Green Building Council Finland

Mitä ilmastonmuutos edellyttää rakentamisessa

“Maapallon keskilämpötila on globaalisti noussut 1,1 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna ja ihmisten toiminta on aiheuttanut tästä lähes kaiken”, kertasi Hilppa Gregow, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimuksen yksikön päällikkö, Ilmatieteen laitos, 20.9.2021 #BuildingLife Leaders Forumin tilaisuudessa. Suomessa vastaava luku on 2,2 astetta. “Aina globaalista lämpenemisestä puhuttaessa, voidaan sanoa, että Suomessa se on tuplat”.

Tulevaisuudessa saavutamme globaalisti katsoen 1,5 asteen tason 2030-luvun alkupuolella. Tästäkin syystä kaikilla hillintätoimenpiteillä on merkitystä, sillä tahtotila on, että tuosta lähtien lämpeneminen pysähtyy ja kääntyy laskuun. “Silloin meidän olisi paljon helpompi sopeutua niihin riskeihin, joita ilmastonmuutos meille tuo”.

Ensimmäinen osa IPCC:n 6. arviointiraportista kertoo, että ilmastonmuutos näkyy globaalisti maalla, merissä ja ilmakehässä – osa tapahtuneista muutoksista on jatkuvia ja osa peruuttamattomia.

Rankkasateet näkyvät erittäin runsaina lumisateina pohjoisessa ja äärimmäisinä rankkasateina trooppisilla alueilla. Jäätiköiden kutistuminen tarkoittaa suuria muutoksia alueille, joilla ollaan riippuvaisia esimerkiksi vuoristojäätiköillä tuotettavasta vedestä ja tämä johtaa vesipulaan tulevina vuosikymmeninä. Hilppa Gregow, Ilmatieteen laitos

Muutokset ovat ennennäkemättömän laajoja ja nopeita – tila on hälyttävä

“Jopa me, jotka tutkimme ilmastonmuutoksen vaikutuksia, olemme osittain yllättyneitä tutkimustuloksia”, kertoi Gregow. ”Esimerkiksi maapallon keskilämpötila on noussut viimeisen 50 vuoden aikana nopeammin kuin 2000 vuoteen. Hiilidioksidipitoisuudet ovat korkeimmillaan vähintään 2 miljoonaan vuoteen ja se on suoraan sanottuna järkyttävä taso”, sanoi Gregow. ”Lisäksi maailmanlaajuisesti jäätiköt ovat vetäytyneet vuoden 1950 jälkeen nopeammin kuin ainakaan 2000 vuoteen”.

“Näitä voi olla ihmisen välillä vaikea ymmärtää, mutta pitää luottaa tieteeseen, että näin todellakin on”, painotti Gregow. ”Osa meistä puhuu ilmastokriisistä, hätätilasta, ekokriisistä – puhumme kaikenlaisin termein, sillä tila on hälyttävä”.

Yhteiset toimet ovat merkittäviä

Päästöt syntyvät teollisuudesta, liikenteestä, ruokaketjusta, maataloudesta. Gregow painotti myös koko kansan tapoja muuttaa asumista, rakentamista tai liikkumistaan “Vaikka tuntuisi siltä, että yhden ihmisen panos on hyvin pieni, niin yhdessä se on paljon enemmän”.

Ilmastonmuutoksen rajoittaminen vaatii päästövähennysten lisäksi, että ilmakehästä poistetaan hiilidioksidia. Tiedämme, että hiilidioksidia voidaan sitoa, on myös ehdotettu erilaisia teknologisia ratkaisuja. Toisaalta poistomenetelmillä on usein sivuvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa esimerkiksi veden laatuun ja saatavuuteen, ruoan tuotantoon tai elonkirjoon, totesi Gregow.

Muutokset esiteolliseen aikaan verraten, Hilppa Gregow Ilmatieteen laitos

“Lämpenemistä tapahtuu koko ajan, sitä emme voi estää. Mutta voimme sen pysäyttää. Mitä enemmän lämpenee – sitä äärevämmiksi säätilanteet muuttuvat. Sen vuoksi myös rakentamisessa tulisi seurata myös hillitsemisen lisäksi varautumista ja sopeutumista. Seuraavat 15 vuotta tulevat olemaan entistä äärevämpiä ja edelleen siitä eteenpäin, vaikka onnistumme hillinnässä. Ja sanon, että onnistumme hillinnässä, sillä muita vaihtoehtoja meillä ei ole”.

Suomessa ja erityisesti kaupungeissa korostuvat riskit

Gregow totesi, että huomioimme hulevesiriskejä hyvin rakentaessa. ”Mutta kaupunkialueita rakennetaan miettimättä kokonaisuuksia. Meidän tulee huomioida pintoja, väri- ja materiaalivalintoja, viherrakentamista – eli huomioida mitkä nostavat lämpötiloja ns. mikroilmastollisessa skaalassa”.

Helle koettelee koko Suomea ja korostuu kaupungeissa

  • Rakennustyömailla työskentelevien terveydestä on pidettävä huolta.
  • Asuinalueet on rakennettava lämpösaarekeilmiötä minimoiden.
  • Rakennukset on rakennettava viileiksi ja energiaa säästäviksi.

Kuivuusriskit lisääntyvät ja metsäpalovaara kasvaa

  • Palovaara lisääntyy myös kaupungeissa ja tästä on myös ihmisiä valistettava.
  • Kastelusta on huolehdittava viheralueilla, kunnossapidon merkitys korostuu myös tuholaiseläinten ja hyönteisten torjunnassa.

Sateet muuttuvat vetisemmiksi etelässä ja lännessä, syksyisin tuulee enemmän

  • Tulvariskit ja hulevesiriskit kasvavat.
  • Viistosaderiskit ja kosteusrasitusriksit kasvavat.

Lumi muuttuu painavaksi ja ajoittain sataa runsaastikin

  • Lunta voi sataa toisinaan paljonkin ja lisääntyneen kosteuden vuoksi se muuttuu painavaksi.
  • Jäätymissulamissyklillä voi olla merkittäväkin vaikutus esimerkiksi siltoihin, rakennuksiin, materiaalista riippuen.
  • Katot tulee rakentaa kestäviksi.
  • Viemäristöt ja putkistot tulee olla kestäviä ja älykkäitä.
  • Älykäs, vihreä lämmitys varmistaa, että kaikilla on hyvät asuinolot kaikkialla.

Lisääntyvä pimeys

  • Pimeys lisääntyy erityisesti eteläisessä ja läntisessä Suomessa.
  • Valaistus on siksi tärkeää ulkona ja sisällä.

Meriin ja vesistöihin liittyvät riskit

  • Riskit ovat alueittain ja vuodenajoittain ovat hyvin monenlaisia.
  • Lämpötilojen nousu vaikuttaa mm. korkeampina aallonkorkeuksina.
  • Maanpinnan kohoaminen ei enää 2025 jälkeen hillitse myrskyjen aaltoja.
  • Suuri merivesiriski on Suomenlahden rannikkokaupungeissa.
  • Rantarakentaminen ja tunnelit ovat suurten meri- ja hulevesitulvariskien piirissä jatkossa.
  • Rankkasateet huuhtovat pelloilta vesistöihin jäämiä, mikä ajoittain vaikuttaa juomaveden laatuun ja saatavuuteen.

Alueiden rakentamisessa tulee huomioida hillintä, turvallisuus, ilmanlaatu ja hydrometeorologiset riskit. Tutkimuslaitoksilla on runsaasti tietoa, mitoituksia voidaan tehdä hyvinkin tarkasti”, kehotti Gregow kääntymään rohkeasti tutkimuslaitosten puoleen.

”Hillintää täytyy tehdä vielä nopeammin maailmanlaajuisesti. Korona on osoittanut, että meillä on mahdollisuuksia muuttaa tapojamme. Niin kauan kuin meillä ei ole täysin sähköistynyt, hiilineutraali yhteiskunta, tulisi edistää kaikkea hiilensidontaa. Rakentamisessa tämä tarkoittaa valintoja jokaisessa ketjun osassa. Tulisi pohtia pakotetaanko ihmisiä ajattelemaan, että vain uusi on aina parasta. Pitäisi pohtia, että mistä hankintoja tehdään ja kuinka paljon kierrätetään”, päätti Gregow.

Tallenne Hilppa Gregowin puheenvuorosta lisätään tähän myöhemmin. Voit katsoa hänen puheenvuoronsa jo nyt #BuildingLife Leaders Forum 3 tallenteelta, kohdasta 9:30 alkaen.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Uusimmat artikkelit

Aiheet

Euroopan komission ehdotus uudeksi EPBD direktiiviksi – keskeinen sisältö

14.1.2022
Euroopan unioni on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä.  Jotta tavoite voidaan saavuttaa, on myös tärkeimpiä kiinteistö- ja rakennusalan säännöksiä tarkastettava. Energy Performance of Buildings Directive (EPBD) päivitystä on valmisteltu vuodesta

Tiedote: nimenmuutos sekä sääntömuutos Green Building Council Finland ry

14.1.2022
Hyvä jäsenemme ja yhteistyökumppanimme,  Syyskokouksessamme 23.11.2021 päätimme, että yhdistyksen virallinen nimi on jatkossa Green Building Council Finland ry (aiemmin GBC Suomi ry), epävirallinen lyhenne FIGBC ja sen kotipaikka on Helsinki. PRH:n päätöksellä GBC

Osallistu vähähiilisen rakentamisen lainsäädännön kehittämiseen

4.1.2022
Kokoamme kunnista, yrityksistä ja järjestöistä kansallista verkostoa, joka auttaa kartoittamaan lainsäädännön hidasteita ja esteitä kunnianhimoiselle tuotesidonnaisten päästöjen vähentämiselle ja biopohjaisten materiaalien käytölle. Hankkeessa luodaan ehdotus, miten suomalaista sääntelyä ja ohjausta

Kiitos kuluneesta vuodesta!

21.12.2021
Kiitos kuluneesta vuodesta ja samalla iloinen ilmoitus uudesta (vanhasta) nimestä. Syyskokouksen päätöksen mukaisesti luovuimme vanhasta virallisesta nimestämme ja tästä hetkestä eteenpäin olemme nyt virallisestikin Green Building Council Finland ry (aiemmin

YIT, Varma, JKMM, Sponda ja Kuljetusrinki – tähtäimessä hiilineutraali rakennettu ympäristö

15.12.2021
Aidosti kestävä liiketoiminta kestää tulevaisuudessakin. Ja aidosti kestävälle liiketoiminnalle lainsäädäntö on vasta toiminnan ensimmäinen porras – parempaa tekemällä varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden tulevaisuudessakin. Alun perin kaksikymmentäyksi yritystä ja kolme kaupunkia ilmoittautui

Tavoitteena energiapositiivinen asuinalue

13.12.2021
Making-City osa EU:n Horizon 2020-ohjelmaa. Hankkeessa tehdään pilotointia ja kehitystyötä kahdessa kaupungissa; Hollannin Groningenissa sekä Suomen Oulussa. Lisäksi mukana on kuusi seuraajakaupunkia muista EU-maista.   Green Building Council Finland järjesti torstaina

Haemme järjestöpäällikköä

9.12.2021
Green Building Council Finland hakee tiimiinsä toimeen tarttuvaa ja osaavaa Järjestöpäällikköä Järjestöpäällikön tehtäväkenttään kuuluvat taloudenjohtamiseen, järjestöhallintoon ja henkilöstön hyvinvointiin (HR) liittyvät vastuut. Voit olla jonkun edellä mainitun kokenut asiantuntija tai

LIFE Level(s): Elinkaariarvioinnista arkipäivää Euroopassa

8.12.2021
Johdanto Vuosikymmenemme suurimman haasteen, ilmastonmuutoksen, seuraukset ovat käsinkosketeltavat ja mahdottomat ohittaa. Talousalueiden, poliittisten järjestelmien ja yritysmaailman on edustettava yhteistä rintamaa muutoksen luojina. Yhteistyöhön tarvitaan yhteiset pelisäännöt. EU-lainsäädännön ja muun ohjauksen,

FIGBC lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi

7.12.2021
Uuden kaavoitus- ja rakentamislain yhdeksi tavoitteeksi on otettu ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Nykyisellään rakentaminen ja rakennetun ympäristön ylläpito tuottavat merkittäviä ilmastopäästöjä sekä rasittavat luontoa sekä luonnonvarojen kulutuksen että luonnon

Digitaalisella tiedolla kohti kiertotaloutta

3.12.2021
Tietomallit voivat edistää kiertotaloutta monin tavoin, mutta niiden hyödyntämisessä ollaan vasta alussa. Kokosimme neljä tietomallien asiantuntijaa kertomaan, millaisilla tavoilla tietomallit voivat auttaa meitä kiertotaloudellistumaan ja tekemään työmme tehokkaammin. Tuoreen Nordic

Accelerating circular construction in Nordic countries

3.12.2021
Nordic Networks for Circular Construction project aims to create insight into the status and best practices surrounding circular construction in the Nordics, create voluntary goals and indicators, improve the reuse

FIGBC Toimikuntien puheenjohtajisto korostaa alan vastuuta ja yhteistyötä

2.12.2021
Toimikunnat, asiantuntijaryhmät ja tietenkin myös eri projektien työpajoihin osallistujat ovat Green Building Council Finlandin tekemisen ytimessä. Rakennetun ympäristön hiilineutraalius, kiertotalous tai energiatehokkuus eivät toteudu yhden tiimin työnä, vaan laajalla yhteistyöllä.