Green Building Council Finland

WorldGBC EU Policy Whole Life Carbon Roadmap – kohti ilmastokestävää Eurooppaa

Lehdistötiedote 24.5.2022 klo 11:00 Suomen aikaa

#BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin yhteinen projekti, jonka tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Suomessa olemme julkaisseet katsauksen kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytilaan ja Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman – toimenpidetaulut kahdeksalle eri toimijaryhmälle kiinteistö- ja rakennusalalla, esimerkkejä organisaatioiden tiekartoista ja hiilineutraalin rakennetun ympäristön laskukaavan – mistä päästöjä täytyy vähentää ja kuinka paljon, jotta tavoite on mahdollista saavuttaa.

Tiekartassa ei esitetä tuote-, tietokanta- tai teknologiasuosituksia eikä siinä käsitellä sektorin ulkopuolisia mekanismeja, kuten päästökauppaa tai hiilitulleja eikä esimerkiksi rakennuksien sisällä olevaa laitteistoa.

World Green Building Council julkaisee nyt tavoiteohjelmansa EU:n rakentamislainsäädännölle. Whole Life Carbon Policy Roadmapin tavoitteena on varmistaa, että rakentamislainsäädäntö on linjassa EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden kanssa ja toisaalta varmistaa, että rakennetun ympäristön toimijoilla on aito mahdollisuus toteuttaa nämä tavoitteet.

Tiekartta sisältää toimintaperiaatteita, sääntelyä sekä taloudellista tukea kysynnän ja tarjonnan luomiseksi. Näin halutaan varmistaa, että myös rakentaminen voi saavuttaa hiilineutraaliuden.

Tiekartta on jaettu neljään reittiin, jotka käsittävät koko rakentamisen arvoketjun: rakentaminen, jätteet ja kiertotalous, kestävät hankinnat sekä kestävä rahoitus. Toteutuessaan reitit tukevat toinen toisiaan.

  1. Rakentaminen -reitissä käsitellään laatutasoa, joka uudisrakentamisessa ja peruskorjaushankkeissa tulisi saavuttaa. Reitti etenee priorisoidusta energiatehokkuudesta kohti elinkaariarviointia.
  2. Jätteet ja kiertotalous-reitissä johdetaan rakennettu ympäristö resurssitehokkuuden kautta kohti kiertotalousjärjestelmää.
  3. Kestävät hankinnat-reitissä johdetaan julkiset toimijat Level(s)-viitekehyksen äärelle ja varmistetaan julkisten hankintojen edelläkävijäasema vähähiilisyydessä.
  4. Kestävä rahoitus -reitissä tunnistetaan kiinteistösijoitusten riskialttius ilmaston muuttuessa ja esitellään työkaluja sekä ympäristö- että talouskestävyyden kehittämiseksi.

1. Rakentaminen

Rakentamismääräysten kehittäminen on tehokas tapa varmistaa vähähiilinen tulevaisuus uudisrakentamisessa ja peruskorjauksissa. Sääntely on tähän mennessä keskittynyt voimakkaasti energiatehokkuuteen, sekä lämmitys- ja jäähdytystoimintojen päästöjen rajoittamiseen. Saavuttaakseen ilmastotavoitteensa, EU:n olisi kiinnitettävä huomio myös rakentamisen aikaisiin päästöihin. Rakentamisen elinkaaripäästöt on yhteismitallistettava ja niitä on ohjattava raja-arvoilla.

Lisäksi huomio on kiinnitettävä korjausvelkaan: peruskorjausaste olisi saatava nostettua nykyiseltään vähintään kaksinkertaiseksi eli 3–5 %:n vuodessa. Tämä on mahdollista lyhentämättä korjaussykliä ja nostamatta tarpeettomasti ylläpitokustannuksia. On olennaista, että rakentamismääräykset kannustavat energiatehokkuusremontteihin ja peruskorjauksiin kestävällä tahdilla.

Yhteinen suunta

Vuoteen 2024 mennessä olisi kehitettävä yhteinen näkemys siitä, miten olemassa oleva rakennuskanta saavuttaisi EU:n ilmastotavoitteiden tason: määrittää nykytilan ilmastopäästöt, luoda välitavoitteet vuosille 2030 ja 2040, sekä asettaa tavoitteeksi hiilineutraalius vuodelle 2050. Tulisi kehittää pitkäntähtäimen suunnitelma sille, miten Rakennusten Energiatehokkuusdirektiivi EPBD kannustaa korjausrakentamiseen, asettaa vaatimukset koko elinkaaren päästöjen raportointia varten ja huomioi kiertotalouden vaatimukset.

Edelleen tulisi laatia ohjeet sille, miten elinkaaripäästöjen raja-arvot sopivat yhteen päästövähennystavoitteisiin 2050-luvulle tultaessa, sekä asettaa varauksia sääntelyn kehittämiselle jatkossa tarpeen mukaan. Lisäksi tulisi selkiyttää, miten toimet tukevat siirtymää koko elinkaaren hiilineutraaliuteen ja varmistaa samalla ilmastonmuutokseen ja tulevaisuuden elintapoihin sopeutuminen.

Ohjaaminen

Vuoteen 2024 mennessä olisi selkiytettävä, miten Level(s)-viitekehyksen avulla saavutetaan yhteiset periaatteet elinkaariarvioinnin, raportoinnin ja raja-arvojen harmonisoinnille. Lisäksi olisi selkiytettävä hiilivaraston laskentamenetelmä ja avattava keskustelu sen roolista hiilineutraaliuden saavuttamisessa. Kautta 2020-luvun ohjauksen vaikutuksia olisi seurattava ja kehitettävä tarvittaessa varmistaakseen ilmastotavoitteiden saavuttamisen. 2030-luvulle tultaessa olisi huomio keskitettävä koko elinkaaren hiilineutraaliuteen ja laajempaan ympäristökestävyyteen.

Edelleen vuoteen 2024 mennessä olisi asetettava suunnitelma sille, miten nykyisen EPBD-luonnoksen sisältämä määritelmä päästöttömille rakennuksille (ZEB, Zero Energy Buildings) kehittyisi huomioimaan koko elinkaaren päästöt. Vuoteen 2030 mennessä kaikki ZEB-rakennukset ovat määritelmän mukaisesti energiankäytön päästöiltään hiilineutraaleja, joten keskittyminen tuotesidonnaisiin päästöihin on perusteltua.

Minimienergiatehokkuusvaatimukset

Minimienergiatehokkuusvaatimusten asteittainen kehittäminen ohjaa alan toimijat laajamittaisen peruskorjauksen kautta koko elinkaaren hiilineutraaliuteen. Vuoteen 2024 mennessä olisi laadittava suunnitelma minimienergiatehokkuusvaatimuksille ja niiden asteittaiselle kiristämiselle aina vuoteen 2050 asti. Lisäksi jäsenvaltioita olisi velvoitettava kehittämään kansalliset hiilineutraaliustiekartat, jotka käsittävät pitkän aikavälin korjaussuunnitelman lisäksi koko rakennuskannan.

Energiatodistukset

Nykyinen energiatodistusjärjestelmä ei toteuta tavoitteitaan, vaan sitä tulisi kehittää ja harmonisoida niin, että sidosryhmät saavat todellista tietoa rakennustensa energiatehokkuudesta nyt ja tulevaisuudessa. Vuoteen 2024 mennessä olisi laadittava selkeä prosessi energiatodistusten kehittämiselle niin, että energiatodistuksessa ilmoitettaisiin lopullinen energiantarve, primäärienergiantarve ja elinkaaripäästöt. Lisäksi energiatodistustietokantojen tulisi esittää sekä laskennallinen että mitattu energiantarve.

Vuoteen 2025 mennessä energiatodistuksissa ilmoitettaisiin koko elinkaaren hiilijalanjälki uudiskohteille, julkisille rakennuksille ja suurille ei-asuinrakennuksille. Lisäksi ilmoitettaisiin erikseen rakennuksen energian käytöstä aiheutuvat päästöt.

Ilmastotiekartat

Kansallisten ilmastotiekarttojen vaatimuksia tulisi tulevan kahden vuoden aikana kehittää niin, että ne esittäisivät koko kiinteistökannan elinkaaren hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi jokaiselle rakennukselle olisi laadittava oma hiilineutraaliustiekartta, jossa ilmenee miten minimienergiatehokkuusvaatimusten asettaminen edistää hiilineutraaliuden saavuttamista.

Vuoteen 2025 mennessä jokaisen jäsenvaltion kansallisen ilmastotiekartan tulisi olla valmistunut niin, että voidaan hahmottaa, mitkä rakennukset vaativat suurinta huomiotamme, voidaan mahdollistaa vähähiilinen peruskorjaaminen ja välttää haasteet. Jäsenvaltioiden ilmastotiekarttojen tulisi olla yhdenmukaisia vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitteen sekä vuosien 2030 ja 2040 välitavoitteiden kanssa. Lisäksi jäsenvaltioiden ilmastotiekarttojen tulisi olla linjassa uudisrakentamisen tavoitteiden kanssa sekä sisältää läpinäkyvät, kansalliset valvontamekanismit tavoitteiden saavuttamiseksi.

Vuoteen 2028 mennessä jäsenvaltioiden tulisi päivittää ilmastotiekarttansa niin, että ne sisältävät koko elinkaaren hiilineutraaliuden. Ilmastotiekarttoja tulisi säännöllisesti päivittää toteuman mukaan, jotta voidaan varmistaa, että esitetyillä toimenpiteillä voidaan saavuttaa 2050 hiilineutraaliustavoite.

Tietokannat

Euroopan komission tulisi vaatia jäsenvaltioita kehittämään tietokannat, joissa esitettäisiin avoimesti koko kiinteistökannan energiankulutus ja elinkaaripäästöt. Vuoteen 2028 mennessä nämä kansalliset tietokannat yhdistettäisiin yhteiseen tietokantaan, jota jäsenvaltiot voisivat hyödyntää ilmastotiekarttojaan päivittäessä.

Rakennuksen elinkaaripäästöt

Euroopan komission tulisi päivittää energiatehokkuusdirektiiviä mahdollistaakseen yhteiseurooppalaisen, Level(s)-viitekehykseen perustuvan tavan raportoida käytönaikaiset ja tuotesidonnaiset kasvihuonekaasupäästöt. Arviointiin tulisi käyttää jatkuvasti kehittyvää – mielellään kansallista – tietokantaa sekä tuotteille että eri vaiheiden energiankäytölle. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi vaatisi kaikilta uudisrakennuksilta elinkaaripäästöjen raportoinnin ja kaikilta purkuhankkeilta materiaaliluetteloinnin.

Vuoteen 2026 kaikkien uudisrakennushankkeiden tulisi olla käytönaikaisilta päästöiltään hiilineutraaleja ja niiden elinkaaripäästöt tulisi raportoida. Kaikilta jäsenvaltioilta vaadittaisiin uusia julkisia rakennuksia, muita suuria rakennuksia ja peruskorjaushankkeita varten kansalliset elinkaaripäästöjen raja-arvot neliötä kohti. Vuoteen 2030 mennessä raja-arvot asetettaisiin kaikille rakennustyypeille. Tämän jälkeen raja-arvoja kiristettäisiin asteittain niin, että vuoden 2050 hiilineutraaliustavoite saavutetaan.

2. Jätteet ja kiertotalous

Rakennusteollisuus vastaa kolmannesta Euroopassa tuotetusta jätteestä ja puolesta luonnonvarojen käyttöä. Jätettä muodostuu hukkamateriaaleista, purkujätteestä, pakkausmateriaalista ja muusta. EU:n ohjausta tulisi kehittää vastaamaan tähän ympäristövaikutukseen. Keskeistä on kehittää sääntelyä, joka vahvistaa ja kannustaa suurempaan kiertotalousasteeseen ja resurssitehokkuuteen.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi

Kiertotalousnäkökulman tuominen osaksi rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä tehostaisi koko elinkaaren hiilijalanjäljen ohjausta ja auttaisi saavuttamaan ilmastotavoitteet. Jäsenvaltioita tulisi kannustaa asettamaan erilliset tavoitteet kiertotaloudelle.

Lähivuosina komission tulisi tukea jäsenvaltiota ja alueita luomaan kiertotalousvaatimuksia rakennusmääräyksiin, jotta saavutettaisiin korkea resurssitehokkuus vuoteen 2050 mennessä. Komission tulisi edelleen asettaa aikajana kiertotalousvaatimusten lisäämiselle rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin yhdessä koko elinkaaren päästöjen ohjauksen kanssa. Näiden vaatimusten tulisi kiristyä asteittain 2050-luvulle tultaessa.

Rakennustuoteasetus

Rakennustuoteasetuksessa tulisi asettaa vaatimus toiminnallisten ja ympäristötehokkuustietojen tuottamiselle. Komission tulisi luoda suunnitelma sille, miten alaa parhaiten opastetaan kierrätysmateriaalien ja uudelleen käytettyjen materiaalien osuuden lisäämiseksi. Lisäksi tulisi poistaa kansallisen tason pullonkauloja.

2030-luvulle tultaessa tulisi asettaa minimivaatimukset uudelleenkäytölle, kierrätettävyydelle ja muille kiertotalousastetta kuvaaville mittareille, joista käy myös ilmi tuotteiden laadukkuus haluttuun käyttötarkoitukseen.

Jätedirektiivi

Saavuttaakseen EU:n rakennus- ja purkujätteen vähennystavoitteet tulisi lähivuosina kehittää suunnitelma sisältäen erillistavoitteiden asettamisen tietyille materiaaliryhmille, rakennusosien uudelleenkäytölle ja mahdolliselle suljetun kierron rakennusmateriaaleille. Suunnitelman tulisi myös esittää läjittämiskielto vaarattomalle jätteelle ja polttokielto rakennus- ja purkujätteelle, jotta voidaan varmistaa mahdollisimman korkea kierrätysaste ja tukeutua energiapolttoon viimeisenä keinona. Vaaralliselle jätteelle tulisi tutkia kierrätysvaihtoehtoja niin että energiapoltto nähdään viimeisenä vaihtoehtona. Lisäksi tulisi päivittää olemassa olevien kierrätystavoitteiden ohjeita niin, että jäsenvaltiot eivät voisi raportoida toissijaisia kierrätysratkaisuja, kuten energiapolttoa ja käyttöä täytemaana, osana 70 % tavoitettaan.

Jäsenmaiden tulisi ottaa käyttöön laadittu suunnitelma asteittain vuoteen 2030 mennessä, jonka jälkeen suunnitelmaa voidaan tehostaa. Tämän mahdollistamiseksi tulisi vuoteen 2026 mennessä esittää EU:n laajuiset ei-enää-jätettä-kriteerit (end-of-waste-kriteerit), sekä vaatia jäteraportoinnissa tiedot kierrätettävyydestä, vaatia rakennustuoteteollisuutta kehittämään takaisinottomekanismeja sekä asettaa kansallisia ja alueellisia pidennettyjä valmistajavastuita.

Ennen vuotta 2035 tiukennettaisiin vaatimuksia rakennus- sekä purkujätteelle, sekä laajennettaisiin ei-enää-jätettä-kriteeristöjen ja sivutuotekriteeristöjen mukaista jätevirtojenlistausta. Lisäksi kehitettäisiin EU:n laajuinen malli lajittelulle, erilliskeräykselle ja nimikoinnille sekä otettaisiin käyttöön kansalliset ja alueelliset pidennetyt tuottajavastuut. Tämän seurauksena 2040-luvulle tultaessa kiertotalouden mukaisia arvoketjuja olisi saatu vahvistettua niin että myös toissijaiset rakennus- ja purkujätteet saadaan hyödynnettyä.

Keskeiset työkalut kiertotalouden saavuttamiseen

Muutoksen mahdollistamiseksi tulisi kehittää ohjeistusta alueellisten kiertotalousarvoketjujen luomiseksi, kehittää tarvittavat standardit ja ohjeet sisältäen sertifiointijärjestelmän, jonka avulla voidaan varmistaa tuotteiden turvallisuus ja terveellisyys. Lisäksi tulisi kannustaa käyttämään Level(s)-viitekehyksen resurssi- ja kiertotalousindikaattoreita osana julkista hankintaa.

Ennen vuotta 2026 tulisi vaatia standardien harmonisointia ja kehittää Level(s)-viitekehykseen perustuvaa sertifiointia. Lisäksi tulisi harmonisoida laskentamenetelmiä, kuten verifiointi- ja raportointivaatimuksia, kierrätys- ja uudelleenkäytettyjen materiaalien osalta. Vakuutussektorilla tulisi edistää kiertotaloutta perustamalla ja tukemalla sertifiointijärjestelmiä, jotka takaavat tuotteiden vastuullisen tuotannon. Harmonisointia jatkettaisiin 2030-luvulle tultaessa ja saatettaisiin käyttöön luodut sertifiointijärjestelmät varmistaen turvallisen ja terveellisen kiertotalousjärjestelmään siirtymisen.

3. Kestävät hankinnat

Julkisten hankintojen kautta parhaat käytännöt jalkautuvat markkinaan. Eurooppalaisten hankintakäytäntöjen on kehityttävä, niin että kestävyys ja kiertotalous ovat keskeisiä, ja vaatia koko elinkaaren päästöohjausta ja jatkuvasti tiukentuvia raja-arvoja. Visiona on, että kaikki julkiset hankinnat ovat elinkaaripäästöiltään hiilineutraaleja vuoteen 2050 mennessä.

Ohjaus

Tavoitteiden saavuttamiseksi tulisi välittömästi laajentaa olemassa olevia Vihreän julkisen hankinnan kriteerejä kattamaan kaikki julkiset rakennukset. Sen tulisi perustua Level(s)-viitekehykseen, erityisesti elinkaaripäästöjen ja materiaalien kiertotalouden osalta, tarjota koulutusta hankkijoille, ilmentää miten hiilijalanjäljen raja-arvoja voidaan asettaa ja selventää miten julkiset hankinnat voiva edistää paikallisia toissijaisten materiaalien kiertotaloutta.

2030-luvulle tultaessa sekä EU:n että kansallisten hankintastrategioiden tulisi perustua Level(s)-viitekehykseen, mikä mahdollistaa vertailun ympäristötehokkuuden ja laadun näkökulmista kokonaisvaltaisella tavalla.

Hankintakriteerit

Euroopan komission hankintakriteerejä tulisi välittömästi päivittää niin, että ne sisältävät pakolliset uudelleenkäytön arvioinnit ja purkuselvitykset, Level(s)-viitekehyksen mukaisen raportoinnin elinkaaripäästöjen ja materiaalikierron osalta, kolmannen osapuolen verifioiman ympäristödatan käytön, minimienergiatehokkuusvaatimukset ja energiatodistukset sekä lopullisen että primäärienergiankulutuksen jatkuvasti tiukentuvin ehdoin, sekä vaatimuksen kierrättää ja uudelleen käyttää materiaaleja.

Julkisia hankintoja koskeva direktiivi

Ennen vuotta 2025 EU:n hankintadirektiivin tulisi vaatia kaikkien uusien julkisten rakennuksien olevan energiapositiivisia, sekä vaatia elinkaaripäästöjen raja-arvot asetettavan uudisrakentamisen ja peruskorjaushankkeiden yhteydessä. Direktiivin tulisi kannustaa kehittämään takaisinottopalveluita rakennusjärjestelmille, valaisimille ja huonekaluille sekä kannustaa kehittämään järjestelmä palveluna sekä energiatehokkuuteen perustuvia hankintamalleja. Kaikkien hankintojen tulisi sisältää Level(s)-viitekehyksen mukaiset hankintakriteerit.

Edelleen direktiiviä tulisi päivittää niin, että vaadittaisiin kaikkien rakennuksien osalta uudelleenkäyttösuunnitelma, joka vähentäisi purkamisen tarvetta, vaadittaisiin purkukatselmus purkamisen ja peruskorjauksen yhteydessä sekä asetettaisiin minimivaatimukset varmistamaan purkumateriaalin kierrätys tai uudelleenkäyttö. Myös julkisille hankkeille sekä uudiskohteille ja peruskorjauksille tulisi asettaa omat minimivaatimukset. Hankkeen edetessä tulisi vaatia ympäristöindikaattoreiden raportointia ja tarkastusta koko projektin ajan varmistamaan suunnitelmien toteutuminen.

Lisäksi ennen vuotta 2025 tulisi hahmotella uusia kriteerejä, jotka edistäisivät elinkaarikustannusten käyttöä hankintakriteerinä, tukisivat alueellisten kiertotalousratkaisujen käyttöä, sekä palkitsisivat vähäpäästöisten työmaiden ja kuljetusten hyödyntämistä.

2030-luvulle tultaessa olisi varmistettava, että Level(s)-viitekehyksen mukaiset kiertotalousindikaattorit saavat voimakkaan painoarvon hankinnoissa. Lisäksi tulisi vaatia, että kaikki uudet ja olemassa olevat julkiset rakennukset ovat elinkaaripäästöiltään hiilineutraaleja vuoteen 2035 mennessä, jatkuvasti kiristäen hiilijalanjäljen raja-arvoa ja painottaen elinkaaripäästöjen sekä materiaalikierron arvoa osana hankintaprosessia. Lisäksi tulisi vähentää uudisrakentamisen tarvetta kannustamalla tilojen yhteiskäyttöön.

Kansallinen ja alueellinen ohjaus

Vuoteen 2040 mennessä hankintaohjeiden tulisi vaatia alueellisten energiaratkaisujen hyödyntämistä jaetulla vastuulla ja palveluna, sekä suoritusperusteisia hankintamalleja hyödyntämällä, tehokkaalla kunnossapidolla ja tiedolla johtamisella.

Vuoteen 2050 mennessä uudistetun hankintadirektiivin ja kansallisten sekä alueellisten hankintastrategioiden avulla varmistetaan, että rakennuskannan omistus ja käyttö on monimuotoisella tasolla, rakennettu ympäristö nähdään materiaalipankkina eikä tuotteina ja varmistetaan että julkinen hankinta tukee toimivia kiertotalousmarkkinoita rakennusosille ja -materiaaleille.

4. Kestävä rahoitus

Kestävä rahoitus on voimakas ohjauskeino Euroopan rakennuskannan laadun parantamiseksi. Kuitenkin rahoitusta on lisättävä sekä julkisella että yksityisellä puolella vihreän siirtymän mahdollistamiseksi. Suurimmassa osassa EU-maita yksityistä rahoitusta olisi saatavilla kolmesta neljään kertaan enemmän kuin julkista rahoitusta. Tämän takia on välttämätöntä, että EU taksonomia kannustaa myös yksityistä sektoria panostamaan kestävyyteen.

Taksonomia on kehitetty tieteeseen pohjautuvaksi ja dynaamiseksi, jotta sitä voidaan kehittää tarvittaessa vähintään kolmen vuoden välein. Ensimmäisien vuosien aikana kriteerit ja mittarit, joilla on suurin vaikutus päästöjen vähentämiseen ja elinympäristöjen suojeluun, muodostuvat ja tulevat osaksi kaikkia uusia rakennushankkeita. Markkinan kypsyessä vaatimuksia tulisi kiristää.

Taksonomia

Tavoitteiden saavuttamiseksi tulisi välittömästi luoda ohjeistus kiinteistö- ja rakennusalan toimijoille taksonomian käytöstä. Kaikkien kriteeristön alaisten rakennus- ja korjaushankkeiden tulisi määrittää niiden elinkaaripäästöt ja toimenpiteet päästöjen vähentämiselle sekä saavuttaa asetut raja-arvot uudelleen käytettyjen materiaalien osalta.

Ilmastokriteeristössä tulisi korvata primäärienergiavaatimus kasvihuonekaasuvaatimuksella. Lisäksi taksonomian kriteeristö tulisi harmonisoida olemassa olevien kestävyysraportointijärjestelmien, kuten CSRD ja SFDR kanssa.

Edelleen tulisi arvioida, miten taksonomia voisi edistää Renovation Wave-tavoitteita. Taksonomian mukaiset korjausrakennushankkeet tulisivat olla laajamittaisesti peruskorjattuja, kunhan ne ovat rakennuksen korjaussuunnitelman mukaisia.

Vuoteen 2025 mennessä ilmasto- ja kiertotalouskriteeristöt tulisi yhdistää niin, että molempien ehdot olisi täytettävä merkittävän vaikutuksen saavuttamiseksi. Kaikilta rakennuksilta tulisi vaatia ilmastotiekartta, josta käy ilmi miten hiilineutraalius saavutetaan vuoteen 2045 mennessä. Lisäksi uudisrakennuksilta ja peruskorjaushankkeilta tulisi vaatia todistus ainakin -50 % päästövähennyksestä kansalliseen vertailuarvoon verrattuna.

Mikäli taksonomiaa laajennetaan sisältämään erityisen haitallisia toimintoja, tulisi harkita energiatehottomien julkisten ja ei-asuinrakennusten lisäämistä tähän kategoriaan vuoteen 2025 mennessä.

Vuoteen 2025 mennessä taksonomian tulisi sisältää referenssikohteisiin perustuvat elinkaaripäästöjen raja-arvot. Lisäksi olisi viestittävä, että uudiskohteet, jotka eivät saavuta käytönaikaisten päästöjen hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä, tullaan luokittelemaan erityisen haitalliseksi.

Vuoteen 2030 mennessä taksonomian tulisi sisältää elinkaaripäästöjen arvion keskeisenä rakennetun ympäristön kriteerinä. Kriteeristöä tulisi lisäksi päivittää käsittämään todelliset käytönaikaisen energiankäytön päästöt.

2040-luvulle tultaessa taksonomian kriteerit ilmastonmuutoksen hillintään, sopeutumiseen ja kiertotalouteen liittyen tulisi yhdistää niin, että kaikkien kolmen tavoitteet tulisi saavuttaa merkittävän vaikutuksen saavuttamiseksi. Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvän merkittävän vaikutuksen saavuttamiseksi kaikkien uudiskohteiden tulisi olla energia- ja hiilipositiivisia koko elinkaareltaan.

Edelleen 2040-luvulla kiinteistöt, jotka eivät ole energiankäytöltään hiilineutraaleja, tulisi luokitella haitallisiksi, paitsi poikkeustilanteissa. Kaikki uudiskohteet ja peruskorjaushankkeet, jotka eivät saavuta koko elinkaaren hiilineutraaliutta, tulisi luokitella taksonomian mukaisesti haitallisiksi.

Korjausrakentamisen rahoittaminen

EU:n elvytysrahaston sekä sosiaalisen ilmastorahaston varat tulisi suunnata energiatehokkuusohjelmiin vähentämään energiaköyhyyttä ja samalla kehittämään huonointa energiatehokkuusluokkaa kohti hiilineutraaliustavoitteita. Jäsenvaltioita tulisi kannustaa tuottamaan rahoitusjärjestelyitä elvytysrahastojen rinnalle.

Lisäksi tulisi kartoittaa markkinaesteet rahoitusinstrumenteille, jotka mahdollistaisivat Renovation Wave -tavoitteiden saavuttamisen sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Yksityistä sektoria tulisi tukea, jotta voidaan varmistaa huonoimpien rakennusten mahdollisimman nopea parantaminen. Lisäksi tulisi varmistaa, että paikallisilla toimijoilla on tarvittava rahoitus ylläpitää energiatehokkuusneuvontaa.

Lisäksi tulisi kehittää taloudellisia kannusteita ja työkaluja eurooppalaisella, kansallisella ja paikallisella tasolla jotta voidaan varmistaa kestävä ja hiilineutraali rakennettu ympäristö. Tulisi kehittää yksityiselle rahoitustuotteille, kuten asuntolainoille, standardit, jotka sopivat yhteen taksonomian minimienergianvaatimusten kanssa ja varmistavat asuntojenomistajille tukea pitkäaikaiseen omistamiseen.

Vuoteen 2025 mennessä kestävien lainojen tulisi olla taksonomian mukaisia, kunhan hiilineutraaliustavoitteet on asiallisesti asetettu ja toimenpiteet määritetty tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi taksonomian korjaushankkeiden minimienergiatehokkuusvaatimukset tulisi päivittää niin, että kestävän tason saavuttaminen vaatii laajamittaista peruskorjaamista ja aitoja energiantehokkuussaavutuksia.

Muut rahoitustoimenpiteet

Euroopan komission tulisi välittömästi arvioida mahdollisuudet asettaa ekologisuusvaatimuksia vakavaraisuuslainsäädäntöön. Komission olisi myös tuettava yksityistä sektoria, jotta se voi tarjota rahoitusapua ympäristökestävyyteen liittyvien korjaushankkeiden kustantamiseen. Lisäksi olisi tuettava taloudellisesti yrityksiä, jotka hyödyntävät kiertotalousratkaisuja ja reilun kaupan periaatteita.

Vuoteen 2025 mennessä olisi tutkittava mahdollisuudet perustaa kompensointirahasto, jonka avulla voitaisiin hinnoitella päästöt kohteille, jotka eivät saavuta kansallisia tai paikallisia elinkaaripäästötavoitteita. Lisäksi olisi kehitettävä vakuutustuotteita, jotka tarjoavat etua kohteille, jotka ovat varautuneet ilmastonmuutoksen tuomiin paikallisiin muutoksiin. 2030-luvulle tultaessa lähes kaikki rahoitustyökalut kannustaisivat elinkaaren hiilineutraaliuteen.

Live stream 24.5.2022 klo 16:00 CET/17:00 HKI osoitteessa: https://bit.ly/3Ft00BW

Lisätietoja:

  • Lauri Tähtinen, kehityspäällikkö, 040 486 5400,
  • Miisa Tähkänen, johtava asiantuntija, 040 080 3237,
  • Mikko Nousiainen, toimitusjohtaja, 040 525 8440,
  • sähköpostiosoitteemme ovat etu.sukunimi(at)figbc.fi
Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

FIGBC Kesätervehdys – Kiitos, kannustus ja innostus!

23.6.2022
FIGBC lomailee pääsääntöisesti 4.7. – 31.7. aikana.Kiireellisissä asioissa olettehan yhteydessä 4.7. – 15.7. Arto Bäckströmiin ja 25.7. – 31.7. Lauri Tähtiseen. Kiitos keväästä! Enhän muuta voi kuin kiitellä, kun kertaan

Yli 40 #BuildingLifen kannattajaa!

20.6.2022
#BuildingLifen kannattajaksi liittyvät Sitowise, Y-Säätiö, OP Kiinteistösijoitus Oy, Yeseco ja Solnet. Kannattajaorganisaatiot antavat tukensa #BuildingLife Hiilineutraali rakennettu ympäristö 2035 toimintaohjelmalle ja ovat joko laatineet tai sitoutuvat laatimaan itselleen toimintaohjelman, jolla

World Green Building Week 12.9. – 16.9.2022

17.6.2022
BuildingforEveryone #WGBW2022 #BuildingToCOP27 Kansainvälinen World Green Building Week (”Week”) on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building

Kutsu kaikille FIGBC jäsenille – näytä tukesi yhteisille tavoitteille

14.6.2022
Kutsumme kaikki jäsenemme mukaan osoittamaan, että tämä verkosto haluaa kirittää toimialamme yhteistyötä, innovaatioita ja liiketoimintamalleja kohti hiilineutraaliutta. Ilmoittautukaa #BuildingLife kannattajaksi Ilmoittautukaa #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Lähettäkää organisaationne logo

MEP Miapetra Kumpula-Natri #BuildingLifen lähettilääksi

13.6.2022
Olemme iloisia voidessamme kertoa, että Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri liittyy #BuildingLife lähettiläiden joukkoon! #BuildingLife Suomessa ja Euroopassa #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin yhteinen projekti, jonka tavoitteena on

Rakentamisen kiertotalouden data ja sosiotekninen muutos Oulussa

9.6.2022
Oulun seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 7.6.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin yhteistyössä LIKE – Liiketoimintaa kiertotaloudesta -hankkeen kanssa. Aiheena oli erityisesti Rakentamisen kiertotalous ja data. Tapani Mäkikyrö

Betoniyritykset tutkivat, voisiko purkuvillalla osin korvata sementin

6.6.2022
Betonin sideaineena käytettävä sementti tuottaa jopa 5–8 % koko maapallon kasvihuonekaasujen päästöistä. Edistääkseen kierrätysmateriaalien käyttöä betonin valmistuksessa Helsingin kaupunki kutsuu alan yritykset kokeilemaan, miten purkuvillaa voitaisiin hyödyntää betoniresepteissä. Kokeilujen raaka-aineeksi

Urbaani biodiversiteetti -webinaarin kooste

25.5.2022
Rakennusalan yritykset ovat alkaneet kehittämään toimintaansa vähähiilisemmäksi. Rakennuksia suunnitellaan mahdollisimman energiatehokkaiksi ja kiertotalouden ratkaisuja pilotoidaan ja pyritään tuomaan mukaan hankkeisiin. Katse alkaakin siirtymään vähitellen kokonaisvaltaisemman ympäristökestävyyden suuntaan. Rakentamisen vaikutuksia halutaan

WorldGBC EU Policy Whole Life Carbon Roadmap – kohti ilmastokestävää Eurooppaa

24.5.2022
Lehdistötiedote 24.5.2022 klo 11:00 Suomen aikaa #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin yhteinen projekti, jonka tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Suomessa olemme

#BuildingLife – Lisää kannattajia lisää tiekarttoja!

23.5.2022
#BuildingLifen tavoitteisiin on nyt sitoutunut yhteensä 39 organisaatiota, kun Laattapiste ja Kontiotuote Oy liittyvät BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Kannattajaorganisaatiot ovat joko laatineet tai sitoutuvat laatimaan itselleen toimintaohjelman, jolla

KIRAkiertotalouden innovaatiot ja yhteistyö Tampereen seudulla 

17.5.2022
Tampereen seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 11.5.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin ja Tampereen yliopiston RATKI-hankkeen sekä ReCreate-hankkeen kanssa. Tapaamisen teemana olivat ” Innovaatiot, yhteistyö ja muuttuva sääntely”. 

Elina Samila FIGBC asiantuntijaksi

2.5.2022
Rakennusalan DI (TKK) Elina Samila aloittaa Green Building Council Finlandin uutena asiantuntijana toukokuun 2022 alussa. Työssään Samila tulee keskittymään erityisesti kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouteen. Koko työuransa rakennusalalla monipuolisesti eri tehtävissä