Green Building Council Finland

Rakentamisen kiertotaloudesta Mikkelissä

31.8.2022 Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Mikkeli Oy:n Kimmo Haapea toivotti etä- ja läsnäyleisön tervetulleeksi yhteiseen aamukahvitilaisuuteen. FIGBC:n asiantuntija Elina Samila johdatteli kuulijat aamun aiheeseen yleisellä säädöskehityksen katsauksella, josta pääsimme päivän varsinaiseen kuumaan perunaan.

Uusi asetus betonimurskeen käyttämiseksi

Ympäristöministeriön Jouni Nissinen kävi läpi 1.9. voimaan astuvan betonimurskeen EEJ-asetuksen, jossa määritellään arviointiperusteet, joilla betoni ei ole enää jätettä ja se voidaan asettaa markkinoille erilaisina ja tiettyihin käyttötarkoituksiin valmistettuina tuotteina. Nämä käyttötarkoitukset on määritelty asetuksessa.

Lähtökohtana asetuksen laatimisessa on ollut toiminnanharjoittajien yhdenvertainen käsittely. Aiemmin vastaavat toimenpiteet ovat vaatineet ympäristöluvan, joka myönnetään tapauskohtaisella harkinnalla. Nyt kaikille asetuksen piirissä toimiville on samat säännöt.

EEJ-asetuksen rinnalla on edelleen mahdollista käyttää jätebetonia maarakentamisessa MaRa-asetuksen mukaisesti. EEJ-kriteerit tulevat siis uudeksi väyläksi hyvälaatuisen betonimurskeen käyttämiseksi.

MaRa-asetuksen raja-arvoja on tähän asti käytetty usein muunkin tyyppiseen luvitukseen, vaikkei se ole ollut tarkoitus, ja EEJ-asetuksesta saadaan tähänkin käytäntöön selkeyttä.

Asetus koskee ympäristöluvan omaavaa valmistajaa sekä betonivalmistajia eli betonijäte on toimitettava murskattavaksi ja tuotteistettavaksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. EEJ-asetus siis ei koske purkukiinteistöllä tapahtuvaa murskausta.

Asetuksella sallitaan käyttämättömästä betonista ja käyttämättömistä betonituotteista peräisin oleva betonijäte (jotka voivat sisältää raudoitusterästä) sekä käytetystä betonista peräisin oleva betonijäte. Myös käytetyn eli purkujätebetonin on alitettava asetuksen raja-arvot.

Uusiobetonin sallitut käyttötarkoitukset

Kaikkien kolmen asetuksessa eritellyn jätetyypin betonijätteestä valmistettu uusiobetoni on asetuksen myötä sallittu talon-, maan- ja viherrakentamisessa tietyin edellytyksin. Käyttämättömästä betonista ja käyttämättömistä betonituotteista valmistettuja uusiobetonilaatuja voi lisäksi käyttää lannoitteena, kalkitus- tai maanparannusaineena tai kasvualustana. Näissä käyttötarkoituksissa on huomattava, että kun jätteen jätteeksi luokittelu EEJ-asetuksen nojalla päättyy, materiaalista tulee tuote, johon sovelletaan tuotteita koskevaa lainsäädäntöä. Esimerkiksi lannoitteena käytettäessä betonijätteestä valmistetun uusiolannoitteen on täytettävä lannoitelainsäädännön vaatimuksen ja uusina rakennustuotteina niiltä vaaditaan esimerkiksi CE-merkintä.

Alustuksen jälkeen käydyssä keskustelussa ELY-keskuksen edustaja selvensi vielä, että EEJ-asetuksen perusteella uusiobetonia voidaan hyödyntää esimerkiksi pohjavesialueella ja peitettävissä rakenteissa, mikä ei ole aiemmin MaRa-asetuksen kautta ollut sallittua.

Toiminnanharjoittajille, laadunvarmistajille, viranomaisille ja hankkijoille julkaistiin asetuksen soveltamisohje heti tilaisuuden jälkeen. Soveltamisohje löytyy ympäristöministeriön sivulta  https://ym.fi/jatelainsaadanto. Soveltamisohjetta täydennetään tarvittaessa lähikuukausina, joten ympäristöministeriöön kannattaa olla aktiivisesti yhteydessä.

EEJ-asetuksen myös uusiomateriaalimarkkinoilla tulee siis olemaan jätteeksi luokiteltua materiaalia sekä materiaalia, jonka jätteeksi luokittelu on päättynyt. Elina Samila tiesi kertoa, että maarakentamisen murskestandardi SFS 5884 päivitetään syksyn aikana huomioimaan saman murskeluokan BeM I ja BeM II tuote- ja jätestatuksen.

Nissinen muistutti lopuksi, että betonimurskeen uusiokäytöllä ei kuitenkaan ole merkittävää säästöä ilmastopäästöjen näkökulmasta, vaan sillä säästetään luonnonkiviainesten käyttöä. Kasvihuonekaasupäästöjen säästämiseksi on suositeltavampaa uudelleen käyttää kokonaisia betonielementtejä.

Uusiobetonikokeiluja Tanskassa ja Mikkelissä

Miksei Mikkeli Oy:n kiertotalousasiantuntija Raimo Lilja kertoi Rapurc-hankkeen puitteissa tehdyistä uusiobetonikokeiluista, joissa on selvitetty uusiobetonin mahdollisuuksia betonin valmistuksessa.

Pohjana selvityksille oli Tanskan esimerkit, joissa saatu erikoislupa käyttää betonimursketta betonin karkeana kiviaineksena ja lisäksi on tutkittu hienoaineksen korvaamista betonista hienoksi murskatulla hienoaineksella. Hienoaineksella pystyttiin säästämään sementtiä, mikä aiheutti myös säästöjä kasvihuonekaasupäästöissä. Tanskassa betoniin soveltuvan kiviaineksen kuljetusmatkat ovat pitkiä, jolloin sikäläisissä olosuhteissa myös kiviaineksen kuljetusten säästöllä saatiin suuria päästösäästöjä.

Suomen kokeilussa hienoaines oli seulottava pois. Uusiobetonin käyttö heikentää puristuslujuutta hieman, mutta notkistimen käytöllä voidaan päästä tavoitelujuuteen. Liljan mukaan tulokset ovat rohkaisevia, mutta haasteita on vielä edessä.

Kilpailutuksiin ja hankintoihin tarvitaan kannustimia uusiobetonin käytölle, jotta uusiobetonista tulee kilpailukykyinen. Vielä on myös ratkaisematta 0–4 mm hienoaineksen käyttö. Tämän uusiokäyttö on Suomessa vielä kiellettyä.

On jo olemassa materiaaliratkaisuja, joilla on tavoitellut lujuus- ja säänkesto-ominaisuudet. Julkisen sektorin olisi toivottavaa toimia suunnannäyttäjänä kysynnän aiheuttamisessa.

Esityksessään Lilja huomautti myös, että Mikkelissä kaikki purku- ja betonijäte on toimitettava kunnalliselle toimijalle, joka käyttää betonia pääosin omassa maarakentamisessa. Tämä on hankaloittanut toimijoiden pääsyä Mikkelin alueen markkinoille.

Toiveena selkeät aikataulut

Lotus Demolitionin Timo Jalonen jatkoi purkamisaiheella ja peräsi uudelleenkäytön suunnittelijaa mukaan hankkeeseen jo aikaisessa vaiheessa. Hän toivoi tilaajalta purkamiseen aikaresurssia ja purkuhankkeen ajoitusta sopivasti uudisrakennushankkeiden kanssa.

Lotus Demolition etsii purettavien teollisuuskohteidensa koneille ja laitteille uudet käyttöpaikat eli tuottaa näille second hand -markkinaa. Tapauskohtaisesti koneet ja laitteet ovat myös tarjolla julkisilla kauppa-alustoilla, jos tilaajalla ei ole ollut omaa tarvetta laitteille.

Purkukartoituksen kehitys

Ytekki Oy:n yrittäjä, purkukartoitusguru Katja Lehtonen kertasi purkukartoituksen hyödyt sekä sisällön. Katja painotti, että purkukartoituksen teettäminen ei edistä kiertotaloutta, ellei sen tuloksia hyödynnetä hankkeen jatkossa!

Vuonne 2019 ympäristöministeriön julkaisemaa Excel-työkalua on kehitetty ja kehitetään edelleen Kimmo Haapean luotsaamassa Rapurc-hankkeessa. Helppokäyttöiseen Purkukartoitus.fi -palveluun voi liittyä käyttäjäksi luomalla tunnukset osoitteessa https://purkukartoitus.fi.

Tavoitteena on, että työkalun tiedot siirtyisivät tulevaisuudessa YM:n valmistelemaan rakennus- ja purkumateriaalitietokantaan. Tämä edistäisi materiaalien markkinan avoimuutta sekä kysynnän ja tarjonnan kohtaamista.

Palvelu toimii myös korjaus- ja saneeraushankkeiden purkukartoituksessa, vaikka niihin tehdään vielä vähän purkukartoituksia. Purkamisen green dealiin sitoutuneet ovat olleet aktiivisimpia toteuttamaan purkukartoituksia saneeraushankkeissa.

Palvelussa on vielä kehitystarpeita esimerkiksi uudelleenkäytettävien rakennusosien osalta. Purkukartoituksen tekemisen hetkellä uudelleenkäytön kohdetta ei ole yleensä tiedossa, joten kartoituksen teon hetkellä ei ole tietoa, millaista tietoa tarvittaisiin. Tähän Lehtonen esitti ratkaisuna uudelleenkäyttöselvitystä ja -tutkimuksia. Näitä varten tarvittaisiin kansallisia pelisääntöjä ja ohjeistusta, ja Helsingin kiertotalousklusterin Mira Jarkko tiesi, että aiheeseen liittyvä hanke onkin valmisteilla YM:n kanssa. Raimo Lilja ehdotti selvityksen jakamista kahteen osaan: irtaimiston ja helposti purettavien osien, sillä Rapurc-hankkeessa tutkitun esipurun voisi toteuttaa heti, kun tiedetään rakennuksen jäävän tyhjilleen.

Myös päivitetty KorjausRYL voi tuoda apua purkuhankkeiden hallintaan. Rakennustieto järjestää RYListä koulutuksen 14.9.2022.

Keskustelussa paikan päällä olleet osallistujat pääsivät tutustumaan toisiinsa sekä keskinäisiin yhteistyömahdollisuuksiin paremmin.

Alustuksista Nissisen ajankohtainen esitys herätti odotetusti eniten keskustelua. Keskustelussa nousi esiin Betoniyhdistyksen vähähiilisyyskriteerit ja miten ne vaikuttavat uusiobetonin hyödyntämiseen. Osallistujille ei ollut selvää, mahdollistavatko kriteerit myös uusiomateriaalien käytön.

Lataa tästä käyttöösi esitysmateriaalit

Uusiobetonin mahdollisuudet Suomessa, Raimo Lilja, Miksei Mikkeli Oy

Purkukartoitustyökalun ja -oppaan kehitystarpeet, Katja Lehtonen, YtekkiOy

Purkubetonin käyttö – luvalliset käyttötarkoitukset, Jouni Nissinen, ympäristöministeriö

Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden osaamiskeskittymä

Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden osaamiskeskittymä
Lisätietoja hankkeesta: Ella Lahtinen

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Save the date World Green Building Week 11-19.9.2023!

1.2.2023
Kansainvälinen World Green Building Week on maapallomme laajin kampanja kestävän rakennetun ympäristön puolesta. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä yli 75 kansallisen Green Building Councilin ja näiden 46 000 jäsenen

Nollahiileen sitoutuneet – Avara ja Premico allekirjoittivat kansainvälisen Net Zero Carbon Buildings sitoumuksen 

1.2.2023
Lehdistötiedote 1.2.2023 klo 11:00  Net Zero Carbon Building -sitoumuksen allekirjoittajat tavoittelevat hiilineutraalin energiankäytön lisäksi hiilineutraalia rakentamista. Kansainvälisen sitoumuksen taustalla ovat merkittävät tahot kuten C40-kaupunkiverkosto, World Green Building Council ja The

Rakennetun ympäristön kiertotaloutta hidastavat kustannustehottomuus, osaamisen ja kokemuksen puute

31.1.2023
Lehdistötiedote 31.1.2023 embargo klo 13:00 Ratkaisu on tukea kiertotalousratkaisuja rakentamisen arvoketjun kaikissa vaiheissa. Pohjoismaisen ministerineuvoston uusi julkaisu ”Analysis of Barriers and Possibilities” käsittelee rakentamisen kiertotaloutta pohjoismaissa. Selvityksessä havaittiin, että suurin

ROTI 2023-raportti: Rakennetun omaisuuden korjausvelka on moninkertaistunut vuosituhannen alusta 

31.1.2023
Vuoden 2023 raportti perustuu yli 100 kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijan näkemyksiin. ROTI-paneeleissa Green Building Council Finlandista mukana olivat Elina Samila, Lauri Tähtinen ja Miisa Tähkänen. Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2023

Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden sanakirjaa testataan Helsingissä ja Tampereella 

26.1.2023
Mikä on materiaalipassin ja materiaaliselosteen ero? Entä kun suunnitellaan korjattavaksi tai uudelleenkäytettäväksi?  Yhteiset tulkinnat ja termit karsivat pois mahdollisia väärinymmärryksiä ja helpottavat vaikkapa sopimusneuvotteluita, kun kaikki ymmärtävät mitä milläkin termillä

Antti Ruuska johtamaan rakentamisen kestävyyssiirtymää

12.1.2023
Lehdistötiedote Embargo 12.1.2023 klo 11:00 Tekniikan tohtori Antti Ruuska on valittu Green Building Council Finlandin toimitusjohtajaksi. Ruuska on toiminut aiemmin mm. YLVAn vastuullisuusjohtajana. Hän aloittaa tehtävässään maaliskuussa 2023. ”FIGBC:n tavoite

Jäsenemme antoivat meille arvosanaksi 8,8 

10.1.2023
Pyydämme palautetta jäseniltämme läpi vuoden eri tapahtumissa, kokouksissa ja koulutuksissa. Tämän lisäksi kehitysehdotuksia kysytään kertaluonteisesti vuoden päättävässä jäsentyytyväisyyskyselyssä. Vuonna 2022 jäsenemme antoivat keskiarvosanaksi toiminnallemme 8,8. Kiitos kaikille 245 vastaajalle! Lisäksi

Kiertotalouden mukaiset rakennustuotteet -webinaarissa keskusteltiin elinkaaren ympäristövaikutuksista ja uusista kiertotaloustuotteista

5.1.2023
Business Oulun ja FIGBC:n yhteisessä webinaarissa esiteltiin Oulun Kiertotalousklusterin mahdollisuuksia, kiertotaloustuotteita, tuotesuunnittelua ja C2C tuotesertifiointia sekä keskusteltiin hirsirakentamisesta. Katri Luoma-aho kertoi Oulun Kiertotalousklusterin tavoitteista: innovoinnin edistäminen, yhteistyö ja rahoitus. Yrityksille

Työkaluja KIRA-alan hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen – kooste vuodesta 2022

21.12.2022
Olemme laaja rakennetun ympäristön organisaatioiden ja asiantuntijoiden yhteistyöverkosto. Jäsentemme edustajista kokoamme monialaisia asiantuntijaverkostoja, jotka kehittävät alaa yhdessä. Yhteistyössä on toteutettu runsaasti toimialalle määritelmiä, termejä, oppaita ja ohjeita. Kiitos kuuluu koko

Rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2023

19.12.2022
Hyvät jäsenemme, yhteistyökumppanit, toimikuntien puheenjohtajat, hallituksen jäsenet ja lukuisat muut organisaatiot ja henkilöt, joiden kanssa olemme saaneet toimia kestävän rakennetun ympäristön hyväksi tänäkin vuonna. Kiitos yhteistyöstä, rauhallista talven juhlakautta ja

#BuildingLife päättyi muttei lopu

19.12.2022
#BuildingLife -projektin tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Kaksivuotinen projekti on nyt päättynyt, mutta #BuildingLife 2 alkaa arviolta syksyllä 2023. Seuraavassa projektissa tahdomme yhä

Hiilineutraali rakennus -ohjeen pilotoinnin loppuraportti 

15.12.2022
#BuildingLife -projektin päätösseminaarissa 8.12.2022 Tytti Bruce-Hyrkäs, Granlund esitteli Hiilineutraali rakennus -ohjeen ja kertoi pilotoinnin kokemuksista. Katso tapahtuman tallenne.  FIGBC Rakentaminen -toimikunnassa todettiin, että alalla moni haluaa tavoitella parempaa, jopa hiilineutraalia