31.8.2022 Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Mikkeli Oy:n Kimmo Haapea toivotti etä- ja läsnäyleisön tervetulleeksi yhteiseen aamukahvitilaisuuteen. FIGBC:n asiantuntija Elina Samila johdatteli kuulijat aamun aiheeseen yleisellä säädöskehityksen katsauksella, josta pääsimme päivän varsinaiseen kuumaan perunaan.
Uusi asetus betonimurskeen käyttämiseksi
Ympäristöministeriön Jouni Nissinen kävi läpi 1.9. voimaan astuvan betonimurskeen EEJ-asetuksen, jossa määritellään arviointiperusteet, joilla betoni ei ole enää jätettä ja se voidaan asettaa markkinoille erilaisina ja tiettyihin käyttötarkoituksiin valmistettuina tuotteina. Nämä käyttötarkoitukset on määritelty asetuksessa.
Lähtökohtana asetuksen laatimisessa on ollut toiminnanharjoittajien yhdenvertainen käsittely. Aiemmin vastaavat toimenpiteet ovat vaatineet ympäristöluvan, joka myönnetään tapauskohtaisella harkinnalla. Nyt kaikille asetuksen piirissä toimiville on samat säännöt.
EEJ-asetuksen rinnalla on edelleen mahdollista käyttää jätebetonia maarakentamisessa MaRa-asetuksen mukaisesti. EEJ-kriteerit tulevat siis uudeksi väyläksi hyvälaatuisen betonimurskeen käyttämiseksi.
MaRa-asetuksen raja-arvoja on tähän asti käytetty usein muunkin tyyppiseen luvitukseen, vaikkei se ole ollut tarkoitus, ja EEJ-asetuksesta saadaan tähänkin käytäntöön selkeyttä.
Asetus koskee ympäristöluvan omaavaa valmistajaa sekä betonivalmistajia eli betonijäte on toimitettava murskattavaksi ja tuotteistettavaksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. EEJ-asetus siis ei koske purkukiinteistöllä tapahtuvaa murskausta.
Asetuksella sallitaan käyttämättömästä betonista ja käyttämättömistä betonituotteista peräisin oleva betonijäte (jotka voivat sisältää raudoitusterästä) sekä käytetystä betonista peräisin oleva betonijäte. Myös käytetyn eli purkujätebetonin on alitettava asetuksen raja-arvot.
Uusiobetonin sallitut käyttötarkoitukset
Kaikkien kolmen asetuksessa eritellyn jätetyypin betonijätteestä valmistettu uusiobetoni on asetuksen myötä sallittu talon-, maan- ja viherrakentamisessa tietyin edellytyksin. Käyttämättömästä betonista ja käyttämättömistä betonituotteista valmistettuja uusiobetonilaatuja voi lisäksi käyttää lannoitteena, kalkitus- tai maanparannusaineena tai kasvualustana. Näissä käyttötarkoituksissa on huomattava, että kun jätteen jätteeksi luokittelu EEJ-asetuksen nojalla päättyy, materiaalista tulee tuote, johon sovelletaan tuotteita koskevaa lainsäädäntöä. Esimerkiksi lannoitteena käytettäessä betonijätteestä valmistetun uusiolannoitteen on täytettävä lannoitelainsäädännön vaatimuksen ja uusina rakennustuotteina niiltä vaaditaan esimerkiksi CE-merkintä.
Alustuksen jälkeen käydyssä keskustelussa ELY-keskuksen edustaja selvensi vielä, että EEJ-asetuksen perusteella uusiobetonia voidaan hyödyntää esimerkiksi pohjavesialueella ja peitettävissä rakenteissa, mikä ei ole aiemmin MaRa-asetuksen kautta ollut sallittua.
Toiminnanharjoittajille, laadunvarmistajille, viranomaisille ja hankkijoille julkaistiin asetuksen soveltamisohje heti tilaisuuden jälkeen. Soveltamisohje löytyy ympäristöministeriön sivulta https://ym.fi/jatelainsaadanto. Soveltamisohjetta täydennetään tarvittaessa lähikuukausina, joten ympäristöministeriöön kannattaa olla aktiivisesti yhteydessä.
EEJ-asetuksen myös uusiomateriaalimarkkinoilla tulee siis olemaan jätteeksi luokiteltua materiaalia sekä materiaalia, jonka jätteeksi luokittelu on päättynyt. Elina Samila tiesi kertoa, että maarakentamisen murskestandardi SFS 5884 päivitetään syksyn aikana huomioimaan saman murskeluokan BeM I ja BeM II tuote- ja jätestatuksen.
Nissinen muistutti lopuksi, että betonimurskeen uusiokäytöllä ei kuitenkaan ole merkittävää säästöä ilmastopäästöjen näkökulmasta, vaan sillä säästetään luonnonkiviainesten käyttöä. Kasvihuonekaasupäästöjen säästämiseksi on suositeltavampaa uudelleen käyttää kokonaisia betonielementtejä.
Uusiobetonikokeiluja Tanskassa ja Mikkelissä
Miksei Mikkeli Oy:n kiertotalousasiantuntija Raimo Lilja kertoi Rapurc-hankkeen puitteissa tehdyistä uusiobetonikokeiluista, joissa on selvitetty uusiobetonin mahdollisuuksia betonin valmistuksessa.
Pohjana selvityksille oli Tanskan esimerkit, joissa saatu erikoislupa käyttää betonimursketta betonin karkeana kiviaineksena ja lisäksi on tutkittu hienoaineksen korvaamista betonista hienoksi murskatulla hienoaineksella. Hienoaineksella pystyttiin säästämään sementtiä, mikä aiheutti myös säästöjä kasvihuonekaasupäästöissä. Tanskassa betoniin soveltuvan kiviaineksen kuljetusmatkat ovat pitkiä, jolloin sikäläisissä olosuhteissa myös kiviaineksen kuljetusten säästöllä saatiin suuria päästösäästöjä.
Suomen kokeilussa hienoaines oli seulottava pois. Uusiobetonin käyttö heikentää puristuslujuutta hieman, mutta notkistimen käytöllä voidaan päästä tavoitelujuuteen. Liljan mukaan tulokset ovat rohkaisevia, mutta haasteita on vielä edessä.
Kilpailutuksiin ja hankintoihin tarvitaan kannustimia uusiobetonin käytölle, jotta uusiobetonista tulee kilpailukykyinen. Vielä on myös ratkaisematta 0–4 mm hienoaineksen käyttö. Tämän uusiokäyttö on Suomessa vielä kiellettyä.
On jo olemassa materiaaliratkaisuja, joilla on tavoitellut lujuus- ja säänkesto-ominaisuudet. Julkisen sektorin olisi toivottavaa toimia suunnannäyttäjänä kysynnän aiheuttamisessa.
Esityksessään Lilja huomautti myös, että Mikkelissä kaikki purku- ja betonijäte on toimitettava kunnalliselle toimijalle, joka käyttää betonia pääosin omassa maarakentamisessa. Tämä on hankaloittanut toimijoiden pääsyä Mikkelin alueen markkinoille.
Toiveena selkeät aikataulut
Lotus Demolitionin Timo Jalonen jatkoi purkamisaiheella ja peräsi uudelleenkäytön suunnittelijaa mukaan hankkeeseen jo aikaisessa vaiheessa. Hän toivoi tilaajalta purkamiseen aikaresurssia ja purkuhankkeen ajoitusta sopivasti uudisrakennushankkeiden kanssa.
Lotus Demolition etsii purettavien teollisuuskohteidensa koneille ja laitteille uudet käyttöpaikat eli tuottaa näille second hand -markkinaa. Tapauskohtaisesti koneet ja laitteet ovat myös tarjolla julkisilla kauppa-alustoilla, jos tilaajalla ei ole ollut omaa tarvetta laitteille.
Purkukartoituksen kehitys
Ytekki Oy:n yrittäjä, purkukartoitusguru Katja Lehtonen kertasi purkukartoituksen hyödyt sekä sisällön. Katja painotti, että purkukartoituksen teettäminen ei edistä kiertotaloutta, ellei sen tuloksia hyödynnetä hankkeen jatkossa!
Vuonne 2019 ympäristöministeriön julkaisemaa Excel-työkalua on kehitetty ja kehitetään edelleen Kimmo Haapean luotsaamassa Rapurc-hankkeessa. Helppokäyttöiseen Purkukartoitus.fi -palveluun voi liittyä käyttäjäksi luomalla tunnukset osoitteessa https://purkukartoitus.fi.
Tavoitteena on, että työkalun tiedot siirtyisivät tulevaisuudessa YM:n valmistelemaan rakennus- ja purkumateriaalitietokantaan. Tämä edistäisi materiaalien markkinan avoimuutta sekä kysynnän ja tarjonnan kohtaamista.
Palvelu toimii myös korjaus- ja saneeraushankkeiden purkukartoituksessa, vaikka niihin tehdään vielä vähän purkukartoituksia. Purkamisen green dealiin sitoutuneet ovat olleet aktiivisimpia toteuttamaan purkukartoituksia saneeraushankkeissa.
Palvelussa on vielä kehitystarpeita esimerkiksi uudelleenkäytettävien rakennusosien osalta. Purkukartoituksen tekemisen hetkellä uudelleenkäytön kohdetta ei ole yleensä tiedossa, joten kartoituksen teon hetkellä ei ole tietoa, millaista tietoa tarvittaisiin. Tähän Lehtonen esitti ratkaisuna uudelleenkäyttöselvitystä ja -tutkimuksia. Näitä varten tarvittaisiin kansallisia pelisääntöjä ja ohjeistusta, ja Helsingin kiertotalousklusterin Mira Jarkko tiesi, että aiheeseen liittyvä hanke onkin valmisteilla YM:n kanssa. Raimo Lilja ehdotti selvityksen jakamista kahteen osaan: irtaimiston ja helposti purettavien osien, sillä Rapurc-hankkeessa tutkitun esipurun voisi toteuttaa heti, kun tiedetään rakennuksen jäävän tyhjilleen.
Myös päivitetty KorjausRYL voi tuoda apua purkuhankkeiden hallintaan. Rakennustieto järjestää RYListä koulutuksen 14.9.2022.
Keskustelussa paikan päällä olleet osallistujat pääsivät tutustumaan toisiinsa sekä keskinäisiin yhteistyömahdollisuuksiin paremmin.
Alustuksista Nissisen ajankohtainen esitys herätti odotetusti eniten keskustelua. Keskustelussa nousi esiin Betoniyhdistyksen vähähiilisyyskriteerit ja miten ne vaikuttavat uusiobetonin hyödyntämiseen. Osallistujille ei ollut selvää, mahdollistavatko kriteerit myös uusiomateriaalien käytön.
Lataa tästä käyttöösi esitysmateriaalit
Uusiobetonin mahdollisuudet Suomessa, Raimo Lilja, Miksei Mikkeli Oy
Purkukartoitustyökalun ja -oppaan kehitystarpeet, Katja Lehtonen, YtekkiOy
Purkubetonin käyttö – luvalliset käyttötarkoitukset, Jouni Nissinen, ympäristöministeriö
Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden osaamiskeskittymä
Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden osaamiskeskittymä
Lisätietoja hankkeesta: Ella Lahtinen
