Rakennuksiin integroitu kasvillisuus auttaa fiksusti toteutettuna ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja lisää kaupunkien viihtyisyyttä

Rakennusten katot ja seinät voidaan valjastaa tuottamaan kaupungeissa tarpeellisia ekosysteemipalveluja ja turvaamaan luonnon monimuotoisuutta. Rakennuksiin integroitu kasvillisuus auttaa esimerkiksi hulevesien hallinnassa ja kaupunkirakenteen viilentämisessä helleaaltojen aikana. Näiden ratkaisujen suorituskyky riippuu kuitenkin monista tekijöistä, eikä niitä voida käyttää korvaamaan maanvaraista kaupunkiluontoa.

Kasvikatot ja -seinät ovat luonteva osa kaupunkien monipuolista viherrakennetta. Tällaiset uudenlaiset luontopohjaiset ratkaisut (nature-based solutions NBS) antavat mahdollisuuden monenlaisiin kaupunkiympäristön laatua kohentaviin toteutuksiin. Luontopohjaiset ratkaisut tarkoittavat erilaisia luontoon perustuvia ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti hyödyllisiä ratkaisuja, joiden keskeinen tavoite on vastata aikamme suuriin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, vesi- ja ruokaturvaan ja elonkirjon köyhtymiseen. Luontopohjaisia ratkaisuja ovat esimerkiksi rakennetut hulevesikosteikot, ennallistetut puronvarret, kedot ja niityt, kaupunkipuut ja -metsät sekä kasvikatot ja -seinät. EU on viime vuosina panostanut luontopohjaisten ratkaisujen tutkimukseen ja edistämiseen muun muassa Horizon2020-ohjelman kautta.

Kaupunkien katoilla on paljon päällystettyä vettä läpäisemätöntä pintaa, joka voidaan ottaa tehokkaaseen hyötykäyttöön kasvillisuuden avulla. Kiivaasti kasvava kansainvälinen tutkimus on osoittanut, että kasvikatot kykenevät tuottamaan aineellisia ja aineettomia ekosysteemipalveluja eli luontohyötyjä ja myös erilaisia teknisiä hyötyjä. Suomalainen tutkimus käynnistyi 2010-luvun alussa, kun Helsingin yliopistolle perustettiin Viides ulottuvuus -tutkimusryhmä. Ryhmä suosittelee, että kasvillisuudella peitetyistä katoista käytetään nimitystä kasvikatto eikä viherkatto.

Kuva kasvikatto Hollolassa
Viides ulottuvuus -tutkimusryhmä on perustanut useita koekasvikattoja ympäri Suomea kevyistä sammalkatoista reheviin kattopuutarhoihin. Kuvassa on Hollolan Rakennusbetoni- ja Elementin tehdasalueella sijaitseva kasvikatto, jolla on tutkittu kasvillisuuden menestymistä ja huleveden laatua kevytbetonimurskepohjaisella kierrätyskasvualustalla. Rakenteessa hyödynnetään luonnonmukaisia materiaaleja, kuten järviruokoa. Kuva: Kirsi Kuoppamäki

Kasvikattojen avulla hulevesien, lämpöhaittojen ja melun hallintaa

Kasvikatot pidättävät itseensä sadevettä ja viivästyttävät valuntaa. Näin virtaamahuiput alenevat ja sateiden aiheuttama tulvariski pienenee. Kasvikatot toimivat tutkitusti hulevesien hallinnassa varsin mainiosti myös pohjoisissa oloissa.

Kun kaupungin kovat pinnat hohkaavat kuumuutta ilmastomuutoksen myötä lisääntyvien helleaaltojen aikana, viilentää kattokasvillisuus tehokkaasti ympäröivää ilmaa. Kasvikattoja voidaan käyttää myös äänimaiseman parantamisessa, sillä kasvillisuus vähentää ääniaaltojen kulkeutumista rakennuksen sisälle ja sen yli sekä estää äänen kimpoilemista kovilta pinnoilta. Kasvikaton kerrokset suojaavat alapuolista kattorakennetta ja vedeneristettä UV-säteilyn ja ilman lämpötilan vaihtelujen haurastuttavalta vaikutukselta, mikä voi pidentää kattorakenteen käyttöikää kaksin- jopa kolminkertaiseksi.

Kuva Biosolar
Aurinkopaneelit sopivat yhteen kasvikaton kanssa, sillä kasvillisuuden viilentävän vaikutuksen on todettu pidentävän paneelien käyttöikää. Kun kasvillisuus valitaan tukemaan luonnon monimuotoisuutta, voidaan puhua biosolar-katosta. Kuvassa biosolar-katto asuinkerrostalossa Malmössä. Kuva: Tanja Hasselmark Mason

Lue lisää Biosolar-katosta.

Lisää luonnon monimuotoisuutta ja hyvinvointia

Kasvikatot voivat tukea kaupunkiluonnon monimuotoisuutta eri tavoin. Tehokas luontohyötyjen, kuten pölytyspalvelujen tarjonta edellyttää kuitenkin runsasta kasvilajien kirjoa. Samalla tehostetaan kasvikaton toimintaa muidenkin hyötyjen osalta. Monimuotoinen kasvillisuus ja sen tarvitsema riittävän paksu kasvualusta muun muassa pidättävät enemmän hulevettä ja vaimentavat paremmin melua kuin yksipuolisemmat ja ohuemmat ratkaisut.

Viherympäristöjen hyödyt kaupunkilaisten fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle tiedetään hyvin. Oleskelu luonnossa rauhoittaa ja rentouttaa, tasaa mielialaa, lisää myönteisiä tunteita, parantaa tarkkaavaisuutta ja keskittymistä, vähentää stressiä, laskee verenpainetta ja sykettä ja aktivoi liikkumaan. Säännöllinen yhteys monimuotoiseen luontoon rikastuttaa elimistön mikrobistoa ja vahvistaa immuunipuolustusta, millä on vaikutusta astman ja allergioiden määrään. Kasvien hoitamisella on monia myönteisiä vaikutuksia psyykkiseen hyvinvointiin, ja yhteisöviljelmät voivat auttaa yhteisöllisyyden rakentumisessa.

Myös kasvikattojen on todettu tuottavan saman tyyppisiä hyötyjä etenkin, jos tarjolla ei ole muuta vehreyttä. Jo kukkivan kasvikaton katselu voi palauttaa keskittymiskyvyn, mutta parhaassa tapauksessa katolle pääsee tarkkailemaan kasvillisuutta ja eläimiä lähietäisyydeltä ja kokemaan monimuotoista luontoa kaikilla aisteilla.

Kuva: Ketokatto
Monet keto- ja niittylajit ovat nykyisin hätää kärsimässä. Paahteisilla paikoilla viihtyvät ketokasvit sopivat mainiosti katoille. Kasvikatoilla voidaan vaalia harvinaistuviakin lajeja, kuten kuvassa aniliininpunaisena kukkivaa uhanalaisuusluokitukseltaan silmälläpidettävää ketoneilikkaa. Kasvikattojen avulla voidaan tukea myös hyönteisten ja muiden selkärangattomien eliöiden monimuotoisuutta. Kuva: Kukka Kyrö.

Ympäristöoikeudenmukaisuutta lähiluonnosta

Kasvikatot voivat tarjota luontonäkymän ja -kokemuksen sellaisille ihmisille, joiden on haastavaa päästä itsenäisesti ulos, kuten ikäihmiset tehostetussa palveluasumisessa tai sairaalapotilaat. Oikein suunniteltu, esteettömästi saavutettava kattopuutarha voi lisätä esimerkiksi muistisairaiden henkilöiden elämänlaatua merkittävästi.

Luontopohjaisia ratkaisuja voidaan näin käyttää ympäristöoikeudenmukaisuuden eli yhtäläisten ympäristön käyttöön ja kokemiseen liittyvien oikeuksien takaamisessa. Luonnon hyvinvointihyötyjen toteutuminen edellyttää nimittäin säännöllistä ja toistuvaa yhteyttä luontoon. Pienetkin viheralueet voivat vaikuttaa myönteisesti ihmisten hyvinvointiin, mikäli ne ovat lähellä, helposti saavutettavissa ja hyvin suunniteltuja.

Käytetään kasvikattoja viisaasti

Ekosysteemipalvelujen tuotannon ja luonnon monimuotoisuuden tukemisen kannalta erilaisilla kasvikattoratkaisuilla on suuriakin eroja. Monet hyödyt ovat sidoksissa muun muassa kasvualustan paksuuteen ja rakenteeseen sekä kasvillisuuden monipuolisuuteen ja kerroksellisuuteen. Esimerkiksi ohuelle kasvualustalle perustetut muutaman lajin maksaruohokatot ovat suorituskyvyltään tehoton ratkaisu vaikkapa keto- ja niittykattoihin verrattuna. Suomen olosuhteissa alle seitsemän senttimetrin paksuisella kasvualustalla menestyvät lähinnä vain sammalet.

Kasvikattojen kokonaiskestävyyden ja nettohyötyjen näkökulmasta on oleellista, että vältetään kaukaa tuotuja, energiaintensiivisiä ja neitseellisiä materiaaleja ja haitallisia vieraslajeja. Kotimaiset, mahdollisimman luonnonmukaiset ja kiertotalouden periaatteita noudattavat ratkaisut takaavat, että kasvikattoinvestointi tuottaa parhaat mahdolliset hyödyt.

Kasvikattojen avulla ei myöskään voida korvata maanvaraista luontoa, joka pystyy tuottamaan erilaisia ekosysteemipalveluja paljon tehokkaammin. Riittävän lähellä asuinalueita sijaitsevat kaupunkimetsät ja erityyppiset puistoalueet ovat tuiki tärkeä osa kaupungin viheraluetarjontaa. Vehreä ikkunanäkymä isoine puineen tarjoaa asumiseen laatua suurelle osalle suomalaisista.

Kasvikatot ovatkin parhaimmillaan silloin, kun ne tuovat jotain lisää kaupunkien viherverkostoon ja uuden kerroksen kaupunkimaisemaan. Kasvikatot ovat toimiva osa esimerkiksi alueellisia hulevesien luonnonmukaisia hallintaratkaisuja. Rakennuksiin integroidun kasvillisuuden avulla vehreyttä voidaan ulottaa paikkoihin, joissa maanvaraista luontoa on entuudestaan vähän, kuten tiiviille keskusta-alueille.

Pienikin ripaus luontoa tuo laatua elinympäristöön, jos näkyvillä ei ole muuta vehreyttä. Kuvissa asuinrakennukseen integroitu ratkaisu Lahden keskustassa. Kasvikaton suunnittelu ja kuvat: Taina Suonio.

Kasvikatot sopivat sekä uudis- että korjausrakentamiseen. Olemassa olevan rakennuskannan korjaamisen yhteydessä kasvikattojen avulla voidaan tuottaa mielenkiintoista ja viihtyisää kaupunkimaisemaa ja luoda houkuttelevia paikkoja.

Sergelhuset on vuonna 1963 valmistunut rakennuskompleksi Tukholman keskustassa. Kiinteistön neljään eri kerroksen rakennettiin peruskorjauksen yhteydessä laajat kattoterassit monipuolisine istutuksineen ja oleskelualueineen, ja ylin katto on kokonaisuudessaan kasvitettu. Kohteen vihersuunnittelu ja kuva: Urbangreen.

Lisää Sergelhusetista.

Kasvikatto investointina

Kustannushyötylaskelmat ovat osoittaneet, että kasvikattoinvestointi on kannattava, kun tarkastellaan julkisia hyötyjä. Esimerkiksi hulevesien luonnonmukaisella hallinnalla voidaan ehkäistä kalliiksi käyviä kaupunkitulvia. Rakennusvaiheessa suhteellista kustannussäästöä syntyy maanalaisten viivytyssäilöjen rakentamisen välttämisestä. Kasvikaton suojaavan vaikutuksen tuottama kattorakenteiden pidempi elinkaari tarkoittaa myös taloudellista hyötyä. Virkistyshyödyt tuottavat huomattavaa arvoa, mutta niille ei ole yksiselitteistä markkinahintaa.

Rakennushankkeen kokonaisuudessa luonnon monimuotoisuutta tukevan keto/niittykaton kustannukset ovat marginaaliset. Esimerkiksi kerrostalon sadan neliön autokatoksen keto/niittykaton kustannus on noin 7 500–10 000 euroa asennuksineen, mikä on sadan asunnon kerrostalon keskimääräisistä rakennuskustannuksista noin 0,05 prosenttia. Yksikkökustannus yleensä laskee kasvikaton pinta-alan kasvaessa. Rehevä kattopuutarha puineen on toki mittavampi investointi niin kustannusten kuin saavutettavien hyötyjenkin näkökulmasta.

Pysyvätkö kaavoitus ja rakentaminen mukana kehityksessä?

Kasvikatot ovat alkaneet näkyä kaupunkien suunnittelussa. Esimerkiksi asemakaavoissa edellytetään yhä enemmän kasvikattoja, ja ne sisältyvät myös kaupungeissa jatkuvasti yleistyvän vihertehokkuuden keinovalikoimaan. Optimaalisesti toimivien ja laadukkaiden kasvikattojen takaamiseen tarvitaan kuitenkin myös sellaisia välineitä ja konkreettisia ohjeita, joiden avulla voidaan ohjata esimerkiksi maksimoimaan kasvikaton vedenpidätyskyky tulvaherkillä alueilla.

Helsingin ja Espoon kaupungit ovat laatineet linjaukset kasvikattojen edistämiseen. Vantaan kaupungille on valmistumassa keväällä 2021 varsin edistyksellinen kasvikattolinjaus, joka tähtää ekosysteemipalveluja tehokkaasti tuottavien ja kestävän kehityksen mukaisten ratkaisujen takaamiseen konkreettisten toimenpiteiden avulla.

Rakentamisessa kasvikattoihin suhtaudutaan kuitenkin vielä osin epäluuloisesti. Yksi keskeinen syy on alan toimijoiden tiedon puute, mikä voi johtaa muun muassa ekosysteemipalvelujen aliarvostukseen ja perusteettomiin pelkoihin kasvikattojen toimivuudesta. Tutkimuksen mukaan rakennuksiin integroitu kasvillisuus ei myöskään sujahda kitkatta rakentamisen prosesseihin.

Oikein suunniteltuna ja rakennettuna kasvikatto ei ole ’riskirakentamista’. Muutama vuosi sitten julkaistu kasvikattojen RT-korttien sarja tarjoaa tietoa teknisistä ratkaisuista ja katoille sopivasta kasvillisuudesta. Oleellisia perusasioita on muun muassa kantavuuden laskenta. Ohuimmat sammalkattoratkaisut painavat täysmärkänä alle 50 kg/ m2, kun taas keto/niittykatto vaatii vähintään 100–130 kg kantavuuden kasvualustan paksuudesta riippuen.

Kasvikaton vaatimukset on syytä ottaa huomioon jo rakennushankkeen alkuvaiheessa, jotta ratkaisu saadaan toimimaan kunnolla ja vastaamaan sille asetettuja tavoitteita. Muuten vaarana on, että arkkitehdin mielikuvissa siintänyt runsaana kukkiva vehreä keidas vaihtuu liian ohuella kasvualustalla henkitoreissaan kärvistelevien kasvilaikkujen valtaamaksi erämaaksi. Kuhunkin kohteeseen sopivan ratkaisun tuottaminen edellyttää monialaista asiantuntijuutta.

Sammalkatto on kevyt, mutta hulevesiä hyvin pidättävä vaihtoehto kohteisiin, joissa on vähäinen kantavuus. Kuvassa Viides ulottuvuus -tutkimusryhmän koekatto Helsingin Meilahdessa. Kuva: Juhamatti Niemi-Kapee.

Luonnon monimuotoisuus on uusi vihreä

Johtava asiantuntija ja biologi Tarja Ojalan kirjoitus Loikka-blogissa (4.11.2020) nosti esiin äärimmäisen tarpeellisen keskusteluaiheen luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin tärkeydestä myös kaupungeissa. Elämme tällä hetkellä keskellä niin sanottua kuudetta sukupuuttoaaltoa, jossa lajeja häviää valtavaa vauhtia. Kyseessä on ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta vähintään yhtä hankala ongelma kuin ilmastonmuutos. Rikkaan elonkirjon tarjoama perusta on kaikelle elämälle, myös ihmiselle, täysin välttämätön.

Luonnon monimuotoisuuden tukeminen ja ilmastonmuutokseen vastaaminen voivat kulkea käsi kädessä, eikä niitä ole syytä asettaa ’kilpailijoiksi’ tärkeistä toimista päätettäessä. Tämä edellyttää kuitenkin ymmärrystä ja osaamista siitä, minkälaiset ratkaisut ovat tehokkaimpia. Siksi on upeaa, että Suomen Green Building Council on nostanut luonnon monimuotoisuuden osaksi uutta strategiaansa kansainvälisten esimerkkien mukaisesti. Näin kaupunkivehreään liittyvä keskustelu ja tietotaito tulevat osaksi rakentamisalan vastuullisuustyötä.

Me olemme Setlementtiasunnoilla ottaneet haasteen vastaan. Ympäristöoikeudenmukaisuus perustelee laadukkaan viherympäristön tuottamista yleishyödyllisessä asuntotuotannossa. Pääsy luonnon ääreen on kaupunkilaisen peruspalvelu siinä missä julkinen liikenne, terveyskeskus tai kauppa. Me huomioimme rakennuttamisessa monipuoliset viherratkaisut – monimuotoiset kasvikatot ja monikäyttöiset kattopuutarhat mukaan lukien. Katolle rakennettu toinen piha täydentää mainiosti asumisen palveluja.

Jousenpuistoon nouseva Tapiolan Setlementtiasunnot on vuokrakerrostalo, jonka 72 asunnosta 15 on varattu erityisryhmille. Kattopinnat hyödynnetään aurinkosähkön tuotannossa ja asukkaiden vehreänä olohuoneena. Kohteessa käytetään RTS-luokitusta, ja se sai ensimmäisten joukossa Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen. Kuva: Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen.

Lisää RTS-luokituksesta ja Kuntarahoituksen yhteiskunnallisesta rahoituksesta.

Marja Mesimäki
Kehityspäällikkö, Setlementtiasunnot Oy
Tutkija (VTM, ympäristösosiologi), Viides ulottuvuus -tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto
Hallituksen jäsen, Scandinavian Green Infrastructure Association SGIA

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Ministeri Krista Mikkonen #BuildingLife -lähettilääksi: ”On aika tehdä rakentamisesta tärkeä osa ilmastoratkaisua”

20.4.2021
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen on lupautunut hiilineutraalin rakennetun ympäristön puolestapuhujaksi. Hän liittyy laajaan kiinteistö- ja rakennusalaa edustavien #BuildingLife -lähettiläiden joukkoon johtamaan alan nopeaa siirtymää sanoista tekoihin. ”On aika tehdä

#BuildingLife -selvitys: Edelläkävijöiden kunnianhimoiset toimet tulee ottaa laajasti käyttöön

20.4.2021
#BuildingLife -hankkeen Katsaus kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytilaan kokoaa yhteen sääntelyn, järjestöjen tiekarttojen ja edelläkävijäyritysten toimet. Ensimmäiset konkreettiset askeleet kohti hiilineutraaliutta on jo otettu, mutta vauhtia tarvitaan lisää. Lue selvityksestä

Kaupungeilla merkittävä rooli rakennusmateriaalien hiilipäästöjen vähennyksessä

14.4.2021
One Click LCA/Bionova ja Carbon Neutral Cities Alliance ovat laatineet toimintaohjelman, jonka tavoitteena on ohjata kaupunkeja päästöjen vähentämisessä. Projektissa on tunnistettu toimenpiteitä, joita kaupungit voivat toteuttaa päästöjen vähentämiseksi. Projekti toteutettiin

Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden kaupunkitapaamisissa kuultiin uusimmista hankkeista ja verkostoiduttiin

12.4.2021
Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden osaamiskeskittymä kokoaa yhteen alan asiantuntijuuden, parhaat toimintamallit ja innovaatiot. Oululaiseen osaamiseen tutustuttiin 19.3. ja Tampereen tekijät olivat esillä 24.3.2021. Seuraavat alueelliset verkostot kokoontuvat 1.6. pääkaupunkiseudulla ja

Nordic collaboration webinars: start with 22.4.2021

9.4.2021
Pohjoismaiset Green Building Councilit tiivistävät yhteistyötä ja järjestävät vuoden aikana neljä mielenkiintoista seminaaria verkossa.​ Ensimmäisenä vuorossa Sweden Green Building Council. Ensimmäisen webinaarin aihe on Finance – the driving force for

FIGBC hakee kesätyöntekijää

7.4.2021
Green Building Council Finland on rakennetun ympäristön puolueeton ja yleishyödyllinen järjestö. Olemme laaja alan organisaatioiden yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on tuoda hiilineutraalit, kiertotalouden mukaiset ja kestävää elämäntapaa tukevat ratkaisut luonnolliseksi osaksi

Tilaa uudistunut jäsenkirjeemme

6.4.2021
Jäsenkirje on Green Building Council Finlandin jäsenille suunnattu kooste jäsenverkoston kuulumisista, toimikuntatyöstä, tulevista tapahtumistamme ja projektien tilanteista. Myös alan opiskelijat voivat tilata jäsenkirjeen. Lomakkeen jäsenkirjeen tilaamiseen löydät verkkosivujemme lopusta. Tarkista

Terveisiä kuntapäättäjille

1.4.2021
Vuoden 2021 kuntavaalit lähestyvät. Vaaleissa valitaan kuntavaltuustojen jäsenet seuraavalle nelivuotiselle kaudelle. Valitut päättäjät vaikuttavat kaikkeen päätöksentekoon lähimpänä arkeamme. Kestävästi rakennettuun ympäristöön panostaminen tarjoaa kuntalaisille työtä ja elämänlaatuista asumista tulevaisuudessakin. Nyt

Northern Horizon Capital AIFM liittyi FIGBC -verkostoon

1.4.2021
Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt Northern Horizon Capital AIFM:n jäsenekseen. Green Building Council Finland (FIGBC) on yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on kestävä rakennettu ympäristö, joka on hiilineutraali, toimii kiertotaloutta

YBT Oy Green Building Council Finlandin jäseneksi

31.3.2021
Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt YBT Oy:n jäsenekseen. Green Building Council Finland (FIGBC) on yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on kestävä rakennettu ympäristö, joka on hiilineutraali, toimii kiertotaloutta toteuttaen ja

Purkumateriaalien hyödyntäminen kiinteistö- ja rakentamisalalla

31.3.2021
Purkumateriaalien synnyn hillitseminen ja rakennusten elinkaaren pidentäminen on kiertotaloutta parhaimmillaan, mutta aikanaan osa rakennuksista saavuttaa elinkaarensa pään ja purkumateriaaleja syntyy väistämättä. Purkuhankkeissa on yhä valtavasti potentiaalia kehittää rakennusten osien ja

Duuri Group verkostomme jäseneksi

31.3.2021
Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt Duuri Group Oy:n jäsenekseen. Green Building Council Finland (FIGBC) on yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on kestävä rakennettu ympäristö, joka on hiilineutraali, toimii kiertotaloutta toteuttaen

Kannanottomme Elielinaukion ja Asema-aukion arkkitehtuurikilpailuun

30.3.2021
FIGBC:n strategisiin tavoitteisiin vuodelle 2021 kuuluu varmistaa, että kaikissa merkittävissä rakennushankkeissa on ymmärretty rakennetun ympäristön vaikutus ilmastonmuutokseen ja kiertotalouden toteutumiseen. Otamme kantaa sekä kilpailutöihin että kilpailuohjelmaan. Kilpailuohjelmassa ei ole mielestämme

#BuildingLife Leaders’ Forum 2: KIRA-alan tulevaisuus ja kaupunkien rooli muutoksen edistäjinä

29.3.2021

BuildingLife -hankkeen toisessa hiilineutraalisuuden edelläkävijöiden Leaders’ Forumissa vaihdettiin ajatuksia kiinteistö- ja rakennusalan roolista Suomen hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamiseksi. Puheenvuoroissa myös kaupunkien rooli ja mahdollisuudet päästövähennyksiin.

Green Building Council Finlandin vuosi 2020 oli huikea menestys

25.3.2021

Green Building Council Finlandin kevätkokouksessa kerrattiin vuosikertomuksen myötä 2020 kohokohdat.

#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa: Jan Herranen, Rototec Oy

23.3.2021
BuildingLife -lähettiläs valokeilassa -sarjassa esittelemme tarkemmin hankkeemme lähettiläitä ja heidän viestiään koko rakennetun ympäristön toimialalle. Mitkä syyt vaikuttivat päätökseesi ryhtyä #BuildingLife -lähettilääksi? Uskon, että geoenergialla on mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi ilmastotavoitteiden

Rakennuksiin integroitu kasvillisuus auttaa fiksusti toteutettuna ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja lisää kaupunkien viihtyisyyttä

22.3.2021
Rakennusten katot ja seinät voidaan valjastaa tuottamaan kaupungeissa tarpeellisia ekosysteemipalveluja ja turvaamaan luonnon monimuotoisuutta. Rakennuksiin integroitu kasvillisuus auttaa esimerkiksi hulevesien hallinnassa ja kaupunkirakenteen viilentämisessä helleaaltojen aikana. Näiden ratkaisujen suorituskyky riippuu

Kannanottomme Apoli2020 -ohjelmaan

19.3.2021
Otimme kantaa Arkkitehtuuripoliittiseen APOLI2020-ohjelman visioon vuodelle 2035, jossa arkkitehtuuri, rakentaminen ja kaupunkisuunnittelu nostetaan keskeisiksi ilmastonmuutoksen ratkaisijoiksi. Kannanottomme keskeiset viestit: Rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälki tulee nostaa keskeiseksi kriteeriksi hankintoihin ja kilpailuihin,

#BuildingLife -projektin ensimmäiset Experts’ Forum -tapahtumat sujuivat mallikkaasti

15.3.2021
Yli viisikymmentä kiinteistö- ja rakennusalan kovinta kestävyystekijää osallistui viikoilla 9 ja 10 järjestettyihin #BuildingLife -hankkeen työpajoihin, joissa kartoitettiin rakennetun ympäristön kestävyyden nykytilaa. Keskustelut olivat erittäin antoisia, ja niiden kohokohtia on

Lähes kaiken pitää muuttua, jotta voimme jatkaa niin kuin aina ennenkin – myös rakentamisessa

11.3.2021
LOIKKA-blogi | Suomi on asettanut tavoitteeksi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tähän on aikaa vain 14 vuotta. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä se tarkoittaa, että lähes kaikki pitää tehdä toisin kuin

Työpaikkailmoitus: Kiertotalouden johtava asiantuntija ja kestävän rakennetun ympäristön muutoksentekijä

8.3.2021
Tule tekemään tulevaisuustyötä ja kestävyysmuutosta!  Rakennetussa ympäristössä on meneillään valtava muutos ja vähähiilisyyteen, hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen tähtääviä toimia tulee edelleen vauhdittaa. Tätä työtä kirittämään tarvitsemme lisävoimia ja siksi etsimme sinua: 

#BUILDINGLIFE LEADERS’ FORUM 2: KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSALAN ILMASTOKESTÄVYYDEN TASO

25.3.2021

#BuildingLife Leaders’ Forumin toisen tilaisuuden teemana on kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytila ja toimien riittävyys. Esittelemme Ilmastopaneelin suositukset Suomen päästövähennyspoluksi tuleville vuosikymmenille sekä #BuildingLife-hankkeen nykytilakatsauksen kiinteistö- ja rakennusalan kehityksestä.

LeaseGreen Green Building Council Finlandin jäseneksi

24.2.2021
Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt LeaseGreenin jäsenekseen. Green Building Council Finland (FIGBC) on yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on kestävä rakennettu ympäristö, joka on hiilineutraali, toimii kiertotaloutta toteuttaen ja mahdollistaa

Opiskelijaetu: tilaa jäsenkirjeemme ja osallistu koulutuksiin maksutta

22.2.2021

Tarjoamme opiskelijoille mahdollisuuden tilata jäsenkirjeemme ja osallistua koulutuksiin maksutta.

    Scroll Up

    Ilmoita alan tapahtuma

    Bitnami