Green Building Council Finland

Mitä ilmastonmuutos edellyttää rakentamisessa

“Maapallon keskilämpötila on globaalisti noussut 1,1 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna ja ihmisten toiminta on aiheuttanut tästä lähes kaiken”, kertasi Hilppa Gregow, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimuksen yksikön päällikkö, Ilmatieteen laitos, 20.9.2021 #BuildingLife Leaders Forumin tilaisuudessa. Suomessa vastaava luku on 2,2 astetta. “Aina globaalista lämpenemisestä puhuttaessa, voidaan sanoa, että Suomessa se on tuplat”.

Tulevaisuudessa saavutamme globaalisti katsoen 1,5 asteen tason 2030-luvun alkupuolella. Tästäkin syystä kaikilla hillintätoimenpiteillä on merkitystä, sillä tahtotila on, että tuosta lähtien lämpeneminen pysähtyy ja kääntyy laskuun. “Silloin meidän olisi paljon helpompi sopeutua niihin riskeihin, joita ilmastonmuutos meille tuo”.

Ensimmäinen osa IPCC:n 6. arviointiraportista kertoo, että ilmastonmuutos näkyy globaalisti maalla, merissä ja ilmakehässä – osa tapahtuneista muutoksista on jatkuvia ja osa peruuttamattomia.

Rankkasateet näkyvät erittäin runsaina lumisateina pohjoisessa ja äärimmäisinä rankkasateina trooppisilla alueilla. Jäätiköiden kutistuminen tarkoittaa suuria muutoksia alueille, joilla ollaan riippuvaisia esimerkiksi vuoristojäätiköillä tuotettavasta vedestä ja tämä johtaa vesipulaan tulevina vuosikymmeninä. Hilppa Gregow, Ilmatieteen laitos

Muutokset ovat ennennäkemättömän laajoja ja nopeita – tila on hälyttävä

“Jopa me, jotka tutkimme ilmastonmuutoksen vaikutuksia, olemme osittain yllättyneitä tutkimustuloksia”, kertoi Gregow. ”Esimerkiksi maapallon keskilämpötila on noussut viimeisen 50 vuoden aikana nopeammin kuin 2000 vuoteen. Hiilidioksidipitoisuudet ovat korkeimmillaan vähintään 2 miljoonaan vuoteen ja se on suoraan sanottuna järkyttävä taso”, sanoi Gregow. ”Lisäksi maailmanlaajuisesti jäätiköt ovat vetäytyneet vuoden 1950 jälkeen nopeammin kuin ainakaan 2000 vuoteen”.

“Näitä voi olla ihmisen välillä vaikea ymmärtää, mutta pitää luottaa tieteeseen, että näin todellakin on”, painotti Gregow. ”Osa meistä puhuu ilmastokriisistä, hätätilasta, ekokriisistä – puhumme kaikenlaisin termein, sillä tila on hälyttävä”.

Yhteiset toimet ovat merkittäviä

Päästöt syntyvät teollisuudesta, liikenteestä, ruokaketjusta, maataloudesta. Gregow painotti myös koko kansan tapoja muuttaa asumista, rakentamista tai liikkumistaan “Vaikka tuntuisi siltä, että yhden ihmisen panos on hyvin pieni, niin yhdessä se on paljon enemmän”.

Ilmastonmuutoksen rajoittaminen vaatii päästövähennysten lisäksi, että ilmakehästä poistetaan hiilidioksidia. Tiedämme, että hiilidioksidia voidaan sitoa, on myös ehdotettu erilaisia teknologisia ratkaisuja. Toisaalta poistomenetelmillä on usein sivuvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa esimerkiksi veden laatuun ja saatavuuteen, ruoan tuotantoon tai elonkirjoon, totesi Gregow.

Muutokset esiteolliseen aikaan verraten, Hilppa Gregow Ilmatieteen laitos

“Lämpenemistä tapahtuu koko ajan, sitä emme voi estää. Mutta voimme sen pysäyttää. Mitä enemmän lämpenee – sitä äärevämmiksi säätilanteet muuttuvat. Sen vuoksi myös rakentamisessa tulisi seurata myös hillitsemisen lisäksi varautumista ja sopeutumista. Seuraavat 15 vuotta tulevat olemaan entistä äärevämpiä ja edelleen siitä eteenpäin, vaikka onnistumme hillinnässä. Ja sanon, että onnistumme hillinnässä, sillä muita vaihtoehtoja meillä ei ole”.

Suomessa ja erityisesti kaupungeissa korostuvat riskit

Gregow totesi, että huomioimme hulevesiriskejä hyvin rakentaessa. ”Mutta kaupunkialueita rakennetaan miettimättä kokonaisuuksia. Meidän tulee huomioida pintoja, väri- ja materiaalivalintoja, viherrakentamista – eli huomioida mitkä nostavat lämpötiloja ns. mikroilmastollisessa skaalassa”.

Helle koettelee koko Suomea ja korostuu kaupungeissa

  • Rakennustyömailla työskentelevien terveydestä on pidettävä huolta.
  • Asuinalueet on rakennettava lämpösaarekeilmiötä minimoiden.
  • Rakennukset on rakennettava viileiksi ja energiaa säästäviksi.

Kuivuusriskit lisääntyvät ja metsäpalovaara kasvaa

  • Palovaara lisääntyy myös kaupungeissa ja tästä on myös ihmisiä valistettava.
  • Kastelusta on huolehdittava viheralueilla, kunnossapidon merkitys korostuu myös tuholaiseläinten ja hyönteisten torjunnassa.

Sateet muuttuvat vetisemmiksi etelässä ja lännessä, syksyisin tuulee enemmän

  • Tulvariskit ja hulevesiriskit kasvavat.
  • Viistosaderiskit ja kosteusrasitusriksit kasvavat.

Lumi muuttuu painavaksi ja ajoittain sataa runsaastikin

  • Lunta voi sataa toisinaan paljonkin ja lisääntyneen kosteuden vuoksi se muuttuu painavaksi.
  • Jäätymissulamissyklillä voi olla merkittäväkin vaikutus esimerkiksi siltoihin, rakennuksiin, materiaalista riippuen.
  • Katot tulee rakentaa kestäviksi.
  • Viemäristöt ja putkistot tulee olla kestäviä ja älykkäitä.
  • Älykäs, vihreä lämmitys varmistaa, että kaikilla on hyvät asuinolot kaikkialla.

Lisääntyvä pimeys

  • Pimeys lisääntyy erityisesti eteläisessä ja läntisessä Suomessa.
  • Valaistus on siksi tärkeää ulkona ja sisällä.

Meriin ja vesistöihin liittyvät riskit

  • Riskit ovat alueittain ja vuodenajoittain ovat hyvin monenlaisia.
  • Lämpötilojen nousu vaikuttaa mm. korkeampina aallonkorkeuksina.
  • Maanpinnan kohoaminen ei enää 2025 jälkeen hillitse myrskyjen aaltoja.
  • Suuri merivesiriski on Suomenlahden rannikkokaupungeissa.
  • Rantarakentaminen ja tunnelit ovat suurten meri- ja hulevesitulvariskien piirissä jatkossa.
  • Rankkasateet huuhtovat pelloilta vesistöihin jäämiä, mikä ajoittain vaikuttaa juomaveden laatuun ja saatavuuteen.

Alueiden rakentamisessa tulee huomioida hillintä, turvallisuus, ilmanlaatu ja hydrometeorologiset riskit. Tutkimuslaitoksilla on runsaasti tietoa, mitoituksia voidaan tehdä hyvinkin tarkasti”, kehotti Gregow kääntymään rohkeasti tutkimuslaitosten puoleen.

”Hillintää täytyy tehdä vielä nopeammin maailmanlaajuisesti. Korona on osoittanut, että meillä on mahdollisuuksia muuttaa tapojamme. Niin kauan kuin meillä ei ole täysin sähköistynyt, hiilineutraali yhteiskunta, tulisi edistää kaikkea hiilensidontaa. Rakentamisessa tämä tarkoittaa valintoja jokaisessa ketjun osassa. Tulisi pohtia pakotetaanko ihmisiä ajattelemaan, että vain uusi on aina parasta. Pitäisi pohtia, että mistä hankintoja tehdään ja kuinka paljon kierrätetään”, päätti Gregow.

Tallenne Hilppa Gregowin puheenvuorosta lisätään tähän myöhemmin. Voit katsoa hänen puheenvuoronsa jo nyt #BuildingLife Leaders Forum 3 tallenteelta, kohdasta 9:30 alkaen.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Vähähiilisen rakentamisen näkymät Euroopassa

2.12.2022
Ilari Aho, Uponor Oyj:n kestävän kehityksen johtaja ja World Green Building Councilin hallituksen puheenjohtaja piti Green Building Council Finland ry:n syyskokouksessa 29.11.2022 Keynote-puheenvuoronsa vähähiilisen rakentamisen näkymistä Euroopassa. ”Sharm el-Sheikhin ilmastokokouksen,

Tulkintoja EU-taksonomian DNSH kriteereihin

1.12.2022
Green Building Council Finlandin (FIGBC) taksonomian asiantuntijaryhmän tavoitteena on kansallisen ja EU-tason yhteistyöllä lisätä taksonomian käytettävyyttä ja vaikuttavuutta Suomessa. Yksi keskeinen keino on harmonisoida markkinakäytäntöjä taksonomian kriteerien soveltamisesta ja tuoda

Green Building Council Finlandin syyskokous 2022

29.11.2022
Green Building Council Finland (FIGBC) on syyskokouksessaan 29.11.2022 päättänyt uuden hallituksen kokoonpanosta sekä vuoden 2023 toimintasuunnitelmasta, tulo- ja menoarviosta sekä jäsenmaksujen suuruuksista. Tavoitteista tekoihin Green Building Council Finlandin työssä on

Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 2022

25.11.2022
Green Building Council Finlandin Elina Samila avasi vuoden 2022 Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 16.11.-17.11.2022. Nämä järjestyksessä viidennet ajankohtaispäivät keräsivät lähes 300 kuulijaa. Tapahtuma järjestettiin Ympäristöministeriön tuella. Lisäksi tapahtuman järjestelyissä olivat mukana

Ilmarisen Nurminen: Hiilineutraalit sijoitukset 2035 

25.11.2022
–  Ilmarinen on merkittävä kiinteistösijoittaja Suomessa ja suhtaudumme tähän rooliimme vakavasti ja vastuullisesti. Tahdomme olla kehittämässä koko alaa ja olemme siksi mukana järjestössä, jolla on kanssamme samanlainen ajatusmaailma ja tavoitteet.

Rakennushankkeiden ympäristöluokitukset kiinnostavat edelleen

14.11.2022
FIGBC Tietoiskussa 14.11.2022 rakennushankkeiden ympäristöluokituksista käytiin tiivis markkinakatsaus käytössä olevista järjestelmistä. Markkinakatsauksen jälkeen perehdyimme eri luokitusten tuoreimpiin uutisiin, joita esittelivät FIGBC-verkoston jäsenet ja yhteistyökumppanit. Myös Suomessa luokitus vaikuttaa merkittävästi kohteiden

Tavoitteista toimiin! Avara, Material Maintenance MaMa, Materiaalikabinetti #BuildingLife kannattajiksi, Orient Occident julkaisee hiilineutraaliustiekarttansa

14.11.2022
Onko teidän yrityksenne valmis laatimaan oman hiilitiekarttansa tai toimintaohjelmansa kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä? Hyviä vinkkejä organisaation oman toimintaohjelman laatimiseen saat #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelmasta, joka on nyt myös

FIGBC lausunto rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksille

11.11.2022
Ympäristöministeriö pyysi lausuntoja rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksista 11.11.2022 mennessä. Kutsuimme FIGBC:n jäsenistön asiantuntijoita yhteiseen työpajaan 28.10.2022. Muun muassa työpajan pohjalta olemme laatineet Green Building Council Finlandin lausunnon. Asetukset annettaisiin

Pikaoppaat vähähiiliseen rakentamiseen

11.11.2022
Green Building Council Finland ja A-Insinöörit julkaisevat seitsemän pikaopasta vähähiiliseen rakentamiseen kiinteistö- ja rakennusalan eri ammattiryhmille. Oppaiden vinkit perustuvat tehtäväkohtaisiin vähähiilisyyskoulutuksiin, joita on järjestetty #BuildingLife-ohjelman puitteissa vuonna 2022. Rakennuttajan, arkkitehdin

Saint-Gobain Finlandin Kaiser: Jälkijunaa ei kannata odottaa 

4.11.2022
Kansainvälisesti ja paikallisesti toimiva rakennustuotevalmistaja Saint-Gobain-konserni toimii samoin myös Green Building Councilissa.  – Maailmassa on 70 kansallista Green Building Coucilia ja Saint-Gobain on mukana noin 40:ssä. Green Building Council on

Miten kiinteistöala voi vähentää energiankulutustaan varautuessaan tulevaan talveen

2.11.2022
FIGBC:n Kiinteistöt-toimikunta on koonnut ehdotuksia ja ideoita konkreettisiksi toimenpiteiksi ja ratkaisuiksi asuinkohteille ja toimitiloille energiankäytön vähentämiselle talvikaudella.Aihe on erityisen ajankohtainen. Sähkön hinnasta ja riittävyydestä käydään vilkasta keskustelua ja Venäjän hyökkäyssota

Tule meille vuoden 2023 kumppanijäseneksi! 

1.11.2022
Haemme vuodelle 2023 FIGBC:n kumppanijäsentä. Kumppanijäsenen kanssa vauhditetaan rakennetun ympäristön muutosta hiilineutraaliksi ja kiertotalouden mukaan toimivaksi. Kumppanijäsenyyden vuosimaksu on 7 500 euroa varsinaisen jäsenmaksun lisäksi ja hakuaika päättyy 30.11.2022.  Green