitä, niiden luonnetta ja vaikutuksia. Asioita tulee tarkastella päivän, vuoden ja vaalikauden lisäksi myös ylisukupolvisella perspektiivillä.

Kunnat hyötyvät tavoitteellisesta ilmastotyöstä

Ilmasto- ja luontovastuu tarjoavat mahdollisuuden kasvattaa rakennetun ympäristön resilienssiä.  Sitran toukokuussa julkaiseman selvityksen mukaan kaksi kolmasosaa kunnista on asettanut ilmastotavoitteen. Luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet ovat kunnissa kuitenkin vielä selvästi harvinaisempia. Yksittäisiä luontotoimia on tehty, mutta vain joka viides kunta on asettanut luonnon monimuotoisuutta koskevan tavoitteen.

Vaikka ilmastotavoitetta ei olisi asetettu, se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö päästöjä olisi vähennetty. Hyvänä esimerkkinä toimii Tuusulan kunta, joka sijoittuu Suomen ympäristökeskuksen laskentatietojen perusteella päästöjen vähenemässä ylimpään kymmenykseen laatimassamme Manner-Suomen kaikkien kuntien vertailussa jaksolla 2007-2019.

Ilmastojohtamisen toimintamalli tukee Tuusulan kunnan kehitystä

Laadimme parhaillaan Tuusulan kunnalle ilmastojohtamisen toimintamallia rinnan kunnan oman kestävän kehityksen kehittämishankkeen kanssa. Ilmastotoimia on kunnassa jo toteutettu, mutta nyt kunnan on tarkoitus asettaa hiilineutraalisuudelle tavoite kuluvan vuoden aikana. Tuusulan esimerkki osoittaa, että kehitystä voidaan vauhdittaa päätöksin, mutta myös valistunut ja verkottunut yhteisö voi viedä toimintatapojen muutosta tuloksellisella tavalla eteenpäin.

Alustavan tarkastelumme perusteella resilienssiä voidaan ilmastovastuun kautta parantaa lähes kaikilla rakennetun ympäristön osa-alueilla, vaikuttaen yhdyskuntien monipuolisuuteen, päästöjen vähentämiseen, viilentämiseen, hiilen sitomiseen ja haavoittuvien ryhmien olosuhteiden parantamiseen. Ilmastovastuun kautta voidaan myös vähentää rakennusten käyttökustannuksia.

Ilmastovastuun kautta resilienssiä rakennettaessa on kaupunkien ja kuntien päätettävä, miten ne ilmastovastuunsa rajaavat suhteessa tärkeimpiin sidosryhmiin eli asukkaisiin ja yrityksiin. Tuusulassa kartoitimme kyselyllä yritysten ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden nykytilaa, toiveita ilmastoyhteistyölle sekä mahdollisia pullonkauloja ilmastotoimissa etenemiselle. Kyselyllä kartoitettiin myös muita kestävän kehityksen teemoja.

Vastanneista yrityksistä (102 kpl):  

  • 25% oli asettanut tavoitteita päästöjen vähentämiselle.
  • 65% näki mahdollisuuksia ilmastotoimien ja liiketoiminnan kehittämisen yhdistämisessä.
  •  75% vastaajista toivoi lisää yhteistyötä kunnan kanssa ilmastotoimien edistämisessä ja verkostomainen yhteistyö nähtiin siihen soveltuvimpana.

Tulokset osoittavat merkittävän potentiaalin sekä taloudellisen että ympäristöä koskevan resilienssin kasvattamiseen yhteistyön kautta. 

Tuusulan työmme vahvistaa käsitystä siitä, että resilienssin kasvattaminen rakennetussa ympäristössä vaatii holistisen tarkastelutavan soveltamista. Ilmastovastuun kautta kunta voi kasvattaa rakennetun ympäristön resilienssiä sekä osaamista omassa organisaatiossa, yrityksissä ja muissa yhteisöissä. Ilmastotyön kautta myös riskien ja haavoittuvuuksien tunnistaminen ja muutoksiin sopeutuminen paranee. Ennakoimalla voimme vaikuttaa tulevaisuuteen. Sen hetki on nyt.

Johanna Tschokkinen
Terhi Tikkanen-Lindstöm
WSP Finland Oy

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Rakennetun ympäristön kiertotaloutta hidastavat kustannustehottomuus, osaamisen ja kokemuksen puute

31.1.2023
Lehdistötiedote 31.1.2023 embargo klo 13:00 Ratkaisu on tukea kiertotalousratkaisuja rakentamisen arvoketjun kaikissa vaiheissa. Pohjoismaisen ministerineuvoston uusi julkaisu ”Analysis of Barriers and Possibilities” käsittelee rakentamisen kiertotaloutta pohjoismaissa. Selvityksessä havaittiin, että suurin

ROTI 2023-raportti: Rakennetun omaisuuden korjausvelka on moninkertaistunut vuosituhannen alusta 

31.1.2023
Vuoden 2023 raportti perustuu yli 100 kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijan näkemyksiin. ROTI-paneeleissa Green Building Council Finlandista mukana olivat Elina Samila, Lauri Tähtinen ja Miisa Tähkänen. Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2023

Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden sanakirjaa testataan Helsingissä ja Tampereella 

26.1.2023
Mikä on materiaalipassin ja materiaaliselosteen ero? Entä kun suunnitellaan korjattavaksi tai uudelleenkäytettäväksi?  Yhteiset tulkinnat ja termit karsivat pois mahdollisia väärinymmärryksiä ja helpottavat vaikkapa sopimusneuvotteluita, kun kaikki ymmärtävät mitä milläkin termillä

Antti Ruuska johtamaan rakentamisen kestävyyssiirtymää

12.1.2023
Lehdistötiedote Embargo 12.1.2023 klo 11:00 Tekniikan tohtori Antti Ruuska on valittu Green Building Council Finlandin toimitusjohtajaksi. Ruuska on toiminut aiemmin mm. YLVAn vastuullisuusjohtajana. Hän aloittaa tehtävässään maaliskuussa 2023. ”FIGBC:n tavoite

Jäsenemme antoivat meille arvosanaksi 8,8 

10.1.2023
Pyydämme palautetta jäseniltämme läpi vuoden eri tapahtumissa, kokouksissa ja koulutuksissa. Tämän lisäksi kehitysehdotuksia kysytään kertaluonteisesti vuoden päättävässä jäsentyytyväisyyskyselyssä. Vuonna 2022 jäsenemme antoivat keskiarvosanaksi toiminnallemme 8,8. Kiitos kaikille 245 vastaajalle! Lisäksi

Kiertotalouden mukaiset rakennustuotteet -webinaarissa keskusteltiin elinkaaren ympäristövaikutuksista ja uusista kiertotaloustuotteista

5.1.2023
Business Oulun ja FIGBC:n yhteisessä webinaarissa esiteltiin Oulun Kiertotalousklusterin mahdollisuuksia, kiertotaloustuotteita, tuotesuunnittelua ja C2C tuotesertifiointia sekä keskusteltiin hirsirakentamisesta. Katri Luoma-aho kertoi Oulun Kiertotalousklusterin tavoitteista: innovoinnin edistäminen, yhteistyö ja rahoitus. Yrityksille

Työkaluja KIRA-alan hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen – kooste vuodesta 2022

21.12.2022
Olemme laaja rakennetun ympäristön organisaatioiden ja asiantuntijoiden yhteistyöverkosto. Jäsentemme edustajista kokoamme monialaisia asiantuntijaverkostoja, jotka kehittävät alaa yhdessä. Yhteistyössä on toteutettu runsaasti toimialalle määritelmiä, termejä, oppaita ja ohjeita. Kiitos kuuluu koko

Rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2023

19.12.2022
Hyvät jäsenemme, yhteistyökumppanit, toimikuntien puheenjohtajat, hallituksen jäsenet ja lukuisat muut organisaatiot ja henkilöt, joiden kanssa olemme saaneet toimia kestävän rakennetun ympäristön hyväksi tänäkin vuonna. Kiitos yhteistyöstä, rauhallista talven juhlakautta ja

#BuildingLife päättyi muttei lopu

19.12.2022
#BuildingLife -projektin tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Kaksivuotinen projekti on nyt päättynyt, mutta #BuildingLife 2 alkaa arviolta syksyllä 2023. Seuraavassa projektissa tahdomme yhä

Hiilineutraali rakennus -ohjeen pilotoinnin loppuraportti 

15.12.2022
#BuildingLife -projektin päätösseminaarissa 8.12.2022 Tytti Bruce-Hyrkäs, Granlund esitteli Hiilineutraali rakennus -ohjeen ja kertoi pilotoinnin kokemuksista. Katso tapahtuman tallenne.  FIGBC Rakentaminen -toimikunnassa todettiin, että alalla moni haluaa tavoitella parempaa, jopa hiilineutraalia

Euroopan parlamentin terveisiä kiinteistö- ja rakennusalalle 

15.12.2022
Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri osallistui #BuildingLife hankkeen päätösseminaariin videotervehdyksellä.  ”Olen iloinen voidessani kannattaa tällaista toimintaa, joka on niin kriittinen tulevaisuutemme kannalta”, MEP Kumpula-Natri aloitti ja jatkoi ”Aloite, joka tuo

Miten #BuildingLife on vaikuttanut Suomessa ja Euroopassa  

15.12.2022
Miten #BuildingLife on vaikuttanut Suomessa ja Euroopassa? #BuildingLife -projektin päätösseminaarissa 8.12.2022 World Green Building Councilin Eurooppaverkoston johtaja, Stephen Richardson puhui projektin kasvusta ja Dutch Green Building Councilin Laetitia Nossek esitteli