Vuoden 2022 World Green Building Weekin aloitti 12.9.2022 järjestetty kutsuvierastilaisuus, johon kokosimme kolmekymmentä kiinteistö- ja rakennusalan vaikuttajaa sekä kestävän rakentamisen opiskelijoita tarkastelemaan erilaisia oletuksia toimialan tulevaisuudesta. Työpajan vetäjänä toimi asiantuntija Sanna Rekola, Sitra.
Siltasaari 10
Tapahtuma järjestettiin kiinteistöomistaja Antiloopin Hakaniemessä sijaitsevassa Siltasaari 10:ssä. Kohteelle myönnetty LEED Platinum -ympäristösertifikaatin pistemäärä 85/110 on korkein rakennushankkeen Suomessa saavuttama taso nykymuotoisessa LEED v4 -sertifioinnissa. Tapahtuman alussa Head of Sustainability and Property Management Hannamari Koivula kertoi tilan ratkaisuista. Kohteessa on mm. käytössä Helenin uusiutuva kiertolämpö, digitalisoitu lämmityksenohjaus ja ilmanvaihto. Kohde saneerattiin historiaa kunnioittaen, eli vanhaa säilyttäen.
Tulevaisuustaajuus menetelmänä
Tulevaisuustaajuus on Sitran kehittämä työpajamenetelmä toisenlaisten tulevaisuuksien rakentamiseen. Ohjeet ja tarvittavat työkalut löytyvät Sitran verkkosivuilta https://www.sitra.fi/hankkeet/tulevaisuustaajuus/# Green Building Council Finlandin tilaisuudessa tähtäsimme vuoteen 2050, siis noin kolmenkymmenen vuoden päähän ja haastoimme jo olemassa olevia oletuksiamme tulevaisuudesta. Tulevaisuutta on haastava edistää ilman näkemystä siitä, millainen tuo toivottu tulevaisuus olisi.
”Tulevaisuuden muistelussa ammennetaan olemassa olevista muistoista ja sijoitetaan ne tulevaisuuteen, jossa jokin asia on muuttunut.”
Kysele ja kuvittele
Mitä jos -kysymykset ohjaavat meitä hahmottamaan erilaisia skenaarioita. Tulevaisuutta voi hahmottaa “tötterönä”, jonka alkupäästä meidän on kyettävä näkemään mahdollisten, uskottavien ja todennäköisten tulevaisuuksien lisäksi myös toivottavia tulevaisuuksia, jopa mahdottomalta vaikuttavia tulevaisuuksia.
Mitä jos…
- Tulevaisuudessa rakennettu ympäristö tuottaa energiaa.
- Kaikki rakentaminen pohjautuu kiertotalouteen.
- Olemassa oleva infra ei vastaa ilmastonmuutoksen tarpeisiin. Edes korjaamalla.
Haasta oletuksiasi tulevaisuudesta
Tulevaisuuskuunnelmissa osallistujat kävivät käsiksi kärjistettyihin versioihin tulevaisuudestamme. Ryhmätöissä keskusteltiin muun muassa yhteisöllisyydestä tai täydellisestä omavaraisuudesta.
- ”Syntyykö onnellisuus siitä, että kaikki monimutkainen karsitaan pois.”
- ”Täysin omavarainen off-grid-elämä ei ole todellisuudessa mahdollista, ei ainakaan niin, että kaikki eläisivät siten. Asiantuntijoita tarvitaan”.
- ”Tulevaisuuskuvitelmissa kaikki on räjäytetty atomeiksi. Todellisuudessa osa asioista pysyy, osa menee huonommaksi, osa paremmaksi.”
- ”Tulevaisuudessa mahdollisimman monet palvelut tuotetaan yhteisöllisesti, paikallisestikin – mutta yhteisöllisyys ei ole maantieteellisistä rajoista kiinni.”
- ”Koronapandemia ja tulevan talven energiakriisi ovat osaltaan eräänlaisia simulaatioita tulevaisuudesta.”
- ”Ovatko meitä edeltävät sukupolvet yrittäneet ajatella nenäänsä pidemmälle? Onko ihmisillä kyky toimia vasta kun on niin sanotusti tilanne päällä, eli pakon hetkellä?”
Tunnista merkittävät muutostekijät
Nykyhetken teot, tekemättä jättämiset ja päätökset vaikuttavat siihen minkälaiseksi tulevaisuus muodostuu. Yhtä lailla menneisyydessä on oltu valintojen äärellä – millaisia ratkaisuja ja muutoksia rakennetussa ympäristössä on tapahtunut aiemmin?
- Kaupungistuminen, muuttoliikkeet
- Elementtirakentaminen
- Kaukolämpöverkkojen rakentaminen
- BES-järjestelmän käyttöönotto
- Elinkaarihankkeet ja PPP-mallit.
Entä mitkä juuri tämän hetken muutokset vaikuttavat todennäköisesti omaan tulevaisuuteemme?
- Kiertotalouden nousu
- Ilmaston lämpeneminen
- Eriarvoistuminen
- Luontokato
- Viherrakentamisen lisääntyminen
- Resurssiniukkuus (ml. työvoima)
- Energiaratkaisut
- Valeuutisointi ja polarisaatio
- Poliittiset päätökset ja geopoliittinen tilanne.
Kuvittele positiivinen tulevaisuus
Mielikuvitus on ihmisen supervoima ja mielikuvittelulihaksia kannattaa harjoituttaa. Ilman toivottavien tulevaisuuksien kuvittelua meidän on vaikeuksia sitoutua niihin tai nähdä reittejä siihen tulevaisuuteen. Siksi positiivisten tulevaisuuksien kuvittelu on tärkeää.
Koska voimme vaikuttaa tulevaisuuteen, meillä on myös vastuu ajatella pidempää aikaväliä. Tulevaisuus ei ole vain meitä varten, vaan erityisesti seuraavia sukupolvia varten.
Muutoksen tasoissa muutamme ensin käyttäytymistämme, käyttäytymistä seuraa rakenteellinen muutos ja lopulta koko ajattelumallimme muuttuu. Työpajassa kuulimme esimerkin Whanganui-joesta.
Whanganui-joki Uudessa Seelannissa sai pitkän oikeustaistelun jälkeen oikeushenkilön statuksen. Paikallinen maori-heimo pitää jokea esi-isänään. Luonnollakin voi olla oikeuksia.
Rakenteellinen muutos tapahtui siis lainsäädännössä, jossa joki sain oikeushenkilön statuksen. Voivatko tällaiset muutokset muuttaa koko ajattelumalliamme?
Toimimalla vaikutamme tulevaisuuteen – koska maailma muuttuu vain tekemällä. Kun olemme kuvitelleet parempia tulevaisuuksia, siis visioita, sen jälkeen mietitään mitä tekoja tekemällä saavutamme sen. Miten täytyy vaikuttaa käyttäytymiseen, rakenteisiin tai ajattelumalleihin.
Työpajan osallistujat kirjoittivat omat näkemyksensä muotoon ”Haluan vahvistaa XX, jotta vuonna 2050 asia XX on tapahtunut.”
Haluan vahvistaa purkutuotteiden uudelleenkäyttöä, niin että lähestyisimme rakentamisessa suljettua kiertoa.
Vuonna 2050 ja miten sinne päästään
Kaupunkirakentaminen lisää biodiversiteettiä, hyvinvointia ja onnellisuutta, sillä olemme viestinnällä nostaneet erilaisten luonnonympäristöjen arvostusta, edellytämme menetelmää, jolla viherkertoimen lisäksi arvioimme ekosysteemipalveluita laajemmin ja meillä on enemmän biodiversiteettiosaamista.
”Hoitamaton” on yleensä negatiivinen sana, mutta biodiversiteetin kannalta se onkin hyvä asia. Tätä ajattelumallia haluamme muuttaa.
Vastuullisuus on päätöksenteon tärkein kriteeri, niin yrityksillä kuin yksityishenkilöilläkin, sillä yritysten hallituksien vastuullisuusosaamista arvioidaan tiukoilla kriteereillä ja vastuullisuustilinpäätökset ovat pakollisia.
Entä jos kaikki pakkaukset olisivat pantillisia?
Rakennettu ympäristö ja liikkuminen eivät käytä neitseellisiä luonnonvaroja, koska kiertotalousratkaisuista ja niiden tarjoamisesta ensisijaisena ratkaisuna on tullut ”uusi normaali” sekä vaatimuksissa että ajatusmalleissa.
Mitä jos ottaisimme Suomessa käyttöön hiiliveron?
Rakentamisen arvoketjun jokainen toimija kantaa oman vastuunsa rakennetun ympäristön kestävyydestä, hyvässä yhteistyössä, koska kestävyys on edelläkävijöiden kriteeri hankinnoissa, kilpailutuksissa ja rahoituspäätöksissä, lainsäädäntö velvoittaa perustelemaan kestämättömät ratkaisut ja kiinteistö- ja rakennusalan koulutuksissa vastuullisuus ja kestävyys ovat pakollisia aiheita.
Entä jos luontoarvot näkyisivät kaikissa hinnoissa?
Ympäristötietoisuudesta on tullut itsestäänselvyys kaikille, ja se johtaa innovaatioihin, toimintatapojen kehittymiseen, poliittisten vaatimusten ja markkinan muutokseen, siten että hiilineutraalius on saavutettu. Tässä onnistumme, koska olemme tehneet vaikutuksemme näkyväksi kaikessa toiminnassa, olemme kouluttaneet henkilöstömme ja hiilineutraalius ja ympäristö ovat läpileikkaavana teemana verkostoissa, kumppanuuksissa, ekosysteemeissä ja niiden valinnoissa, johtamisessa ja palkitsemisessa.
Miten juuri sinä aiot toimia?
