Green Building Council Finland

Rakentamisen kiertotaloudesta Mikkelissä

31.8.2022 Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Mikkeli Oy:n Kimmo Haapea toivotti etä- ja läsnäyleisön tervetulleeksi yhteiseen aamukahvitilaisuuteen. FIGBC:n asiantuntija Elina Samila johdatteli kuulijat aamun aiheeseen yleisellä säädöskehityksen katsauksella, josta pääsimme päivän varsinaiseen kuumaan perunaan.

Uusi asetus betonimurskeen käyttämiseksi

Ympäristöministeriön Jouni Nissinen kävi läpi 1.9. voimaan astuvan betonimurskeen EEJ-asetuksen, jossa määritellään arviointiperusteet, joilla betoni ei ole enää jätettä ja se voidaan asettaa markkinoille erilaisina ja tiettyihin käyttötarkoituksiin valmistettuina tuotteina. Nämä käyttötarkoitukset on määritelty asetuksessa.

Lähtökohtana asetuksen laatimisessa on ollut toiminnanharjoittajien yhdenvertainen käsittely. Aiemmin vastaavat toimenpiteet ovat vaatineet ympäristöluvan, joka myönnetään tapauskohtaisella harkinnalla. Nyt kaikille asetuksen piirissä toimiville on samat säännöt.

EEJ-asetuksen rinnalla on edelleen mahdollista käyttää jätebetonia maarakentamisessa MaRa-asetuksen mukaisesti. EEJ-kriteerit tulevat siis uudeksi väyläksi hyvälaatuisen betonimurskeen käyttämiseksi.

MaRa-asetuksen raja-arvoja on tähän asti käytetty usein muunkin tyyppiseen luvitukseen, vaikkei se ole ollut tarkoitus, ja EEJ-asetuksesta saadaan tähänkin käytäntöön selkeyttä.

Asetus koskee ympäristöluvan omaavaa valmistajaa sekä betonivalmistajia eli betonijäte on toimitettava murskattavaksi ja tuotteistettavaksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. EEJ-asetus siis ei koske purkukiinteistöllä tapahtuvaa murskausta.

Asetuksella sallitaan käyttämättömästä betonista ja käyttämättömistä betonituotteista peräisin oleva betonijäte (jotka voivat sisältää raudoitusterästä) sekä käytetystä betonista peräisin oleva betonijäte. Myös käytetyn eli purkujätebetonin on alitettava asetuksen raja-arvot.

Uusiobetonin sallitut käyttötarkoitukset

Kaikkien kolmen asetuksessa eritellyn jätetyypin betonijätteestä valmistettu uusiobetoni on asetuksen myötä sallittu talon-, maan- ja viherrakentamisessa tietyin edellytyksin. Käyttämättömästä betonista ja käyttämättömistä betonituotteista valmistettuja uusiobetonilaatuja voi lisäksi käyttää lannoitteena, kalkitus- tai maanparannusaineena tai kasvualustana. Näissä käyttötarkoituksissa on huomattava, että kun jätteen jätteeksi luokittelu EEJ-asetuksen nojalla päättyy, materiaalista tulee tuote, johon sovelletaan tuotteita koskevaa lainsäädäntöä. Esimerkiksi lannoitteena käytettäessä betonijätteestä valmistetun uusiolannoitteen on täytettävä lannoitelainsäädännön vaatimuksen ja uusina rakennustuotteina niiltä vaaditaan esimerkiksi CE-merkintä.

Alustuksen jälkeen käydyssä keskustelussa ELY-keskuksen edustaja selvensi vielä, että EEJ-asetuksen perusteella uusiobetonia voidaan hyödyntää esimerkiksi pohjavesialueella ja peitettävissä rakenteissa, mikä ei ole aiemmin MaRa-asetuksen kautta ollut sallittua.

Toiminnanharjoittajille, laadunvarmistajille, viranomaisille ja hankkijoille julkaistiin asetuksen soveltamisohje heti tilaisuuden jälkeen. Soveltamisohje löytyy ympäristöministeriön sivulta  https://ym.fi/jatelainsaadanto. Soveltamisohjetta täydennetään tarvittaessa lähikuukausina, joten ympäristöministeriöön kannattaa olla aktiivisesti yhteydessä.

EEJ-asetuksen myös uusiomateriaalimarkkinoilla tulee siis olemaan jätteeksi luokiteltua materiaalia sekä materiaalia, jonka jätteeksi luokittelu on päättynyt. Elina Samila tiesi kertoa, että maarakentamisen murskestandardi SFS 5884 päivitetään syksyn aikana huomioimaan saman murskeluokan BeM I ja BeM II tuote- ja jätestatuksen.

Nissinen muistutti lopuksi, että betonimurskeen uusiokäytöllä ei kuitenkaan ole merkittävää säästöä ilmastopäästöjen näkökulmasta, vaan sillä säästetään luonnonkiviainesten käyttöä. Kasvihuonekaasupäästöjen säästämiseksi on suositeltavampaa uudelleen käyttää kokonaisia betonielementtejä.

Uusiobetonikokeiluja Tanskassa ja Mikkelissä

Miksei Mikkeli Oy:n kiertotalousasiantuntija Raimo Lilja kertoi Rapurc-hankkeen puitteissa tehdyistä uusiobetonikokeiluista, joissa on selvitetty uusiobetonin mahdollisuuksia betonin valmistuksessa.

Pohjana selvityksille oli Tanskan esimerkit, joissa saatu erikoislupa käyttää betonimursketta betonin karkeana kiviaineksena ja lisäksi on tutkittu hienoaineksen korvaamista betonista hienoksi murskatulla hienoaineksella. Hienoaineksella pystyttiin säästämään sementtiä, mikä aiheutti myös säästöjä kasvihuonekaasupäästöissä. Tanskassa betoniin soveltuvan kiviaineksen kuljetusmatkat ovat pitkiä, jolloin sikäläisissä olosuhteissa myös kiviaineksen kuljetusten säästöllä saatiin suuria päästösäästöjä.

Suomen kokeilussa hienoaines oli seulottava pois. Uusiobetonin käyttö heikentää puristuslujuutta hieman, mutta notkistimen käytöllä voidaan päästä tavoitelujuuteen. Liljan mukaan tulokset ovat rohkaisevia, mutta haasteita on vielä edessä.

Kilpailutuksiin ja hankintoihin tarvitaan kannustimia uusiobetonin käytölle, jotta uusiobetonista tulee kilpailukykyinen. Vielä on myös ratkaisematta 0–4 mm hienoaineksen käyttö. Tämän uusiokäyttö on Suomessa vielä kiellettyä.

On jo olemassa materiaaliratkaisuja, joilla on tavoitellut lujuus- ja säänkesto-ominaisuudet. Julkisen sektorin olisi toivottavaa toimia suunnannäyttäjänä kysynnän aiheuttamisessa.

Esityksessään Lilja huomautti myös, että Mikkelissä kaikki purku- ja betonijäte on toimitettava kunnalliselle toimijalle, joka käyttää betonia pääosin omassa maarakentamisessa. Tämä on hankaloittanut toimijoiden pääsyä Mikkelin alueen markkinoille.

Toiveena selkeät aikataulut

Lotus Demolitionin Timo Jalonen jatkoi purkamisaiheella ja peräsi uudelleenkäytön suunnittelijaa mukaan hankkeeseen jo aikaisessa vaiheessa. Hän toivoi tilaajalta purkamiseen aikaresurssia ja purkuhankkeen ajoitusta sopivasti uudisrakennushankkeiden kanssa.

Lotus Demolition etsii purettavien teollisuuskohteidensa koneille ja laitteille uudet käyttöpaikat eli tuottaa näille second hand -markkinaa. Tapauskohtaisesti koneet ja laitteet ovat myös tarjolla julkisilla kauppa-alustoilla, jos tilaajalla ei ole ollut omaa tarvetta laitteille.

Purkukartoituksen kehitys

Ytekki Oy:n yrittäjä, purkukartoitusguru Katja Lehtonen kertasi purkukartoituksen hyödyt sekä sisällön. Katja painotti, että purkukartoituksen teettäminen ei edistä kiertotaloutta, ellei sen tuloksia hyödynnetä hankkeen jatkossa!

Vuonne 2019 ympäristöministeriön julkaisemaa Excel-työkalua on kehitetty ja kehitetään edelleen Kimmo Haapean luotsaamassa Rapurc-hankkeessa. Helppokäyttöiseen Purkukartoitus.fi -palveluun voi liittyä käyttäjäksi luomalla tunnukset osoitteessa https://purkukartoitus.fi.

Tavoitteena on, että työkalun tiedot siirtyisivät tulevaisuudessa YM:n valmistelemaan rakennus- ja purkumateriaalitietokantaan. Tämä edistäisi materiaalien markkinan avoimuutta sekä kysynnän ja tarjonnan kohtaamista.

Palvelu toimii myös korjaus- ja saneeraushankkeiden purkukartoituksessa, vaikka niihin tehdään vielä vähän purkukartoituksia. Purkamisen green dealiin sitoutuneet ovat olleet aktiivisimpia toteuttamaan purkukartoituksia saneeraushankkeissa.

Palvelussa on vielä kehitystarpeita esimerkiksi uudelleenkäytettävien rakennusosien osalta. Purkukartoituksen tekemisen hetkellä uudelleenkäytön kohdetta ei ole yleensä tiedossa, joten kartoituksen teon hetkellä ei ole tietoa, millaista tietoa tarvittaisiin. Tähän Lehtonen esitti ratkaisuna uudelleenkäyttöselvitystä ja -tutkimuksia. Näitä varten tarvittaisiin kansallisia pelisääntöjä ja ohjeistusta, ja Helsingin kiertotalousklusterin Mira Jarkko tiesi, että aiheeseen liittyvä hanke onkin valmisteilla YM:n kanssa. Raimo Lilja ehdotti selvityksen jakamista kahteen osaan: irtaimiston ja helposti purettavien osien, sillä Rapurc-hankkeessa tutkitun esipurun voisi toteuttaa heti, kun tiedetään rakennuksen jäävän tyhjilleen.

Myös päivitetty KorjausRYL voi tuoda apua purkuhankkeiden hallintaan. Rakennustieto järjestää RYListä koulutuksen 14.9.2022.

Keskustelussa paikan päällä olleet osallistujat pääsivät tutustumaan toisiinsa sekä keskinäisiin yhteistyömahdollisuuksiin paremmin.

Alustuksista Nissisen ajankohtainen esitys herätti odotetusti eniten keskustelua. Keskustelussa nousi esiin Betoniyhdistyksen vähähiilisyyskriteerit ja miten ne vaikuttavat uusiobetonin hyödyntämiseen. Osallistujille ei ollut selvää, mahdollistavatko kriteerit myös uusiomateriaalien käytön.

Lataa tästä käyttöösi esitysmateriaalit

Uusiobetonin mahdollisuudet Suomessa, Raimo Lilja, Miksei Mikkeli Oy

Purkukartoitustyökalun ja -oppaan kehitystarpeet, Katja Lehtonen, YtekkiOy

Purkubetonin käyttö – luvalliset käyttötarkoitukset, Jouni Nissinen, ympäristöministeriö

Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden osaamiskeskittymä

Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden osaamiskeskittymä
Lisätietoja hankkeesta: Ella Lahtinen

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Green Building Council Finland julkaisee oppaan vähähiiliseen rakentamiseen!

26.9.2022
Embargo 26.9.2022 klo 09 Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen -julkaisu auttaa organisaatioita hahmottamaan oman toimintansa taso vähähiilisessä rakentamisessa sekä selkeyttää miten edelleen kehittää rakennushankkeita vähähiilisemmäksi. Tarkoitus on myös kannustaa toiminnan kehittämiseen ja

Hyvinvointia kestävän aluesuunnittelun avulla

21.9.2022
Vuosittaisella World Green Building Weekilla on jo pitkään järjestetty kestävän aluesuunnittelun seminaari. Tänä vuonna seminaarin tulokulmana oli hyvinvointi tulevaisuuden yksilöille, yhteisöille ja yhteiskunnalle kestävän aluesuunnittelun avulla.  Ympäristöministeriön kuulumiset Antti Irjala

Purettavaksi suunnitellut – The Cradle

21.9.2022
Osana World Green Building Weekiä 2022 teimme 16.9.2022 virtuaalivisiitin saksalaiselle The Cradlen työmaalle lähtien Keskustakirjasto Oodin Maijansalista. Saksalainen The Cradle on innovatiivinen rakennuskohde. ”The Cradle viittaa sanana kehtoon”, kertoi Ella

Haaste: allekirjoita Rakentamisen muovit green deal -sopimus

21.9.2022
Anne Kaiser, Saint-Gobain Finlandin vastuullisuuspäällikkö ja Green Building Council Finlandin hallituksen puheenjohtaja haastaa kaikki Green Building Council Finlandin jäsenet allekirjoittamaan Rakentamisen muovit green dealin. Haastekampanja starttasi osana World Green Building

Kokemuksia kiinteistö- ja rakennusalan tulevaisuustaajuudesta

20.9.2022
Mitä jos rakennukset olisivatkin täysin muunneltavia käyttötarkoituksesta riippumatta? Mitä jos yksityisautoilua ei enää tarvittaisikaan? Mitä jos neitseellisiä luonnonvaroja ei enää käytettäisi tai kaikki rakentaminen olisikin hiilipositiivista? Tällaisia kysymyksiä kysyttiin Green

#BuildingLife Leaders Forum 6: Hiilineutraali rakennettu ympäristö Suomessa ja Euroopassa

8.12.2022
#BuildingLife -projektin tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Kaksivuotinen projekti on päättymäisillään, joten todetaan aikaansaatu muutos. Mitä projektissa saavuttiin, miten ala on muuttunut meillä

#BuildingLife kolkuttelee kuuttakymmentä

19.9.2022
Saavutammeko vielä sata #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaa? #BuildingLife kolkuttelee kuuttakymmentä, kun Uponor, Lassila & Tikanoja, Ruukki, SBB, UKI Arkkitehdit Oy ja Kiinko liittyvät kannattajien joukkoon. #BuildingLife kannattajat sitoutuvat

Koulutuksella lisää vauhtia kiertotalouteen – FIGBC julkaisee Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden perusteet -verkkokoulutuksen 16.9.2022

16.9.2022
Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotaloudesta pitää tehdä uusi normaali – ja se on taloudellisestikin järkevintä. Kiertotaloudella materiaaleihin, energiaan ja valmistukseen satsatut panokset säilyttävät arvonsa. Kiertotalous vähentää neitseellisten luonnonvarojen tarvetta ja ilmastopäästöjä

KTI Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2022

15.9.2022
Julkaisuvapaa 15.9.2022 klo 10.30 Ammattimaiset kiinteistönomistajat etulinjassa rakennusten ympäristökuormituksen vähentämisessä Rakennusten merkitys energiankulutuksessa ja päästöissä on tunnetusti suuri. Kiinteistö- ja rakennusala tuottaa arviolta kolmanneksen Suomen päästöistä ja paine niiden vähentämiseen

Kaupunkien energiaomavaraisuus on mahdollista ja kaupallisia ratkaisuja on jo olemassa

15.9.2022
MAKING-CITY: Tulevaisuuden energiapihit kaupunginosat -tapahtumassa 13.9.2022 saimme kuulla hankkeen kahden vetäjäkaupungin toteutuksista; Hollannin Groningenin sekä Suomen Oulun. Tapahtuma oli osa World Green Building Weekiä. MAKING-CITY on osa EU:n Horizon 2020-ohjelmaa.

Kompensoiko vihreä siirtymä rakentamisen ja kunnossapidon päästöt – selvitys pyöräväylien elinkaarivaikutuksista

14.9.2022
Kestävä liikkuminen ja elinkaarikustannuksiin perustuvat valinnat tukevat vihreää murrosta ja voivat pidemmällä aikavälillä tuoda yhteiskunta- ja reaalitaloudellisia säästöjä. Ramboll laati Vantaan kaupungille pyöräväylien elinkaarivaikutuksia käsittelevän selvityksen. Vantaan kaupungin tavoite on

Kestävä ja kierrätettävä parketille vaihtoehtoinen Parky-puulattia uudistaa julkitilojen sisustussuunnittelua

13.9.2022
Suomalainen sisustusmateriaalien maahantuoja Orient Occident on tuonut markkinoille uudenlaisen kestävän puulattian, joka on 100 % kierrätettävä ja vastuullisesti valmistettu puulattia ja kestää kovaa kulutusta sekä kosteutta.   Perinteinen parketti on ulkonäöltään