Green Building Council Finland

Rakennuksiin integroitu kasvillisuus auttaa fiksusti toteutettuna ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja lisää kaupunkien viihtyisyyttä

Rakennusten katot ja seinät voidaan valjastaa tuottamaan kaupungeissa tarpeellisia ekosysteemipalveluja ja turvaamaan luonnon monimuotoisuutta. Rakennuksiin integroitu kasvillisuus auttaa esimerkiksi hulevesien hallinnassa ja kaupunkirakenteen viilentämisessä helleaaltojen aikana. Näiden ratkaisujen suorituskyky riippuu kuitenkin monista tekijöistä, eikä niitä voida käyttää korvaamaan maanvaraista kaupunkiluontoa.

Kasvikatot ja -seinät ovat luonteva osa kaupunkien monipuolista viherrakennetta. Tällaiset uudenlaiset luontopohjaiset ratkaisut (nature-based solutions NBS) antavat mahdollisuuden monenlaisiin kaupunkiympäristön laatua kohentaviin toteutuksiin. Luontopohjaiset ratkaisut tarkoittavat erilaisia luontoon perustuvia ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti hyödyllisiä ratkaisuja, joiden keskeinen tavoite on vastata aikamme suuriin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, vesi- ja ruokaturvaan ja elonkirjon köyhtymiseen. Luontopohjaisia ratkaisuja ovat esimerkiksi rakennetut hulevesikosteikot, ennallistetut puronvarret, kedot ja niityt, kaupunkipuut ja -metsät sekä kasvikatot ja -seinät. EU on viime vuosina panostanut luontopohjaisten ratkaisujen tutkimukseen ja edistämiseen muun muassa Horizon2020-ohjelman kautta.

Kaupunkien katoilla on paljon päällystettyä vettä läpäisemätöntä pintaa, joka voidaan ottaa tehokkaaseen hyötykäyttöön kasvillisuuden avulla. Kiivaasti kasvava kansainvälinen tutkimus on osoittanut, että kasvikatot kykenevät tuottamaan aineellisia ja aineettomia ekosysteemipalveluja eli luontohyötyjä ja myös erilaisia teknisiä hyötyjä. Suomalainen tutkimus käynnistyi 2010-luvun alussa, kun Helsingin yliopistolle perustettiin Viides ulottuvuus -tutkimusryhmä. Ryhmä suosittelee, että kasvillisuudella peitetyistä katoista käytetään nimitystä kasvikatto eikä viherkatto.

Kuva kasvikatto Hollolassa
Viides ulottuvuus -tutkimusryhmä on perustanut useita koekasvikattoja ympäri Suomea kevyistä sammalkatoista reheviin kattopuutarhoihin. Kuvassa on Hollolan Rakennusbetoni- ja Elementin tehdasalueella sijaitseva kasvikatto, jolla on tutkittu kasvillisuuden menestymistä ja huleveden laatua kevytbetonimurskepohjaisella kierrätyskasvualustalla. Rakenteessa hyödynnetään luonnonmukaisia materiaaleja, kuten järviruokoa. Kuva: Kirsi Kuoppamäki

Kasvikattojen avulla hulevesien, lämpöhaittojen ja melun hallintaa

Kasvikatot pidättävät itseensä sadevettä ja viivästyttävät valuntaa. Näin virtaamahuiput alenevat ja sateiden aiheuttama tulvariski pienenee. Kasvikatot toimivat tutkitusti hulevesien hallinnassa varsin mainiosti myös pohjoisissa oloissa.

Kun kaupungin kovat pinnat hohkaavat kuumuutta ilmastomuutoksen myötä lisääntyvien helleaaltojen aikana, viilentää kattokasvillisuus tehokkaasti ympäröivää ilmaa. Kasvikattoja voidaan käyttää myös äänimaiseman parantamisessa, sillä kasvillisuus vähentää ääniaaltojen kulkeutumista rakennuksen sisälle ja sen yli sekä estää äänen kimpoilemista kovilta pinnoilta. Kasvikaton kerrokset suojaavat alapuolista kattorakennetta ja vedeneristettä UV-säteilyn ja ilman lämpötilan vaihtelujen haurastuttavalta vaikutukselta, mikä voi pidentää kattorakenteen käyttöikää kaksin- jopa kolminkertaiseksi.

Kuva Biosolar
Aurinkopaneelit sopivat yhteen kasvikaton kanssa, sillä kasvillisuuden viilentävän vaikutuksen on todettu pidentävän paneelien käyttöikää. Kun kasvillisuus valitaan tukemaan luonnon monimuotoisuutta, voidaan puhua biosolar-katosta. Kuvassa biosolar-katto asuinkerrostalossa Malmössä. Kuva: Tanja Hasselmark Mason

Lue lisää Biosolar-katosta.

Lisää luonnon monimuotoisuutta ja hyvinvointia

Kasvikatot voivat tukea kaupunkiluonnon monimuotoisuutta eri tavoin. Tehokas luontohyötyjen, kuten pölytyspalvelujen tarjonta edellyttää kuitenkin runsasta kasvilajien kirjoa. Samalla tehostetaan kasvikaton toimintaa muidenkin hyötyjen osalta. Monimuotoinen kasvillisuus ja sen tarvitsema riittävän paksu kasvualusta muun muassa pidättävät enemmän hulevettä ja vaimentavat paremmin melua kuin yksipuolisemmat ja ohuemmat ratkaisut.

Viherympäristöjen hyödyt kaupunkilaisten fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle tiedetään hyvin. Oleskelu luonnossa rauhoittaa ja rentouttaa, tasaa mielialaa, lisää myönteisiä tunteita, parantaa tarkkaavaisuutta ja keskittymistä, vähentää stressiä, laskee verenpainetta ja sykettä ja aktivoi liikkumaan. Säännöllinen yhteys monimuotoiseen luontoon rikastuttaa elimistön mikrobistoa ja vahvistaa immuunipuolustusta, millä on vaikutusta astman ja allergioiden määrään. Kasvien hoitamisella on monia myönteisiä vaikutuksia psyykkiseen hyvinvointiin, ja yhteisöviljelmät voivat auttaa yhteisöllisyyden rakentumisessa.

Myös kasvikattojen on todettu tuottavan saman tyyppisiä hyötyjä etenkin, jos tarjolla ei ole muuta vehreyttä. Jo kukkivan kasvikaton katselu voi palauttaa keskittymiskyvyn, mutta parhaassa tapauksessa katolle pääsee tarkkailemaan kasvillisuutta ja eläimiä lähietäisyydeltä ja kokemaan monimuotoista luontoa kaikilla aisteilla.

Kuva: Ketokatto
Monet keto- ja niittylajit ovat nykyisin hätää kärsimässä. Paahteisilla paikoilla viihtyvät ketokasvit sopivat mainiosti katoille. Kasvikatoilla voidaan vaalia harvinaistuviakin lajeja, kuten kuvassa aniliininpunaisena kukkivaa uhanalaisuusluokitukseltaan silmälläpidettävää ketoneilikkaa. Kasvikattojen avulla voidaan tukea myös hyönteisten ja muiden selkärangattomien eliöiden monimuotoisuutta. Kuva: Kukka Kyrö.

Ympäristöoikeudenmukaisuutta lähiluonnosta

Kasvikatot voivat tarjota luontonäkymän ja -kokemuksen sellaisille ihmisille, joiden on haastavaa päästä itsenäisesti ulos, kuten ikäihmiset tehostetussa palveluasumisessa tai sairaalapotilaat. Oikein suunniteltu, esteettömästi saavutettava kattopuutarha voi lisätä esimerkiksi muistisairaiden henkilöiden elämänlaatua merkittävästi.

Luontopohjaisia ratkaisuja voidaan näin käyttää ympäristöoikeudenmukaisuuden eli yhtäläisten ympäristön käyttöön ja kokemiseen liittyvien oikeuksien takaamisessa. Luonnon hyvinvointihyötyjen toteutuminen edellyttää nimittäin säännöllistä ja toistuvaa yhteyttä luontoon. Pienetkin viheralueet voivat vaikuttaa myönteisesti ihmisten hyvinvointiin, mikäli ne ovat lähellä, helposti saavutettavissa ja hyvin suunniteltuja.

Käytetään kasvikattoja viisaasti

Ekosysteemipalvelujen tuotannon ja luonnon monimuotoisuuden tukemisen kannalta erilaisilla kasvikattoratkaisuilla on suuriakin eroja. Monet hyödyt ovat sidoksissa muun muassa kasvualustan paksuuteen ja rakenteeseen sekä kasvillisuuden monipuolisuuteen ja kerroksellisuuteen. Esimerkiksi ohuelle kasvualustalle perustetut muutaman lajin maksaruohokatot ovat suorituskyvyltään tehoton ratkaisu vaikkapa keto- ja niittykattoihin verrattuna. Suomen olosuhteissa alle seitsemän senttimetrin paksuisella kasvualustalla menestyvät lähinnä vain sammalet.

Kasvikattojen kokonaiskestävyyden ja nettohyötyjen näkökulmasta on oleellista, että vältetään kaukaa tuotuja, energiaintensiivisiä ja neitseellisiä materiaaleja ja haitallisia vieraslajeja. Kotimaiset, mahdollisimman luonnonmukaiset ja kiertotalouden periaatteita noudattavat ratkaisut takaavat, että kasvikattoinvestointi tuottaa parhaat mahdolliset hyödyt.

Kasvikattojen avulla ei myöskään voida korvata maanvaraista luontoa, joka pystyy tuottamaan erilaisia ekosysteemipalveluja paljon tehokkaammin. Riittävän lähellä asuinalueita sijaitsevat kaupunkimetsät ja erityyppiset puistoalueet ovat tuiki tärkeä osa kaupungin viheraluetarjontaa. Vehreä ikkunanäkymä isoine puineen tarjoaa asumiseen laatua suurelle osalle suomalaisista.

Kasvikatot ovatkin parhaimmillaan silloin, kun ne tuovat jotain lisää kaupunkien viherverkostoon ja uuden kerroksen kaupunkimaisemaan. Kasvikatot ovat toimiva osa esimerkiksi alueellisia hulevesien luonnonmukaisia hallintaratkaisuja. Rakennuksiin integroidun kasvillisuuden avulla vehreyttä voidaan ulottaa paikkoihin, joissa maanvaraista luontoa on entuudestaan vähän, kuten tiiviille keskusta-alueille.

Pienikin ripaus luontoa tuo laatua elinympäristöön, jos näkyvillä ei ole muuta vehreyttä. Kuvissa asuinrakennukseen integroitu ratkaisu Lahden keskustassa. Kasvikaton suunnittelu ja kuvat: Taina Suonio.

Kasvikatot sopivat sekä uudis- että korjausrakentamiseen. Olemassa olevan rakennuskannan korjaamisen yhteydessä kasvikattojen avulla voidaan tuottaa mielenkiintoista ja viihtyisää kaupunkimaisemaa ja luoda houkuttelevia paikkoja.

Sergelhuset on vuonna 1963 valmistunut rakennuskompleksi Tukholman keskustassa. Kiinteistön neljään eri kerroksen rakennettiin peruskorjauksen yhteydessä laajat kattoterassit monipuolisine istutuksineen ja oleskelualueineen, ja ylin katto on kokonaisuudessaan kasvitettu. Kohteen vihersuunnittelu ja kuva: Urbangreen.

Lisää Sergelhusetista.

Kasvikatto investointina

Kustannushyötylaskelmat ovat osoittaneet, että kasvikattoinvestointi on kannattava, kun tarkastellaan julkisia hyötyjä. Esimerkiksi hulevesien luonnonmukaisella hallinnalla voidaan ehkäistä kalliiksi käyviä kaupunkitulvia. Rakennusvaiheessa suhteellista kustannussäästöä syntyy maanalaisten viivytyssäilöjen rakentamisen välttämisestä. Kasvikaton suojaavan vaikutuksen tuottama kattorakenteiden pidempi elinkaari tarkoittaa myös taloudellista hyötyä. Virkistyshyödyt tuottavat huomattavaa arvoa, mutta niille ei ole yksiselitteistä markkinahintaa.

Rakennushankkeen kokonaisuudessa luonnon monimuotoisuutta tukevan keto/niittykaton kustannukset ovat marginaaliset. Esimerkiksi kerrostalon sadan neliön autokatoksen keto/niittykaton kustannus on noin 7 500–10 000 euroa asennuksineen, mikä on sadan asunnon kerrostalon keskimääräisistä rakennuskustannuksista noin 0,05 prosenttia. Yksikkökustannus yleensä laskee kasvikaton pinta-alan kasvaessa. Rehevä kattopuutarha puineen on toki mittavampi investointi niin kustannusten kuin saavutettavien hyötyjenkin näkökulmasta.

Pysyvätkö kaavoitus ja rakentaminen mukana kehityksessä?

Kasvikatot ovat alkaneet näkyä kaupunkien suunnittelussa. Esimerkiksi asemakaavoissa edellytetään yhä enemmän kasvikattoja, ja ne sisältyvät myös kaupungeissa jatkuvasti yleistyvän vihertehokkuuden keinovalikoimaan. Optimaalisesti toimivien ja laadukkaiden kasvikattojen takaamiseen tarvitaan kuitenkin myös sellaisia välineitä ja konkreettisia ohjeita, joiden avulla voidaan ohjata esimerkiksi maksimoimaan kasvikaton vedenpidätyskyky tulvaherkillä alueilla.

Helsingin ja Espoon kaupungit ovat laatineet linjaukset kasvikattojen edistämiseen. Vantaan kaupungille on valmistumassa keväällä 2021 varsin edistyksellinen kasvikattolinjaus, joka tähtää ekosysteemipalveluja tehokkaasti tuottavien ja kestävän kehityksen mukaisten ratkaisujen takaamiseen konkreettisten toimenpiteiden avulla.

Rakentamisessa kasvikattoihin suhtaudutaan kuitenkin vielä osin epäluuloisesti. Yksi keskeinen syy on alan toimijoiden tiedon puute, mikä voi johtaa muun muassa ekosysteemipalvelujen aliarvostukseen ja perusteettomiin pelkoihin kasvikattojen toimivuudesta. Tutkimuksen mukaan rakennuksiin integroitu kasvillisuus ei myöskään sujahda kitkatta rakentamisen prosesseihin.

Oikein suunniteltuna ja rakennettuna kasvikatto ei ole ’riskirakentamista’. Muutama vuosi sitten julkaistu kasvikattojen RT-korttien sarja tarjoaa tietoa teknisistä ratkaisuista ja katoille sopivasta kasvillisuudesta. Oleellisia perusasioita on muun muassa kantavuuden laskenta. Ohuimmat sammalkattoratkaisut painavat täysmärkänä alle 50 kg/ m2, kun taas keto/niittykatto vaatii vähintään 100–130 kg kantavuuden kasvualustan paksuudesta riippuen.

Kasvikaton vaatimukset on syytä ottaa huomioon jo rakennushankkeen alkuvaiheessa, jotta ratkaisu saadaan toimimaan kunnolla ja vastaamaan sille asetettuja tavoitteita. Muuten vaarana on, että arkkitehdin mielikuvissa siintänyt runsaana kukkiva vehreä keidas vaihtuu liian ohuella kasvualustalla henkitoreissaan kärvistelevien kasvilaikkujen valtaamaksi erämaaksi. Kuhunkin kohteeseen sopivan ratkaisun tuottaminen edellyttää monialaista asiantuntijuutta.

Sammalkatto on kevyt, mutta hulevesiä hyvin pidättävä vaihtoehto kohteisiin, joissa on vähäinen kantavuus. Kuvassa Viides ulottuvuus -tutkimusryhmän koekatto Helsingin Meilahdessa. Kuva: Juhamatti Niemi-Kapee.

Luonnon monimuotoisuus on uusi vihreä

Johtava asiantuntija ja biologi Tarja Ojalan kirjoitus Loikka-blogissa (4.11.2020) nosti esiin äärimmäisen tarpeellisen keskusteluaiheen luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin tärkeydestä myös kaupungeissa. Elämme tällä hetkellä keskellä niin sanottua kuudetta sukupuuttoaaltoa, jossa lajeja häviää valtavaa vauhtia. Kyseessä on ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta vähintään yhtä hankala ongelma kuin ilmastonmuutos. Rikkaan elonkirjon tarjoama perusta on kaikelle elämälle, myös ihmiselle, täysin välttämätön.

Luonnon monimuotoisuuden tukeminen ja ilmastonmuutokseen vastaaminen voivat kulkea käsi kädessä, eikä niitä ole syytä asettaa ’kilpailijoiksi’ tärkeistä toimista päätettäessä. Tämä edellyttää kuitenkin ymmärrystä ja osaamista siitä, minkälaiset ratkaisut ovat tehokkaimpia. Siksi on upeaa, että Suomen Green Building Council on nostanut luonnon monimuotoisuuden osaksi uutta strategiaansa kansainvälisten esimerkkien mukaisesti. Näin kaupunkivehreään liittyvä keskustelu ja tietotaito tulevat osaksi rakentamisalan vastuullisuustyötä.

Me olemme Setlementtiasunnoilla ottaneet haasteen vastaan. Ympäristöoikeudenmukaisuus perustelee laadukkaan viherympäristön tuottamista yleishyödyllisessä asuntotuotannossa. Pääsy luonnon ääreen on kaupunkilaisen peruspalvelu siinä missä julkinen liikenne, terveyskeskus tai kauppa. Me huomioimme rakennuttamisessa monipuoliset viherratkaisut – monimuotoiset kasvikatot ja monikäyttöiset kattopuutarhat mukaan lukien. Katolle rakennettu toinen piha täydentää mainiosti asumisen palveluja.

Jousenpuistoon nouseva Tapiolan Setlementtiasunnot on vuokrakerrostalo, jonka 72 asunnosta 15 on varattu erityisryhmille. Kattopinnat hyödynnetään aurinkosähkön tuotannossa ja asukkaiden vehreänä olohuoneena. Kohteessa käytetään RTS-luokitusta, ja se sai ensimmäisten joukossa Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen. Kuva: Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen.

Lisää RTS-luokituksesta ja Kuntarahoituksen yhteiskunnallisesta rahoituksesta.

Marja Mesimäki
Kehityspäällikkö, Setlementtiasunnot Oy
Tutkija (VTM, ympäristösosiologi), Viides ulottuvuus -tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto
Hallituksen jäsen, Scandinavian Green Infrastructure Association SGIA

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Vähähiilisen rakentamisen näkymät Euroopassa

2.12.2022
Ilari Aho, Uponor Oyj:n kestävän kehityksen johtaja ja World Green Building Councilin hallituksen puheenjohtaja piti Green Building Council Finland ry:n syyskokouksessa 29.11.2022 Keynote-puheenvuoronsa vähähiilisen rakentamisen näkymistä Euroopassa. ”Sharm el-Sheikhin ilmastokokouksen,

Tulkintoja EU-taksonomian DNSH kriteereihin

1.12.2022
Green Building Council Finlandin (FIGBC) taksonomian asiantuntijaryhmän tavoitteena on kansallisen ja EU-tason yhteistyöllä lisätä taksonomian käytettävyyttä ja vaikuttavuutta Suomessa. Yksi keskeinen keino on harmonisoida markkinakäytäntöjä taksonomian kriteerien soveltamisesta ja tuoda

Green Building Council Finlandin syyskokous 2022

29.11.2022
Green Building Council Finland (FIGBC) on syyskokouksessaan 29.11.2022 päättänyt uuden hallituksen kokoonpanosta sekä vuoden 2023 toimintasuunnitelmasta, tulo- ja menoarviosta sekä jäsenmaksujen suuruuksista. Tavoitteista tekoihin Green Building Council Finlandin työssä on

Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 2022

25.11.2022
Green Building Council Finlandin Elina Samila avasi vuoden 2022 Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 16.11.-17.11.2022. Nämä järjestyksessä viidennet ajankohtaispäivät keräsivät lähes 300 kuulijaa. Tapahtuma järjestettiin Ympäristöministeriön tuella. Lisäksi tapahtuman järjestelyissä olivat mukana

Ilmarisen Nurminen: Hiilineutraalit sijoitukset 2035 

25.11.2022
–  Ilmarinen on merkittävä kiinteistösijoittaja Suomessa ja suhtaudumme tähän rooliimme vakavasti ja vastuullisesti. Tahdomme olla kehittämässä koko alaa ja olemme siksi mukana järjestössä, jolla on kanssamme samanlainen ajatusmaailma ja tavoitteet.

Rakennushankkeiden ympäristöluokitukset kiinnostavat edelleen

14.11.2022
FIGBC Tietoiskussa 14.11.2022 rakennushankkeiden ympäristöluokituksista käytiin tiivis markkinakatsaus käytössä olevista järjestelmistä. Markkinakatsauksen jälkeen perehdyimme eri luokitusten tuoreimpiin uutisiin, joita esittelivät FIGBC-verkoston jäsenet ja yhteistyökumppanit. Myös Suomessa luokitus vaikuttaa merkittävästi kohteiden

Tavoitteista toimiin! Avara, Material Maintenance MaMa, Materiaalikabinetti #BuildingLife kannattajiksi, Orient Occident julkaisee hiilineutraaliustiekarttansa

14.11.2022
Onko teidän yrityksenne valmis laatimaan oman hiilitiekarttansa tai toimintaohjelmansa kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä? Hyviä vinkkejä organisaation oman toimintaohjelman laatimiseen saat #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelmasta, joka on nyt myös

FIGBC lausunto rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksille

11.11.2022
Ympäristöministeriö pyysi lausuntoja rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksista 11.11.2022 mennessä. Kutsuimme FIGBC:n jäsenistön asiantuntijoita yhteiseen työpajaan 28.10.2022. Muun muassa työpajan pohjalta olemme laatineet Green Building Council Finlandin lausunnon. Asetukset annettaisiin

Pikaoppaat vähähiiliseen rakentamiseen

11.11.2022
Green Building Council Finland ja A-Insinöörit julkaisevat seitsemän pikaopasta vähähiiliseen rakentamiseen kiinteistö- ja rakennusalan eri ammattiryhmille. Oppaiden vinkit perustuvat tehtäväkohtaisiin vähähiilisyyskoulutuksiin, joita on järjestetty #BuildingLife-ohjelman puitteissa vuonna 2022. Rakennuttajan, arkkitehdin

Saint-Gobain Finlandin Kaiser: Jälkijunaa ei kannata odottaa 

4.11.2022
Kansainvälisesti ja paikallisesti toimiva rakennustuotevalmistaja Saint-Gobain-konserni toimii samoin myös Green Building Councilissa.  – Maailmassa on 70 kansallista Green Building Coucilia ja Saint-Gobain on mukana noin 40:ssä. Green Building Council on

Miten kiinteistöala voi vähentää energiankulutustaan varautuessaan tulevaan talveen

2.11.2022
FIGBC:n Kiinteistöt-toimikunta on koonnut ehdotuksia ja ideoita konkreettisiksi toimenpiteiksi ja ratkaisuiksi asuinkohteille ja toimitiloille energiankäytön vähentämiselle talvikaudella.Aihe on erityisen ajankohtainen. Sähkön hinnasta ja riittävyydestä käydään vilkasta keskustelua ja Venäjän hyökkäyssota

Tule meille vuoden 2023 kumppanijäseneksi! 

1.11.2022
Haemme vuodelle 2023 FIGBC:n kumppanijäsentä. Kumppanijäsenen kanssa vauhditetaan rakennetun ympäristön muutosta hiilineutraaliksi ja kiertotalouden mukaan toimivaksi. Kumppanijäsenyyden vuosimaksu on 7 500 euroa varsinaisen jäsenmaksun lisäksi ja hakuaika päättyy 30.11.2022.  Green