Green Building Council Finland

Rakentamisen kiertotalouden data ja sosiotekninen muutos Oulussa

Oulun seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 7.6.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin yhteistyössä LIKE – Liiketoimintaa kiertotaloudesta -hankkeen kanssa. Aiheena oli erityisesti Rakentamisen kiertotalous ja data.

Tapani Mäkikyrö esitteli Pohjois-Suomen rakennusklusteria ja kertoi kuinka suuri merkitys yhteistyöllä on pohjoisen elinvoimaisuudelle ja rakennusalalle ollut. ”On pystytty jättämään yrityksen pikkutakit narikkaan ja yhteistyöllä edistetty koko alaa”. Klusteri on muodostamassa uusia tavoitteita. Kolme tärkeintä tavoitetta tulevat olemaan kiertotalous, tulevaisuuden talot, sekä nuorten houkuttelu töihin rakennusalalle. Toimenpiteitä ei ole vielä määritelty, mutta suunta on selvä ja ne tulevat sisältämään paljon yhtymäkohtia digitalisaation ja tiedon hallinnan kanssa.

Tiedon riippuvuudet täytyy nähdä ja ymmärtää

Tommi Arola Rakennustietosäätiöstä kertoi juuri päättyneestä KIRA Dataflow -hankkeesta. Hankkeessa on tunnistettu kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatiokehityksen keskeisimpiä asioita kuten:

  1. Toiminnanohjauskeskeisyys: data halutaan kytkeä suoraan omiin prosesseihin, ei irrallisina sovelluksina tai työkaluina.
  2. Yrityksillä käynnissä sisäinen ICT kehitys: ICT-toiminnallisuuksien uudistus, joilla haetaan organisaation sisäistä tuottavuutta.
  3.  Datapaine: dataa pitää saada muunnettua uusiin järjestelmiin ja standardointi ts. vakiointi. Tietopääoman halutaan virtaavan elinkaaren läpi.
  4. (Digi)kulttuurin muutosjohtaminen. Paine lisätä useisiin asiantuntijatehtäviin digiosaamista eikä luoda uusi (erillisiä) rooleja sitä varten.
Tilannekuvan teemakerrokset
Yhteentoimivuus ja digitaalisten ratkaisujen tuottaminen edellyttävät, että tunnemme ympäröivän kehitystyön tilannekuvan entistä paremmin. Erityisesti digitaalisten ratkaisujen osalta tietovirtojen kehityksen tilanneymmärrys on merkittävä, jotta mm. standardeja voidaan hyödyntää. Tilannekuvaportaali on jäsennetty viiteen teemakerrokseen, jonka malli on sovellettu älykkäiden sähköverkkojen CENELEC viitearkkitehtuurista. Kuva: https://kiradataflow.rts.fi/ © 2022 Rakennustietosäätiö, KIRA DataFlow-hanke

Näiden asioiden edistäminen on erityisen tärkeää, koska tietoa menetetään merkittäviä määriä siirryttäessä hankevaiheesta seuraavaan, kuten esimerkiksi jo suunnittelusta rakentamiseen. Haasteina on muun muassa manuaalinen työ datan keräämisessä sekä tiedon vakioimattomuus. Lisäksi tietotarpeet laajenevat jatkossa yli toimialojen ja organisaatioiden.

Dataa tarvitaan kiertotalouden toteutumiseen ja tuotteiden arvon kiertoon markkinassa. Tieto koko elinkaaresta aina rakennustuotteesta purkamiseen asti täytyy saada vakioituun muotoon, siihen täytyy investoida, jotta saadaan rekonstroitua dataa myös vanhoista hankkeista ja lisäksi datahukka on minimoitava ja alati lisääntyvä määrä data säilyttää vastuullisesti.

Arola ehdottaa ratkaisuksi tiedon riippuvuuksien esille tuomista. Jokainen asia pitää peilata eri teemakerrosten kautta. Pitää pystyä liputtamaan asiat mihin tarvitaan muutosta.

Aleksi Lunden KMPG:ltä esitteli säännösympäristöä ja sen kehitystä. Katso Aleksin alkuperäinen esitys. Päivityksenä Lunden kertoi lainsäädännön edistymisestä, kuten juuri hyväksytystä ilmastolaista, komission rakennustuoteasetuksen päivityksestä sekä rakentamislaista, joka on ensin etenevä osa uudesta kaavoitus- ja rakentamislakipaketista, joka on jaettu rakentamislaiksi sekä nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain muutokseksi.

Käsiteltävän datan määrä vaatii kapasiteettia ja kulttuurin muutosta

Lopuksi Sitowisen Katja Rodionovan esitys loksautti osallistujien leukoja silkassa vaikuttavuudessaan. Hän näytti, miten tiedonhallinta muuttuu lineaaritaloudesta kiertotalouteen siirryttäessä, yksinkertaisesta ja suoraviivaisesta erittäin monimutkaiseen ja keskinäisiä riippuvuuksia sisältävään.

Siirtymä edellyttää merkittävää kasvua käsiteltävässä uuden tiedon määrässä ja haastaa siksi tiedonkäsittelyn kapasiteettia. Miten tulevaisuudessa pystytään käsittelemään rikasta elinkaaritietoa, joka täydentyy kokemusperäisellä tiedolla? Teknisten ratkaisuiden ohella yksilön ja yhteisön toiminnalla on suuri merkitys. ​ Tarvitaan aloitteellisuutta ja vaikuttavuutta yhteistyöhön.

Yhteistyön on alettava yrityksen sisäisestä arvomaailmasta, jossa tuetaan yksilön eettistä päätöksen tekoa, tiedon läpinäkyvyyttä, kannetaan vastuu yhdessä, arvostetaan mutta myös opitaan virheistä ja korjataan prosessia koko yrityksen tasolla. Rodionova myös kertoi miten projekteissa voisi hyödyntää pistekoemaisia tiedon jakamisen ja hyödyntämisen tarkasteluja, jotta voidaan parantaa prosesseja ja vähentää tietohukkaa.

Tapaamisen vapaassa keskustelussa pohdittiin eettistä päätöksentekoa sekä Oulun ja pohjoisen yhteistyön merkitystä ja mahdollisuuksia alan kehitykselle. Lisäksi mietittiin miten datamäärän kasvu luo tarpeen tulevaisuudessa KIRA-alalla osaavista data-analyytikkoista. Lisäksi ideoitiin Oulun asuntomessuille 2025 pilottirakennus, jossa data olisi alusta lähtien kaikkien käyttäjien käytössä. Näin data ei katoaisi matkan varrella!

Katso LIKE –hankkeen esitys (pdf)

Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden osaamiskeskittymä kehittää alan kiertotalousosaamista ja -koulutusta yhdessä täydennyskoulutuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa, tiivistää ja laajentaa alueellisia kiertotalouden toimijaverkostoja sekä kansainvälistää suomalaista kiertotaloustoimintaa.

Yhteinen tavoitteemme on nopeuttaa KIRA-alan muutosta kohti kiertotaloutta. Osallistu ja kerro omasta osaamisestasi, työstänne ja jaa tietoa hankkeemme alue- ja teematapahtumissa muille alan toimijoille. Liity myös hankkeessa perustettuun LinkedIn-ryhmään ja tutustu Rakenna Kiertotaloutta -verkkosivustoon.

Lisätietoja: Ella Lahtinen ja Elina Samila, Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden osaamiskeskittymä.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Luotettavia vastuullisuuslupauksia vai puolihuolimatonta viherpesua?

23.3.2023
Vastuullisuus on kuuma puheenaihe, eikä kiinteistö- ja rakennusala ole poikkeus. Toimialan ympäristövaikutukset ovat valtavat ja yritykset viestivät mielellään vastuullisuudestaan. Mikä on hiilineutraaliuden tavoittelun merkitys kiinteistö- ja rakennusalalla ja miten vältetään

Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen päivitetty painos julkaistu

22.3.2023
Tämä käytännönläheinen opas auttaa alkuun, kun yrityksessänne pohditaan mihin oma tavoitetaso pitäisi asettaa, tai mitä olisi paras tehdä seuraavaksi. Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen -opas on tarkoitettu rakennushankkeidensa ilmastovaikutusten vähentämiseen tähtääville organisaatioille

5+1 faktaa Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä

17.3.2023
Keskustelua Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä on ollut runsaasti, eikä väärinkäsityksiltäkään ole vältytty. On hyvä, että keskustelua käydään, sillä kansallisen mielipiteen luominen on ajankohtaista juuri nyt. Yhteisen mielipiteen luomiseksi olisi kuitenkin tärkeää, että

Usein kysyttyjä kysymyksiä EU-taksonomiasta 

17.3.2023
Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa EU on julkaissut kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän eli taksonomian. Taksonomian tarkoituksena on määritellä yhteisesti, mitkä toiminnot voidaan katsoa kestäviksi. Taksonomia muodostuu asetuksesta ja sen perusteella annetusta

Kestävät lähiöt ja lähiöiden kehittämisen tulevaisuus

14.3.2023
Keskiviikkona 1.3.2023 Turku Science Park oy:n clean kärkiala ja Green Building Council Finland järjestivät Kestävät lähiöt -webinaarin ja keskustelutilaisuuden Turun Tiedepuiston Vierailu- ja innovaatiokeskus Joessa. Tilaisuudessa Turun seudun toimijat kutsuttiin

Infra-ala ei ole jähmeä jättiläinen 

3.3.2023
Infra-ala tuottaa rakennetun ympäristön perustan, joka on väylien muodossa hyvinkin näkyvää ja toisaalta kuitenkin useimmiten maanpinnan alle sijoitettua ja siten näkymättömissä. Kaikelle infralle yhteistä on se, että hyvin toimiessaan infra

Ympäristösertifointien määrä jatkaa tasaista kasvua 

27.2.2023
Käytönaikaiset ympäristöluokitukset antavat viitekehyksen kiinteistön vastuulliseen hallintaan ja ylläpitoon. Jatkona aiemmalle ympäristöluokitusten markkinakatsaukselle järjestimme 17.2.2023 webinaarin kiinteistöjen käytönaikaisista ympäristöluokituksista.    Kaiken kaikkiaan kolmannen osapuolen myöntämät ympäristösertifioinnit rakennuksen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon

Tulevaisuuden kestävä infrastruktuuri 

24.2.2023
Kestävyys suuntautuu väistämättä tulevaisuuteen. Se on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua muutosta, jonka kautta pyritään tuottamaan hyvinvointia entistä ekologisemmin, taloudellisemmin ja sosiaalista ja kulttuurista pääomaa vaalien.   Kestävän

Rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöön tähtäävä aloite antaa uusia taitoja pohjoismaisten ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille 

14.2.2023
Nordic Innovationin rahoittama projekti Nordic Sustainable Construction käynnistää ohjelman, jonka tavoitteena on vahvistaa Pohjoismaiden ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden käytännön osaamista rakennusmateriaalien uudelleenkäytöstä. Hankkeessa kartoitetaan, kehitetään, jaetaan ja arvioidaan uusia ammatillisen opetuksen

Rakentamisen kiertotalous -tilaisuudessa kartoitettiin keinoja kiertotalouden edistämiseksi rakennushankkeissa 

9.2.2023
HIKKA-hanke ja FIGBC järjestivät 24.1. yhteisen verkostotilaisuuden Joensuun Tiedepuistossa. Tilaisuuden tavoitteena oli jakaa tietoa kiertotalouden ja vähähiilisyyden ratkaisuista kaupunkiympäristöalalla. Päivän esityksissä keskityttiin erityisesti infrarakentamiseen. Tilaisuuden lopussa keskusteltiin yhdessä siitä, mitä

Peikko, YIT ja Lukkaroinen julkaisevat tiekarttansa

8.2.2023
#BuildingLife -projektissa kokoamme kiinteistö- ja rakennusalalla toimivien organisaatioiden omia toimintaohjelmia tai tiekarttoja kannustamaan jokaista alalla toimivaa laatimaan omansa! Julkaisemme nyt Peikko Finlandin, YIT Suomen ja Lukkaroinen Arkkitehdit Oy:n suunnitelmat. YIT

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmää pilotoidaan Keravalla, Mynämäellä, Vantaalla ja Espoossa 

6.2.2023
Green Building Council Finland aloittaa hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmän pilotoinnin. Määritelmää ovat kirjoittaneet FIGBC Alueet -toimikunnan kymmenhenkisen työryhmän ohjaamana Roosa Leino, A-Insinöörit Rakennuttaminen sekä Ella Lahtinen, Green Building Council Finland.