Green Building Council Finland

Ilmastovastuu lisää alueiden resilienssiä

Kansainvälinen World Green Building Week (”Week”) on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building Councilien ja näiden jäsenten kanssa. Lue kaikki Weekillä julkaistavat verkostomme artikkelit World Green Building Weekin verkkosivuilta!

Rakennettu ympäristö muodostaa ihmisen elinympäristön, josta hän on riippuvainen, jonka puitteessa hän jäsentyy yhteisöön ja johon hän on usein omistamisen kautta sitoutunut. Kaupungit ja maaseutu ovat kauan palvelleet ihmisen yhdyskuntina monella tapaa pysyvissä olosuhteissa. Tämä kuva kuitenkin muuttuu, kun pysyvyys tulee perustavalla tavalla haastetuksi ja tulevaisuus näyttäytyy mahdollisina erilaisina ja toisiaan seuraavina shokkeina.

Rakennetun ympäristön resilienssi on sujuvaa muuntumis- ja palautumiskykyä vaihtuvissa olosuhteissa. Resilienssiä saavutetaan ennakoimalla sekä hitaasti syntyviä että äkkiarvaamattomia muutoksia, joiden sisältö vaihtelee maantieteellisestä sijainnista ja muista olosuhteista riippuen.

Varautuminen edellyttää kokonaiskuvan hahmottamista

Pitkäkestoisista, vähitellen kehittyvistä rakennettuun ympäristöön vaikuttavista häiriöistä esimerkeiksi soveltuvat aluetalouden rapautuminen, väestön väheneminen, vesivarojen ehtyminen, luontokato tai ilmaston muuttuminen. Nopeasti kehittyvästä shokista tuoreita esimerkkejä ovat pandemia sekä erilaiset luonnonkatastrofit kuten maanjäristys, tulva, myrsky ja tulipalo. Turvallisuuteen liittyvä shokki sijoittuu usein hitaasti ja nopeasti kehittyvän välimaastoon.

Jotta alueiden suunnittelussa voidaan lisätä rakennetun ympäristön resilienssiä, tulee ennen kaikkea ymmärtää toimintaympäristön muutoksia ja mahdollisia häiriöitä, niiden luonnetta ja vaikutuksia. Asioita tulee tarkastella päivän, vuoden ja vaalikauden lisäksi myös ylisukupolvisella perspektiivillä.

Kunnat hyötyvät tavoitteellisesta ilmastotyöstä

Ilmasto- ja luontovastuu tarjoavat mahdollisuuden kasvattaa rakennetun ympäristön resilienssiä.  Sitran toukokuussa julkaiseman selvityksen mukaan kaksi kolmasosaa kunnista on asettanut ilmastotavoitteen. Luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet ovat kunnissa kuitenkin vielä selvästi harvinaisempia. Yksittäisiä luontotoimia on tehty, mutta vain joka viides kunta on asettanut luonnon monimuotoisuutta koskevan tavoitteen.

Vaikka ilmastotavoitetta ei olisi asetettu, se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö päästöjä olisi vähennetty. Hyvänä esimerkkinä toimii Tuusulan kunta, joka sijoittuu Suomen ympäristökeskuksen laskentatietojen perusteella päästöjen vähenemässä ylimpään kymmenykseen laatimassamme Manner-Suomen kaikkien kuntien vertailussa jaksolla 2007-2019.

Ilmastojohtamisen toimintamalli tukee Tuusulan kunnan kehitystä

Laadimme parhaillaan Tuusulan kunnalle ilmastojohtamisen toimintamallia rinnan kunnan oman kestävän kehityksen kehittämishankkeen kanssa. Ilmastotoimia on kunnassa jo toteutettu, mutta nyt kunnan on tarkoitus asettaa hiilineutraalisuudelle tavoite kuluvan vuoden aikana. Tuusulan esimerkki osoittaa, että kehitystä voidaan vauhdittaa päätöksin, mutta myös valistunut ja verkottunut yhteisö voi viedä toimintatapojen muutosta tuloksellisella tavalla eteenpäin.

Alustavan tarkastelumme perusteella resilienssiä voidaan ilmastovastuun kautta parantaa lähes kaikilla rakennetun ympäristön osa-alueilla, vaikuttaen yhdyskuntien monipuolisuuteen, päästöjen vähentämiseen, viilentämiseen, hiilen sitomiseen ja haavoittuvien ryhmien olosuhteiden parantamiseen. Ilmastovastuun kautta voidaan myös vähentää rakennusten käyttökustannuksia.

Ilmastovastuun kautta resilienssiä rakennettaessa on kaupunkien ja kuntien päätettävä, miten ne ilmastovastuunsa rajaavat suhteessa tärkeimpiin sidosryhmiin eli asukkaisiin ja yrityksiin. Tuusulassa kartoitimme kyselyllä yritysten ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden nykytilaa, toiveita ilmastoyhteistyölle sekä mahdollisia pullonkauloja ilmastotoimissa etenemiselle. Kyselyllä kartoitettiin myös muita kestävän kehityksen teemoja.

Vastanneista yrityksistä (102 kpl):  

  • 25% oli asettanut tavoitteita päästöjen vähentämiselle.
  • 65% näki mahdollisuuksia ilmastotoimien ja liiketoiminnan kehittämisen yhdistämisessä.
  •  75% vastaajista toivoi lisää yhteistyötä kunnan kanssa ilmastotoimien edistämisessä ja verkostomainen yhteistyö nähtiin siihen soveltuvimpana.

Tulokset osoittavat merkittävän potentiaalin sekä taloudellisen että ympäristöä koskevan resilienssin kasvattamiseen yhteistyön kautta. 

Tuusulan työmme vahvistaa käsitystä siitä, että resilienssin kasvattaminen rakennetussa ympäristössä vaatii holistisen tarkastelutavan soveltamista. Ilmastovastuun kautta kunta voi kasvattaa rakennetun ympäristön resilienssiä sekä osaamista omassa organisaatiossa, yrityksissä ja muissa yhteisöissä. Ilmastotyön kautta myös riskien ja haavoittuvuuksien tunnistaminen ja muutoksiin sopeutuminen paranee. Ennakoimalla voimme vaikuttaa tulevaisuuteen. Sen hetki on nyt.

Johanna Tschokkinen
Terhi Tikkanen-Lindstöm
WSP Finland Oy

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Uusimmat artikkelit

Aiheet

LähiTapiola Kiinteistövarainhoito ja Technopolis sitoutuivat hiilineutraaliin rakentamiseen

26.1.2022
Lehdistötiedote 26.1.2022 klo 11:00 Neljä uutta yritystä liittyy WorldGBC:n päivitettyyn Net Zero Carbon Buildings Commitment -sitoumukseen: Veev, Nexii sekä suomalaiset LähiTapiola ja Technopolis. Sitoumuksen allekirjoittajat tavoittelevat hiilineutraalin energiankäytön lisäksi hiilineutraalia

Euroopan komission ehdotus uudeksi EPBD direktiiviksi – keskeinen sisältö

14.1.2022
Euroopan unioni on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä.  Jotta tavoite voidaan saavuttaa, on myös tärkeimpiä kiinteistö- ja rakennusalan säännöksiä tarkastettava. Energy Performance of Buildings Directive (EPBD) päivitystä on valmisteltu vuodesta

Tiedote: nimenmuutos sekä sääntömuutos Green Building Council Finland ry

14.1.2022
Hyvä jäsenemme ja yhteistyökumppanimme,  Syyskokouksessamme 23.11.2021 päätimme, että yhdistyksen virallinen nimi on jatkossa Green Building Council Finland ry (aiemmin GBC Suomi ry), epävirallinen lyhenne FIGBC ja sen kotipaikka on Helsinki. PRH:n päätöksellä GBC

Osallistu vähähiilisen rakentamisen lainsäädännön kehittämiseen

4.1.2022
Kokoamme kunnista, yrityksistä ja järjestöistä kansallista verkostoa, joka auttaa kartoittamaan lainsäädännön hidasteita ja esteitä kunnianhimoiselle tuotesidonnaisten päästöjen vähentämiselle ja biopohjaisten materiaalien käytölle. Hankkeessa luodaan ehdotus, miten suomalaista sääntelyä ja ohjausta

Kiitos kuluneesta vuodesta!

21.12.2021
Kiitos kuluneesta vuodesta ja samalla iloinen ilmoitus uudesta (vanhasta) nimestä. Syyskokouksen päätöksen mukaisesti luovuimme vanhasta virallisesta nimestämme ja tästä hetkestä eteenpäin olemme nyt virallisestikin Green Building Council Finland ry (aiemmin

YIT, Varma, JKMM, Sponda ja Kuljetusrinki – tähtäimessä hiilineutraali rakennettu ympäristö

15.12.2021
Aidosti kestävä liiketoiminta kestää tulevaisuudessakin. Ja aidosti kestävälle liiketoiminnalle lainsäädäntö on vasta toiminnan ensimmäinen porras – parempaa tekemällä varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden tulevaisuudessakin. Alun perin kaksikymmentäyksi yritystä ja kolme kaupunkia ilmoittautui

Tavoitteena energiapositiivinen asuinalue

13.12.2021
Making-City osa EU:n Horizon 2020-ohjelmaa. Hankkeessa tehdään pilotointia ja kehitystyötä kahdessa kaupungissa; Hollannin Groningenissa sekä Suomen Oulussa. Lisäksi mukana on kuusi seuraajakaupunkia muista EU-maista.   Green Building Council Finland järjesti torstaina

Haemme järjestöpäällikköä

9.12.2021
Green Building Council Finland hakee tiimiinsä toimeen tarttuvaa ja osaavaa Järjestöpäällikköä Järjestöpäällikön tehtäväkenttään kuuluvat taloudenjohtamiseen, järjestöhallintoon ja henkilöstön hyvinvointiin (HR) liittyvät vastuut. Voit olla jonkun edellä mainitun kokenut asiantuntija tai

LIFE Level(s): Elinkaariarvioinnista arkipäivää Euroopassa

8.12.2021
Johdanto Vuosikymmenemme suurimman haasteen, ilmastonmuutoksen, seuraukset ovat käsinkosketeltavat ja mahdottomat ohittaa. Talousalueiden, poliittisten järjestelmien ja yritysmaailman on edustettava yhteistä rintamaa muutoksen luojina. Yhteistyöhön tarvitaan yhteiset pelisäännöt. EU-lainsäädännön ja muun ohjauksen,

FIGBC lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi

7.12.2021
Uuden kaavoitus- ja rakentamislain yhdeksi tavoitteeksi on otettu ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Nykyisellään rakentaminen ja rakennetun ympäristön ylläpito tuottavat merkittäviä ilmastopäästöjä sekä rasittavat luontoa sekä luonnonvarojen kulutuksen että luonnon

Digitaalisella tiedolla kohti kiertotaloutta

3.12.2021
Tietomallit voivat edistää kiertotaloutta monin tavoin, mutta niiden hyödyntämisessä ollaan vasta alussa. Kokosimme neljä tietomallien asiantuntijaa kertomaan, millaisilla tavoilla tietomallit voivat auttaa meitä kiertotaloudellistumaan ja tekemään työmme tehokkaammin. Tuoreen Nordic

Accelerating circular construction in Nordic countries

3.12.2021
Nordic Networks for Circular Construction project aims to create insight into the status and best practices surrounding circular construction in the Nordics, create voluntary goals and indicators, improve the reuse