Green Building Council Finland

Rakennuksiin integroitu kasvillisuus auttaa fiksusti toteutettuna ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja lisää kaupunkien viihtyisyyttä

Rakennusten katot ja seinät voidaan valjastaa tuottamaan kaupungeissa tarpeellisia ekosysteemipalveluja ja turvaamaan luonnon monimuotoisuutta. Rakennuksiin integroitu kasvillisuus auttaa esimerkiksi hulevesien hallinnassa ja kaupunkirakenteen viilentämisessä helleaaltojen aikana. Näiden ratkaisujen suorituskyky riippuu kuitenkin monista tekijöistä, eikä niitä voida käyttää korvaamaan maanvaraista kaupunkiluontoa.

Kasvikatot ja -seinät ovat luonteva osa kaupunkien monipuolista viherrakennetta. Tällaiset uudenlaiset luontopohjaiset ratkaisut (nature-based solutions NBS) antavat mahdollisuuden monenlaisiin kaupunkiympäristön laatua kohentaviin toteutuksiin. Luontopohjaiset ratkaisut tarkoittavat erilaisia luontoon perustuvia ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti hyödyllisiä ratkaisuja, joiden keskeinen tavoite on vastata aikamme suuriin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, vesi- ja ruokaturvaan ja elonkirjon köyhtymiseen. Luontopohjaisia ratkaisuja ovat esimerkiksi rakennetut hulevesikosteikot, ennallistetut puronvarret, kedot ja niityt, kaupunkipuut ja -metsät sekä kasvikatot ja -seinät. EU on viime vuosina panostanut luontopohjaisten ratkaisujen tutkimukseen ja edistämiseen muun muassa Horizon2020-ohjelman kautta.

Kaupunkien katoilla on paljon päällystettyä vettä läpäisemätöntä pintaa, joka voidaan ottaa tehokkaaseen hyötykäyttöön kasvillisuuden avulla. Kiivaasti kasvava kansainvälinen tutkimus on osoittanut, että kasvikatot kykenevät tuottamaan aineellisia ja aineettomia ekosysteemipalveluja eli luontohyötyjä ja myös erilaisia teknisiä hyötyjä. Suomalainen tutkimus käynnistyi 2010-luvun alussa, kun Helsingin yliopistolle perustettiin Viides ulottuvuus -tutkimusryhmä. Ryhmä suosittelee, että kasvillisuudella peitetyistä katoista käytetään nimitystä kasvikatto eikä viherkatto.

Kuva kasvikatto Hollolassa
Viides ulottuvuus -tutkimusryhmä on perustanut useita koekasvikattoja ympäri Suomea kevyistä sammalkatoista reheviin kattopuutarhoihin. Kuvassa on Hollolan Rakennusbetoni- ja Elementin tehdasalueella sijaitseva kasvikatto, jolla on tutkittu kasvillisuuden menestymistä ja huleveden laatua kevytbetonimurskepohjaisella kierrätyskasvualustalla. Rakenteessa hyödynnetään luonnonmukaisia materiaaleja, kuten järviruokoa. Kuva: Kirsi Kuoppamäki

Kasvikattojen avulla hulevesien, lämpöhaittojen ja melun hallintaa

Kasvikatot pidättävät itseensä sadevettä ja viivästyttävät valuntaa. Näin virtaamahuiput alenevat ja sateiden aiheuttama tulvariski pienenee. Kasvikatot toimivat tutkitusti hulevesien hallinnassa varsin mainiosti myös pohjoisissa oloissa.

Kun kaupungin kovat pinnat hohkaavat kuumuutta ilmastomuutoksen myötä lisääntyvien helleaaltojen aikana, viilentää kattokasvillisuus tehokkaasti ympäröivää ilmaa. Kasvikattoja voidaan käyttää myös äänimaiseman parantamisessa, sillä kasvillisuus vähentää ääniaaltojen kulkeutumista rakennuksen sisälle ja sen yli sekä estää äänen kimpoilemista kovilta pinnoilta. Kasvikaton kerrokset suojaavat alapuolista kattorakennetta ja vedeneristettä UV-säteilyn ja ilman lämpötilan vaihtelujen haurastuttavalta vaikutukselta, mikä voi pidentää kattorakenteen käyttöikää kaksin- jopa kolminkertaiseksi.

Kuva Biosolar
Aurinkopaneelit sopivat yhteen kasvikaton kanssa, sillä kasvillisuuden viilentävän vaikutuksen on todettu pidentävän paneelien käyttöikää. Kun kasvillisuus valitaan tukemaan luonnon monimuotoisuutta, voidaan puhua biosolar-katosta. Kuvassa biosolar-katto asuinkerrostalossa Malmössä. Kuva: Tanja Hasselmark Mason

Lue lisää Biosolar-katosta.

Lisää luonnon monimuotoisuutta ja hyvinvointia

Kasvikatot voivat tukea kaupunkiluonnon monimuotoisuutta eri tavoin. Tehokas luontohyötyjen, kuten pölytyspalvelujen tarjonta edellyttää kuitenkin runsasta kasvilajien kirjoa. Samalla tehostetaan kasvikaton toimintaa muidenkin hyötyjen osalta. Monimuotoinen kasvillisuus ja sen tarvitsema riittävän paksu kasvualusta muun muassa pidättävät enemmän hulevettä ja vaimentavat paremmin melua kuin yksipuolisemmat ja ohuemmat ratkaisut.

Viherympäristöjen hyödyt kaupunkilaisten fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle tiedetään hyvin. Oleskelu luonnossa rauhoittaa ja rentouttaa, tasaa mielialaa, lisää myönteisiä tunteita, parantaa tarkkaavaisuutta ja keskittymistä, vähentää stressiä, laskee verenpainetta ja sykettä ja aktivoi liikkumaan. Säännöllinen yhteys monimuotoiseen luontoon rikastuttaa elimistön mikrobistoa ja vahvistaa immuunipuolustusta, millä on vaikutusta astman ja allergioiden määrään. Kasvien hoitamisella on monia myönteisiä vaikutuksia psyykkiseen hyvinvointiin, ja yhteisöviljelmät voivat auttaa yhteisöllisyyden rakentumisessa.

Myös kasvikattojen on todettu tuottavan saman tyyppisiä hyötyjä etenkin, jos tarjolla ei ole muuta vehreyttä. Jo kukkivan kasvikaton katselu voi palauttaa keskittymiskyvyn, mutta parhaassa tapauksessa katolle pääsee tarkkailemaan kasvillisuutta ja eläimiä lähietäisyydeltä ja kokemaan monimuotoista luontoa kaikilla aisteilla.

Kuva: Ketokatto
Monet keto- ja niittylajit ovat nykyisin hätää kärsimässä. Paahteisilla paikoilla viihtyvät ketokasvit sopivat mainiosti katoille. Kasvikatoilla voidaan vaalia harvinaistuviakin lajeja, kuten kuvassa aniliininpunaisena kukkivaa uhanalaisuusluokitukseltaan silmälläpidettävää ketoneilikkaa. Kasvikattojen avulla voidaan tukea myös hyönteisten ja muiden selkärangattomien eliöiden monimuotoisuutta. Kuva: Kukka Kyrö.

Ympäristöoikeudenmukaisuutta lähiluonnosta

Kasvikatot voivat tarjota luontonäkymän ja -kokemuksen sellaisille ihmisille, joiden on haastavaa päästä itsenäisesti ulos, kuten ikäihmiset tehostetussa palveluasumisessa tai sairaalapotilaat. Oikein suunniteltu, esteettömästi saavutettava kattopuutarha voi lisätä esimerkiksi muistisairaiden henkilöiden elämänlaatua merkittävästi.

Luontopohjaisia ratkaisuja voidaan näin käyttää ympäristöoikeudenmukaisuuden eli yhtäläisten ympäristön käyttöön ja kokemiseen liittyvien oikeuksien takaamisessa. Luonnon hyvinvointihyötyjen toteutuminen edellyttää nimittäin säännöllistä ja toistuvaa yhteyttä luontoon. Pienetkin viheralueet voivat vaikuttaa myönteisesti ihmisten hyvinvointiin, mikäli ne ovat lähellä, helposti saavutettavissa ja hyvin suunniteltuja.

Käytetään kasvikattoja viisaasti

Ekosysteemipalvelujen tuotannon ja luonnon monimuotoisuuden tukemisen kannalta erilaisilla kasvikattoratkaisuilla on suuriakin eroja. Monet hyödyt ovat sidoksissa muun muassa kasvualustan paksuuteen ja rakenteeseen sekä kasvillisuuden monipuolisuuteen ja kerroksellisuuteen. Esimerkiksi ohuelle kasvualustalle perustetut muutaman lajin maksaruohokatot ovat suorituskyvyltään tehoton ratkaisu vaikkapa keto- ja niittykattoihin verrattuna. Suomen olosuhteissa alle seitsemän senttimetrin paksuisella kasvualustalla menestyvät lähinnä vain sammalet.

Kasvikattojen kokonaiskestävyyden ja nettohyötyjen näkökulmasta on oleellista, että vältetään kaukaa tuotuja, energiaintensiivisiä ja neitseellisiä materiaaleja ja haitallisia vieraslajeja. Kotimaiset, mahdollisimman luonnonmukaiset ja kiertotalouden periaatteita noudattavat ratkaisut takaavat, että kasvikattoinvestointi tuottaa parhaat mahdolliset hyödyt.

Kasvikattojen avulla ei myöskään voida korvata maanvaraista luontoa, joka pystyy tuottamaan erilaisia ekosysteemipalveluja paljon tehokkaammin. Riittävän lähellä asuinalueita sijaitsevat kaupunkimetsät ja erityyppiset puistoalueet ovat tuiki tärkeä osa kaupungin viheraluetarjontaa. Vehreä ikkunanäkymä isoine puineen tarjoaa asumiseen laatua suurelle osalle suomalaisista.

Kasvikatot ovatkin parhaimmillaan silloin, kun ne tuovat jotain lisää kaupunkien viherverkostoon ja uuden kerroksen kaupunkimaisemaan. Kasvikatot ovat toimiva osa esimerkiksi alueellisia hulevesien luonnonmukaisia hallintaratkaisuja. Rakennuksiin integroidun kasvillisuuden avulla vehreyttä voidaan ulottaa paikkoihin, joissa maanvaraista luontoa on entuudestaan vähän, kuten tiiviille keskusta-alueille.

Pienikin ripaus luontoa tuo laatua elinympäristöön, jos näkyvillä ei ole muuta vehreyttä. Kuvissa asuinrakennukseen integroitu ratkaisu Lahden keskustassa. Kasvikaton suunnittelu ja kuvat: Taina Suonio.

Kasvikatot sopivat sekä uudis- että korjausrakentamiseen. Olemassa olevan rakennuskannan korjaamisen yhteydessä kasvikattojen avulla voidaan tuottaa mielenkiintoista ja viihtyisää kaupunkimaisemaa ja luoda houkuttelevia paikkoja.

Sergelhuset on vuonna 1963 valmistunut rakennuskompleksi Tukholman keskustassa. Kiinteistön neljään eri kerroksen rakennettiin peruskorjauksen yhteydessä laajat kattoterassit monipuolisine istutuksineen ja oleskelualueineen, ja ylin katto on kokonaisuudessaan kasvitettu. Kohteen vihersuunnittelu ja kuva: Urbangreen.

Lisää Sergelhusetista.

Kasvikatto investointina

Kustannushyötylaskelmat ovat osoittaneet, että kasvikattoinvestointi on kannattava, kun tarkastellaan julkisia hyötyjä. Esimerkiksi hulevesien luonnonmukaisella hallinnalla voidaan ehkäistä kalliiksi käyviä kaupunkitulvia. Rakennusvaiheessa suhteellista kustannussäästöä syntyy maanalaisten viivytyssäilöjen rakentamisen välttämisestä. Kasvikaton suojaavan vaikutuksen tuottama kattorakenteiden pidempi elinkaari tarkoittaa myös taloudellista hyötyä. Virkistyshyödyt tuottavat huomattavaa arvoa, mutta niille ei ole yksiselitteistä markkinahintaa.

Rakennushankkeen kokonaisuudessa luonnon monimuotoisuutta tukevan keto/niittykaton kustannukset ovat marginaaliset. Esimerkiksi kerrostalon sadan neliön autokatoksen keto/niittykaton kustannus on noin 7 500–10 000 euroa asennuksineen, mikä on sadan asunnon kerrostalon keskimääräisistä rakennuskustannuksista noin 0,05 prosenttia. Yksikkökustannus yleensä laskee kasvikaton pinta-alan kasvaessa. Rehevä kattopuutarha puineen on toki mittavampi investointi niin kustannusten kuin saavutettavien hyötyjenkin näkökulmasta.

Pysyvätkö kaavoitus ja rakentaminen mukana kehityksessä?

Kasvikatot ovat alkaneet näkyä kaupunkien suunnittelussa. Esimerkiksi asemakaavoissa edellytetään yhä enemmän kasvikattoja, ja ne sisältyvät myös kaupungeissa jatkuvasti yleistyvän vihertehokkuuden keinovalikoimaan. Optimaalisesti toimivien ja laadukkaiden kasvikattojen takaamiseen tarvitaan kuitenkin myös sellaisia välineitä ja konkreettisia ohjeita, joiden avulla voidaan ohjata esimerkiksi maksimoimaan kasvikaton vedenpidätyskyky tulvaherkillä alueilla.

Helsingin ja Espoon kaupungit ovat laatineet linjaukset kasvikattojen edistämiseen. Vantaan kaupungille on valmistumassa keväällä 2021 varsin edistyksellinen kasvikattolinjaus, joka tähtää ekosysteemipalveluja tehokkaasti tuottavien ja kestävän kehityksen mukaisten ratkaisujen takaamiseen konkreettisten toimenpiteiden avulla.

Rakentamisessa kasvikattoihin suhtaudutaan kuitenkin vielä osin epäluuloisesti. Yksi keskeinen syy on alan toimijoiden tiedon puute, mikä voi johtaa muun muassa ekosysteemipalvelujen aliarvostukseen ja perusteettomiin pelkoihin kasvikattojen toimivuudesta. Tutkimuksen mukaan rakennuksiin integroitu kasvillisuus ei myöskään sujahda kitkatta rakentamisen prosesseihin.

Oikein suunniteltuna ja rakennettuna kasvikatto ei ole ’riskirakentamista’. Muutama vuosi sitten julkaistu kasvikattojen RT-korttien sarja tarjoaa tietoa teknisistä ratkaisuista ja katoille sopivasta kasvillisuudesta. Oleellisia perusasioita on muun muassa kantavuuden laskenta. Ohuimmat sammalkattoratkaisut painavat täysmärkänä alle 50 kg/ m2, kun taas keto/niittykatto vaatii vähintään 100–130 kg kantavuuden kasvualustan paksuudesta riippuen.

Kasvikaton vaatimukset on syytä ottaa huomioon jo rakennushankkeen alkuvaiheessa, jotta ratkaisu saadaan toimimaan kunnolla ja vastaamaan sille asetettuja tavoitteita. Muuten vaarana on, että arkkitehdin mielikuvissa siintänyt runsaana kukkiva vehreä keidas vaihtuu liian ohuella kasvualustalla henkitoreissaan kärvistelevien kasvilaikkujen valtaamaksi erämaaksi. Kuhunkin kohteeseen sopivan ratkaisun tuottaminen edellyttää monialaista asiantuntijuutta.

Sammalkatto on kevyt, mutta hulevesiä hyvin pidättävä vaihtoehto kohteisiin, joissa on vähäinen kantavuus. Kuvassa Viides ulottuvuus -tutkimusryhmän koekatto Helsingin Meilahdessa. Kuva: Juhamatti Niemi-Kapee.

Luonnon monimuotoisuus on uusi vihreä

Johtava asiantuntija ja biologi Tarja Ojalan kirjoitus Loikka-blogissa (4.11.2020) nosti esiin äärimmäisen tarpeellisen keskusteluaiheen luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin tärkeydestä myös kaupungeissa. Elämme tällä hetkellä keskellä niin sanottua kuudetta sukupuuttoaaltoa, jossa lajeja häviää valtavaa vauhtia. Kyseessä on ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta vähintään yhtä hankala ongelma kuin ilmastonmuutos. Rikkaan elonkirjon tarjoama perusta on kaikelle elämälle, myös ihmiselle, täysin välttämätön.

Luonnon monimuotoisuuden tukeminen ja ilmastonmuutokseen vastaaminen voivat kulkea käsi kädessä, eikä niitä ole syytä asettaa ’kilpailijoiksi’ tärkeistä toimista päätettäessä. Tämä edellyttää kuitenkin ymmärrystä ja osaamista siitä, minkälaiset ratkaisut ovat tehokkaimpia. Siksi on upeaa, että Suomen Green Building Council on nostanut luonnon monimuotoisuuden osaksi uutta strategiaansa kansainvälisten esimerkkien mukaisesti. Näin kaupunkivehreään liittyvä keskustelu ja tietotaito tulevat osaksi rakentamisalan vastuullisuustyötä.

Me olemme Setlementtiasunnoilla ottaneet haasteen vastaan. Ympäristöoikeudenmukaisuus perustelee laadukkaan viherympäristön tuottamista yleishyödyllisessä asuntotuotannossa. Pääsy luonnon ääreen on kaupunkilaisen peruspalvelu siinä missä julkinen liikenne, terveyskeskus tai kauppa. Me huomioimme rakennuttamisessa monipuoliset viherratkaisut – monimuotoiset kasvikatot ja monikäyttöiset kattopuutarhat mukaan lukien. Katolle rakennettu toinen piha täydentää mainiosti asumisen palveluja.

Jousenpuistoon nouseva Tapiolan Setlementtiasunnot on vuokrakerrostalo, jonka 72 asunnosta 15 on varattu erityisryhmille. Kattopinnat hyödynnetään aurinkosähkön tuotannossa ja asukkaiden vehreänä olohuoneena. Kohteessa käytetään RTS-luokitusta, ja se sai ensimmäisten joukossa Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen. Kuva: Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen.

Lisää RTS-luokituksesta ja Kuntarahoituksen yhteiskunnallisesta rahoituksesta.

Marja Mesimäki
Kehityspäällikkö, Setlementtiasunnot Oy
Tutkija (VTM, ympäristösosiologi), Viides ulottuvuus -tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto
Hallituksen jäsen, Scandinavian Green Infrastructure Association SGIA

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Uusimmat artikkelit

Aiheet

LähiTapiola Kiinteistövarainhoito ja Technopolis sitoutuivat hiilineutraaliin rakentamiseen

26.1.2022
Lehdistötiedote 26.1.2022 klo 11:00 Neljä uutta yritystä liittyy WorldGBC:n päivitettyyn Net Zero Carbon Buildings Commitment -sitoumukseen: Veev, Nexii sekä suomalaiset LähiTapiola ja Technopolis. Sitoumuksen allekirjoittajat tavoittelevat hiilineutraalin energiankäytön lisäksi hiilineutraalia

Euroopan komission ehdotus uudeksi EPBD direktiiviksi – keskeinen sisältö

14.1.2022
Euroopan unioni on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä.  Jotta tavoite voidaan saavuttaa, on myös tärkeimpiä kiinteistö- ja rakennusalan säännöksiä tarkastettava. Energy Performance of Buildings Directive (EPBD) päivitystä on valmisteltu vuodesta

Tiedote: nimenmuutos sekä sääntömuutos Green Building Council Finland ry

14.1.2022
Hyvä jäsenemme ja yhteistyökumppanimme,  Syyskokouksessamme 23.11.2021 päätimme, että yhdistyksen virallinen nimi on jatkossa Green Building Council Finland ry (aiemmin GBC Suomi ry), epävirallinen lyhenne FIGBC ja sen kotipaikka on Helsinki. PRH:n päätöksellä GBC

Osallistu vähähiilisen rakentamisen lainsäädännön kehittämiseen

4.1.2022
Kokoamme kunnista, yrityksistä ja järjestöistä kansallista verkostoa, joka auttaa kartoittamaan lainsäädännön hidasteita ja esteitä kunnianhimoiselle tuotesidonnaisten päästöjen vähentämiselle ja biopohjaisten materiaalien käytölle. Hankkeessa luodaan ehdotus, miten suomalaista sääntelyä ja ohjausta

Kiitos kuluneesta vuodesta!

21.12.2021
Kiitos kuluneesta vuodesta ja samalla iloinen ilmoitus uudesta (vanhasta) nimestä. Syyskokouksen päätöksen mukaisesti luovuimme vanhasta virallisesta nimestämme ja tästä hetkestä eteenpäin olemme nyt virallisestikin Green Building Council Finland ry (aiemmin

YIT, Varma, JKMM, Sponda ja Kuljetusrinki – tähtäimessä hiilineutraali rakennettu ympäristö

15.12.2021
Aidosti kestävä liiketoiminta kestää tulevaisuudessakin. Ja aidosti kestävälle liiketoiminnalle lainsäädäntö on vasta toiminnan ensimmäinen porras – parempaa tekemällä varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden tulevaisuudessakin. Alun perin kaksikymmentäyksi yritystä ja kolme kaupunkia ilmoittautui

Tavoitteena energiapositiivinen asuinalue

13.12.2021
Making-City osa EU:n Horizon 2020-ohjelmaa. Hankkeessa tehdään pilotointia ja kehitystyötä kahdessa kaupungissa; Hollannin Groningenissa sekä Suomen Oulussa. Lisäksi mukana on kuusi seuraajakaupunkia muista EU-maista.   Green Building Council Finland järjesti torstaina

Haemme järjestöpäällikköä

9.12.2021
Green Building Council Finland hakee tiimiinsä toimeen tarttuvaa ja osaavaa Järjestöpäällikköä Järjestöpäällikön tehtäväkenttään kuuluvat taloudenjohtamiseen, järjestöhallintoon ja henkilöstön hyvinvointiin (HR) liittyvät vastuut. Voit olla jonkun edellä mainitun kokenut asiantuntija tai

LIFE Level(s): Elinkaariarvioinnista arkipäivää Euroopassa

8.12.2021
Johdanto Vuosikymmenemme suurimman haasteen, ilmastonmuutoksen, seuraukset ovat käsinkosketeltavat ja mahdottomat ohittaa. Talousalueiden, poliittisten järjestelmien ja yritysmaailman on edustettava yhteistä rintamaa muutoksen luojina. Yhteistyöhön tarvitaan yhteiset pelisäännöt. EU-lainsäädännön ja muun ohjauksen,

FIGBC lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi

7.12.2021
Uuden kaavoitus- ja rakentamislain yhdeksi tavoitteeksi on otettu ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Nykyisellään rakentaminen ja rakennetun ympäristön ylläpito tuottavat merkittäviä ilmastopäästöjä sekä rasittavat luontoa sekä luonnonvarojen kulutuksen että luonnon

Digitaalisella tiedolla kohti kiertotaloutta

3.12.2021
Tietomallit voivat edistää kiertotaloutta monin tavoin, mutta niiden hyödyntämisessä ollaan vasta alussa. Kokosimme neljä tietomallien asiantuntijaa kertomaan, millaisilla tavoilla tietomallit voivat auttaa meitä kiertotaloudellistumaan ja tekemään työmme tehokkaammin. Tuoreen Nordic

Accelerating circular construction in Nordic countries

3.12.2021
Nordic Networks for Circular Construction project aims to create insight into the status and best practices surrounding circular construction in the Nordics, create voluntary goals and indicators, improve the reuse