Green Building Council Finland

Mitä ilmastonmuutos edellyttää rakentamisessa

“Maapallon keskilämpötila on globaalisti noussut 1,1 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna ja ihmisten toiminta on aiheuttanut tästä lähes kaiken”, kertasi Hilppa Gregow, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimuksen yksikön päällikkö, Ilmatieteen laitos, 20.9.2021 #BuildingLife Leaders Forumin tilaisuudessa. Suomessa vastaava luku on 2,2 astetta. “Aina globaalista lämpenemisestä puhuttaessa, voidaan sanoa, että Suomessa se on tuplat”.

Tulevaisuudessa saavutamme globaalisti katsoen 1,5 asteen tason 2030-luvun alkupuolella. Tästäkin syystä kaikilla hillintätoimenpiteillä on merkitystä, sillä tahtotila on, että tuosta lähtien lämpeneminen pysähtyy ja kääntyy laskuun. “Silloin meidän olisi paljon helpompi sopeutua niihin riskeihin, joita ilmastonmuutos meille tuo”.

Ensimmäinen osa IPCC:n 6. arviointiraportista kertoo, että ilmastonmuutos näkyy globaalisti maalla, merissä ja ilmakehässä – osa tapahtuneista muutoksista on jatkuvia ja osa peruuttamattomia.

Rankkasateet näkyvät erittäin runsaina lumisateina pohjoisessa ja äärimmäisinä rankkasateina trooppisilla alueilla. Jäätiköiden kutistuminen tarkoittaa suuria muutoksia alueille, joilla ollaan riippuvaisia esimerkiksi vuoristojäätiköillä tuotettavasta vedestä ja tämä johtaa vesipulaan tulevina vuosikymmeninä. Hilppa Gregow, Ilmatieteen laitos

Muutokset ovat ennennäkemättömän laajoja ja nopeita – tila on hälyttävä

“Jopa me, jotka tutkimme ilmastonmuutoksen vaikutuksia, olemme osittain yllättyneitä tutkimustuloksia”, kertoi Gregow. ”Esimerkiksi maapallon keskilämpötila on noussut viimeisen 50 vuoden aikana nopeammin kuin 2000 vuoteen. Hiilidioksidipitoisuudet ovat korkeimmillaan vähintään 2 miljoonaan vuoteen ja se on suoraan sanottuna järkyttävä taso”, sanoi Gregow. ”Lisäksi maailmanlaajuisesti jäätiköt ovat vetäytyneet vuoden 1950 jälkeen nopeammin kuin ainakaan 2000 vuoteen”.

“Näitä voi olla ihmisen välillä vaikea ymmärtää, mutta pitää luottaa tieteeseen, että näin todellakin on”, painotti Gregow. ”Osa meistä puhuu ilmastokriisistä, hätätilasta, ekokriisistä – puhumme kaikenlaisin termein, sillä tila on hälyttävä”.

Yhteiset toimet ovat merkittäviä

Päästöt syntyvät teollisuudesta, liikenteestä, ruokaketjusta, maataloudesta. Gregow painotti myös koko kansan tapoja muuttaa asumista, rakentamista tai liikkumistaan “Vaikka tuntuisi siltä, että yhden ihmisen panos on hyvin pieni, niin yhdessä se on paljon enemmän”.

Ilmastonmuutoksen rajoittaminen vaatii päästövähennysten lisäksi, että ilmakehästä poistetaan hiilidioksidia. Tiedämme, että hiilidioksidia voidaan sitoa, on myös ehdotettu erilaisia teknologisia ratkaisuja. Toisaalta poistomenetelmillä on usein sivuvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa esimerkiksi veden laatuun ja saatavuuteen, ruoan tuotantoon tai elonkirjoon, totesi Gregow.

Muutokset esiteolliseen aikaan verraten, Hilppa Gregow Ilmatieteen laitos

“Lämpenemistä tapahtuu koko ajan, sitä emme voi estää. Mutta voimme sen pysäyttää. Mitä enemmän lämpenee – sitä äärevämmiksi säätilanteet muuttuvat. Sen vuoksi myös rakentamisessa tulisi seurata myös hillitsemisen lisäksi varautumista ja sopeutumista. Seuraavat 15 vuotta tulevat olemaan entistä äärevämpiä ja edelleen siitä eteenpäin, vaikka onnistumme hillinnässä. Ja sanon, että onnistumme hillinnässä, sillä muita vaihtoehtoja meillä ei ole”.

Suomessa ja erityisesti kaupungeissa korostuvat riskit

Gregow totesi, että huomioimme hulevesiriskejä hyvin rakentaessa. ”Mutta kaupunkialueita rakennetaan miettimättä kokonaisuuksia. Meidän tulee huomioida pintoja, väri- ja materiaalivalintoja, viherrakentamista – eli huomioida mitkä nostavat lämpötiloja ns. mikroilmastollisessa skaalassa”.

Helle koettelee koko Suomea ja korostuu kaupungeissa

  • Rakennustyömailla työskentelevien terveydestä on pidettävä huolta.
  • Asuinalueet on rakennettava lämpösaarekeilmiötä minimoiden.
  • Rakennukset on rakennettava viileiksi ja energiaa säästäviksi.

Kuivuusriskit lisääntyvät ja metsäpalovaara kasvaa

  • Palovaara lisääntyy myös kaupungeissa ja tästä on myös ihmisiä valistettava.
  • Kastelusta on huolehdittava viheralueilla, kunnossapidon merkitys korostuu myös tuholaiseläinten ja hyönteisten torjunnassa.

Sateet muuttuvat vetisemmiksi etelässä ja lännessä, syksyisin tuulee enemmän

  • Tulvariskit ja hulevesiriskit kasvavat.
  • Viistosaderiskit ja kosteusrasitusriksit kasvavat.

Lumi muuttuu painavaksi ja ajoittain sataa runsaastikin

  • Lunta voi sataa toisinaan paljonkin ja lisääntyneen kosteuden vuoksi se muuttuu painavaksi.
  • Jäätymissulamissyklillä voi olla merkittäväkin vaikutus esimerkiksi siltoihin, rakennuksiin, materiaalista riippuen.
  • Katot tulee rakentaa kestäviksi.
  • Viemäristöt ja putkistot tulee olla kestäviä ja älykkäitä.
  • Älykäs, vihreä lämmitys varmistaa, että kaikilla on hyvät asuinolot kaikkialla.

Lisääntyvä pimeys

  • Pimeys lisääntyy erityisesti eteläisessä ja läntisessä Suomessa.
  • Valaistus on siksi tärkeää ulkona ja sisällä.

Meriin ja vesistöihin liittyvät riskit

  • Riskit ovat alueittain ja vuodenajoittain ovat hyvin monenlaisia.
  • Lämpötilojen nousu vaikuttaa mm. korkeampina aallonkorkeuksina.
  • Maanpinnan kohoaminen ei enää 2025 jälkeen hillitse myrskyjen aaltoja.
  • Suuri merivesiriski on Suomenlahden rannikkokaupungeissa.
  • Rantarakentaminen ja tunnelit ovat suurten meri- ja hulevesitulvariskien piirissä jatkossa.
  • Rankkasateet huuhtovat pelloilta vesistöihin jäämiä, mikä ajoittain vaikuttaa juomaveden laatuun ja saatavuuteen.

Alueiden rakentamisessa tulee huomioida hillintä, turvallisuus, ilmanlaatu ja hydrometeorologiset riskit. Tutkimuslaitoksilla on runsaasti tietoa, mitoituksia voidaan tehdä hyvinkin tarkasti”, kehotti Gregow kääntymään rohkeasti tutkimuslaitosten puoleen.

”Hillintää täytyy tehdä vielä nopeammin maailmanlaajuisesti. Korona on osoittanut, että meillä on mahdollisuuksia muuttaa tapojamme. Niin kauan kuin meillä ei ole täysin sähköistynyt, hiilineutraali yhteiskunta, tulisi edistää kaikkea hiilensidontaa. Rakentamisessa tämä tarkoittaa valintoja jokaisessa ketjun osassa. Tulisi pohtia pakotetaanko ihmisiä ajattelemaan, että vain uusi on aina parasta. Pitäisi pohtia, että mistä hankintoja tehdään ja kuinka paljon kierrätetään”, päätti Gregow.

Tallenne Hilppa Gregowin puheenvuorosta lisätään tähän myöhemmin. Voit katsoa hänen puheenvuoronsa jo nyt #BuildingLife Leaders Forum 3 tallenteelta, kohdasta 9:30 alkaen.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

FIGBC Kesätervehdys – Kiitos, kannustus ja innostus!

23.6.2022
FIGBC lomailee pääsääntöisesti 4.7. – 31.7. aikana.Kiireellisissä asioissa olettehan yhteydessä 4.7. – 15.7. Arto Bäckströmiin ja 25.7. – 31.7. Lauri Tähtiseen. Kiitos keväästä! Enhän muuta voi kuin kiitellä, kun kertaan

Yli 40 #BuildingLifen kannattajaa!

20.6.2022
#BuildingLifen kannattajaksi liittyvät Sitowise, Y-Säätiö, OP Kiinteistösijoitus Oy, Yeseco ja Solnet. Kannattajaorganisaatiot antavat tukensa #BuildingLife Hiilineutraali rakennettu ympäristö 2035 toimintaohjelmalle ja ovat joko laatineet tai sitoutuvat laatimaan itselleen toimintaohjelman, jolla

World Green Building Week 12.9. – 16.9.2022

17.6.2022
BuildingforEveryone #WGBW2022 #BuildingToCOP27 Kansainvälinen World Green Building Week (”Week”) on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building

Kutsu kaikille FIGBC jäsenille – näytä tukesi yhteisille tavoitteille

14.6.2022
Kutsumme kaikki jäsenemme mukaan osoittamaan, että tämä verkosto haluaa kirittää toimialamme yhteistyötä, innovaatioita ja liiketoimintamalleja kohti hiilineutraaliutta. Ilmoittautukaa #BuildingLife kannattajaksi Ilmoittautukaa #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Lähettäkää organisaationne logo

MEP Miapetra Kumpula-Natri #BuildingLifen lähettilääksi

13.6.2022
Olemme iloisia voidessamme kertoa, että Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri liittyy #BuildingLife lähettiläiden joukkoon! #BuildingLife Suomessa ja Euroopassa #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin yhteinen projekti, jonka tavoitteena on

Rakentamisen kiertotalouden data ja sosiotekninen muutos Oulussa

9.6.2022
Oulun seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 7.6.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin yhteistyössä LIKE – Liiketoimintaa kiertotaloudesta -hankkeen kanssa. Aiheena oli erityisesti Rakentamisen kiertotalous ja data. Tapani Mäkikyrö

Betoniyritykset tutkivat, voisiko purkuvillalla osin korvata sementin

6.6.2022
Betonin sideaineena käytettävä sementti tuottaa jopa 5–8 % koko maapallon kasvihuonekaasujen päästöistä. Edistääkseen kierrätysmateriaalien käyttöä betonin valmistuksessa Helsingin kaupunki kutsuu alan yritykset kokeilemaan, miten purkuvillaa voitaisiin hyödyntää betoniresepteissä. Kokeilujen raaka-aineeksi

Urbaani biodiversiteetti -webinaarin kooste

25.5.2022
Rakennusalan yritykset ovat alkaneet kehittämään toimintaansa vähähiilisemmäksi. Rakennuksia suunnitellaan mahdollisimman energiatehokkaiksi ja kiertotalouden ratkaisuja pilotoidaan ja pyritään tuomaan mukaan hankkeisiin. Katse alkaakin siirtymään vähitellen kokonaisvaltaisemman ympäristökestävyyden suuntaan. Rakentamisen vaikutuksia halutaan

WorldGBC EU Policy Whole Life Carbon Roadmap – kohti ilmastokestävää Eurooppaa

24.5.2022
Lehdistötiedote 24.5.2022 klo 11:00 Suomen aikaa #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin yhteinen projekti, jonka tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Suomessa olemme

#BuildingLife – Lisää kannattajia lisää tiekarttoja!

23.5.2022
#BuildingLifen tavoitteisiin on nyt sitoutunut yhteensä 39 organisaatiota, kun Laattapiste ja Kontiotuote Oy liittyvät BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Kannattajaorganisaatiot ovat joko laatineet tai sitoutuvat laatimaan itselleen toimintaohjelman, jolla

KIRAkiertotalouden innovaatiot ja yhteistyö Tampereen seudulla 

17.5.2022
Tampereen seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 11.5.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin ja Tampereen yliopiston RATKI-hankkeen sekä ReCreate-hankkeen kanssa. Tapaamisen teemana olivat ” Innovaatiot, yhteistyö ja muuttuva sääntely”. 

Elina Samila FIGBC asiantuntijaksi

2.5.2022
Rakennusalan DI (TKK) Elina Samila aloittaa Green Building Council Finlandin uutena asiantuntijana toukokuun 2022 alussa. Työssään Samila tulee keskittymään erityisesti kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouteen. Koko työuransa rakennusalalla monipuolisesti eri tehtävissä