Green Building Council Finland

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys tilasuunnittelussa kasvattaa resilienssiä

Kansainvälinen World Green Building Week (”Week”) on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building Councilien ja näiden jäsenten kanssa. Lue kaikki Weekillä julkaistavat verkostomme artikkelit World Green Building Weekin verkkosivuilta!

Sosiaalisen ja kulttuurisen kestävän kehityksen huomioiminen ovat osa Suunnittelutoimisto Amerikan perussuunnittelutyötä. Näin etenkin silloin, kun suunnittelemme julkisia tiloja erityistä yhteiskunnallista vastuuta kantaville asiakkaillemme, joiden kohteet ovat kulttuurihistoriallisesti merkittäviä. Mutta mitä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävällä tila- ja arkkitehtisuunnittelulla tarkoitetaan? Mitä asia tarkoittaa käytännön suunnittelutyössä?

Kestävän kehityksen eri muodot tilasuunnittelussa

Termi ”kestävä kehitys” käsitetään usein ennen kaikkea ekologiseksi kestävyydeksi. Tilasuunnittelussa ja arkkitehtuurissa ekologinen kestävyys tarkoittaa valintoja materiaalien suhteen, kiertotaloutta sekä elinkaariajattelua. Hyvillä suunnitteluratkaisuilla ja materiaalivalinnoilla saadaan aikaiseksi pienempi hiilijalanjälki sekä rakentamisen aikana että koko rakennuksen elinkaaren ajan.

Kokonaisvaltainen kestävä kehitys huomioi kuitenkin ekologisen kestävyyden lisäksi myös mm. taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen näkökulman. Taloudellisesti kestävät tila- ja arkkitehtuurihankkeet käyttävät niukkoja resursseja mahdollisimman tehokkaasti saaden aikaisesti pitkään elinvoimaisia tiloja ja rakennuksia. Näin ne huomioivat ympäristön kantokyvyn ja tulevienkin sukupolvien tarpeet. Suunnittelutoimisto Amerikan suunnitteluprosessi kiinnittää tämän lisäksi erityistä huomiota asiakkaan liiketoimintaan, tukien sitä niin, että lopputulos on elinvoimainen ja pitkäikäinen. Menestyvä konsepti ja lopputulos ovat paras tae sille, että tilaa ei tarvitse ihan heti uusia. Asiakkaamme menestys tarkoittaa tässä mielessä siis myös ekologisuutta.

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys tilasuunnittelussa

Tilasuunnittelussa termi ”sosiaalinen kestävyys” tarkoittaa usein erilaiset käyttäjäryhmät huomioivaa suunnittelua. Käytännössä tämä merkitsee esimerkiksi saavutettavuutta tai esteettömyyttä lastenvaunuilla, pyörätuolilla tai rollaattorilla. Sosiaalisesti kestävällä suunnittelulla voidaan tarkoittaa myös turvallisuusasioiden huomioimista niin, että julkiseen tilaan ei jätetä epämääräisiä, pimeitä alueita, joissa jonkun tietyn käyttäjäryhmän ei ole turvallista kulkea. Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa lisäksi tasa-arvoasioiden huomioimista jo konseptivaiheessa ottamalla huomioon esimerkiksi sosioekonomisesti ja kulttuurisesti erilaiset käyttäjäryhmät. Sosiaalisella kestävyydellä pyritään myös varmistamaan, että hyvinvoinnin edellytykset siirtyvät sukupolvelta toiselle. Näin ollen se tarkoittaa myös muuntojoustavuutta ja käyttöasteen maksimointia niin, että tilat eläisivät mahdollisimman pitkään.

Kulttuurinen kestävyys tilasuunnittelussa tarkoittaa kulttuuriperinnön säilyttämisen lisäksi kulttuurisen monimuotoisuuden ja suvaitsevaisuuden mahdollistamista. Kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden korjausrakentamisessa ja uudistamisessa pääpaino on yleensä toiminnallisuuden parantamisessa ja konseptin kehittämisessä niin, että ne palvelevat käyttäjiä paremmin. Tällöin kohteen modernisointi tehdään vanhaa ja arvokasta kunnioittaen ja suunnittelussa keskitytään enemmän eri käyttäjäryhmien tarpeiden täyttämiseen sekä esimerkiksi talotekniikan tai materiaalien nykyaikaistamiseen. Hyvä esimerkki tällaisesta on mm. Amerikan VR:lle tekemä Helsingin Päärautatieaseman uudistustyö.

Vanhan säilyttämisen ohessa kerroksellisuus ja oman aikakauden arkkitehtuurin tuominen osaksi rikasta kaupunkiympäristöä luetaan kulttuurisesti kestäväksi tilasuunnitteluksi. Näin tehtiin mm. Amerikan Ylvalle tehdyssä Kaivopiha-hankkeessa, jossa esimerkiksi uudistettu julkisivu jopa suojeltiin osana uutta kokonaisuutta. Tässä kohteessa kiinnitettiin myös erityistä huomiota paikan luonteen vahvistamiseen sekä kokemuksellisuuteen, jotka luetaan osaksi kulttuurisesti kestävää tilasuunnittelua. Se, että tilaa pystytään käyttämään hyvin arjessa huolimatta ihmisten muuttuneista käyttäytymistottumuksista on kulttuuriesti kestävää.

Analytiikalla kestäviin tuloksiin

Rikas palvelurakenne, joka tukee eri kohderyhmien elämää juuri kyseisessä kohteessa vaatii suunnittelun pohjalle tarkan analyysivaiheen sekä osaamista analyysin tulosten jalkauttamisessa suunniteluun sekä toteutukseen. Tämä osaaminen aikaansaa kestäviä ratkaisuja. Lisäksi se mahdollistaa parhaan tuoton kiinteistön omistajalle sekä kiinteistösijoittajalle pitkällä aikavälillä. Näin sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä on myös elinvoimaista ja taloudellisesti kannattavaa.

Amerikan kaksi viimeaikaista hanketta, joissa sosiaalinen ja kulttuurinen kestävä kehitys on otettu vahvasti huomioon, ovat Helsingin Päärautatieaseman konseptiuudistus sekä Kaivopihan uudistus. Näistä voit lukea lisää täältä.

Kirjoittaja on yhteiskuntatieteilijä, Elävät kaupunkikeskustat ry:n hallituksen jäsen sekä Amerikan asiakkuusjohtaja

Maria Kelter
Asiakkuusjohtaja
maria.kelter@amerikka.fi
+358 (0)40 595 8580

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Uusimmat artikkelit

Aiheet

LähiTapiola Kiinteistövarainhoito ja Technopolis sitoutuivat hiilineutraaliin rakentamiseen

26.1.2022
Lehdistötiedote 26.1.2022 klo 11:00 Neljä uutta yritystä liittyy WorldGBC:n päivitettyyn Net Zero Carbon Buildings Commitment -sitoumukseen: Veev, Nexii sekä suomalaiset LähiTapiola ja Technopolis. Sitoumuksen allekirjoittajat tavoittelevat hiilineutraalin energiankäytön lisäksi hiilineutraalia

Euroopan komission ehdotus uudeksi EPBD direktiiviksi – keskeinen sisältö

14.1.2022
Euroopan unioni on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä.  Jotta tavoite voidaan saavuttaa, on myös tärkeimpiä kiinteistö- ja rakennusalan säännöksiä tarkastettava. Energy Performance of Buildings Directive (EPBD) päivitystä on valmisteltu vuodesta

Tiedote: nimenmuutos sekä sääntömuutos Green Building Council Finland ry

14.1.2022
Hyvä jäsenemme ja yhteistyökumppanimme,  Syyskokouksessamme 23.11.2021 päätimme, että yhdistyksen virallinen nimi on jatkossa Green Building Council Finland ry (aiemmin GBC Suomi ry), epävirallinen lyhenne FIGBC ja sen kotipaikka on Helsinki. PRH:n päätöksellä GBC

Osallistu vähähiilisen rakentamisen lainsäädännön kehittämiseen

4.1.2022
Kokoamme kunnista, yrityksistä ja järjestöistä kansallista verkostoa, joka auttaa kartoittamaan lainsäädännön hidasteita ja esteitä kunnianhimoiselle tuotesidonnaisten päästöjen vähentämiselle ja biopohjaisten materiaalien käytölle. Hankkeessa luodaan ehdotus, miten suomalaista sääntelyä ja ohjausta

Kiitos kuluneesta vuodesta!

21.12.2021
Kiitos kuluneesta vuodesta ja samalla iloinen ilmoitus uudesta (vanhasta) nimestä. Syyskokouksen päätöksen mukaisesti luovuimme vanhasta virallisesta nimestämme ja tästä hetkestä eteenpäin olemme nyt virallisestikin Green Building Council Finland ry (aiemmin

YIT, Varma, JKMM, Sponda ja Kuljetusrinki – tähtäimessä hiilineutraali rakennettu ympäristö

15.12.2021
Aidosti kestävä liiketoiminta kestää tulevaisuudessakin. Ja aidosti kestävälle liiketoiminnalle lainsäädäntö on vasta toiminnan ensimmäinen porras – parempaa tekemällä varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden tulevaisuudessakin. Alun perin kaksikymmentäyksi yritystä ja kolme kaupunkia ilmoittautui

Tavoitteena energiapositiivinen asuinalue

13.12.2021
Making-City osa EU:n Horizon 2020-ohjelmaa. Hankkeessa tehdään pilotointia ja kehitystyötä kahdessa kaupungissa; Hollannin Groningenissa sekä Suomen Oulussa. Lisäksi mukana on kuusi seuraajakaupunkia muista EU-maista.   Green Building Council Finland järjesti torstaina

Haemme järjestöpäällikköä

9.12.2021
Green Building Council Finland hakee tiimiinsä toimeen tarttuvaa ja osaavaa Järjestöpäällikköä Järjestöpäällikön tehtäväkenttään kuuluvat taloudenjohtamiseen, järjestöhallintoon ja henkilöstön hyvinvointiin (HR) liittyvät vastuut. Voit olla jonkun edellä mainitun kokenut asiantuntija tai

LIFE Level(s): Elinkaariarvioinnista arkipäivää Euroopassa

8.12.2021
Johdanto Vuosikymmenemme suurimman haasteen, ilmastonmuutoksen, seuraukset ovat käsinkosketeltavat ja mahdottomat ohittaa. Talousalueiden, poliittisten järjestelmien ja yritysmaailman on edustettava yhteistä rintamaa muutoksen luojina. Yhteistyöhön tarvitaan yhteiset pelisäännöt. EU-lainsäädännön ja muun ohjauksen,

FIGBC lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi

7.12.2021
Uuden kaavoitus- ja rakentamislain yhdeksi tavoitteeksi on otettu ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Nykyisellään rakentaminen ja rakennetun ympäristön ylläpito tuottavat merkittäviä ilmastopäästöjä sekä rasittavat luontoa sekä luonnonvarojen kulutuksen että luonnon

Digitaalisella tiedolla kohti kiertotaloutta

3.12.2021
Tietomallit voivat edistää kiertotaloutta monin tavoin, mutta niiden hyödyntämisessä ollaan vasta alussa. Kokosimme neljä tietomallien asiantuntijaa kertomaan, millaisilla tavoilla tietomallit voivat auttaa meitä kiertotaloudellistumaan ja tekemään työmme tehokkaammin. Tuoreen Nordic

Accelerating circular construction in Nordic countries

3.12.2021
Nordic Networks for Circular Construction project aims to create insight into the status and best practices surrounding circular construction in the Nordics, create voluntary goals and indicators, improve the reuse