Green Building Council Finland

#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa: Ilkka Tomperi, Varma

Ilkka Tomper

#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa -sarjassa esittelemme tarkemmin hankkeemme lähettiläitä ja heidän viestiään koko rakennetun ympäristön toimialalle.

Mitkä syyt vaikuttivat päätökseesi ryhtyä #BuildingLife -lähettilääksi?

Rakennetun ympäristön rooli maailman kokonaispäästöistä on merkittävä. Olemme Varmassa tehneet määrätietoisesti töitä kiinteistöjen vastuullisuusasioiden eteen jo vuosia. #BuildingLife -lähettiläänä voin tuoda omaa esimerkkiämme myös entistä paremmin esille ja samalla kannustaa muita rakennuttajia ja kiinteistönomistajia toimimaan arjessaan entistä vastuullisemmin.

Millä tavoin Varma edesauttaa suomalaista muutosta kohti rakennetun ympäristön kestävää kehitystä?

Olemme tehneet panostuksia kiinteistöjemme energiatehokkuuden, sähkön-, lämmön- ja vedenkulutuksen pienentämiseksi vuosia. Tältä osin olemme jo siirtyneet vaiheeseen, jossa pelkkien säästötoimien ja optimoinnin lisäksi olemme tehneet investointeja mm. maalämpöön, lämmöntalteenottoon sekä aurinkopaneeleihin. Tämä on tarpeen, sillä tavoittelemme 2030 mennessä päästöttömyyttä kiinteistöjemme energiankulutuksen osalta.

Voimme tarjota entistä vastuullisempia toimitiloja yritysasiakkaillemme mutta myös puhtaampiin energiaratkaisuihin pohjautuvia vuokra-asuntoja ihmisille. On ollut hienoa saada asukkailtamme positiivista palautetta vanhoihin asuinkiinteistöihimme toteutetuista energiaremonteista. Tämä todistaa, että kuluttajat arvostavat vastuullisia ratkaisuja myös asumisen osalta.

Olemme ottaneet konkreettisia askeleita kohti hiilineutraalia rakentamista. Puurakenteiset Keilaniemen Portti ja Katajanokan Laituri ovat merkittäviä lippulaivahankkeita meille ja tuovat vastuullisuuden toimitilarakentamisessa uudelle tasolle. On myös ilo työskennellä yhdessä Stora Enson kanssa Katajanokan hankkeessamme, sillä oikeat kumppanit ovat tärkeitä etenkin, kun olemme toteuttamassa meillekin uudella tekniikalla rakennettavaa kiinteistöä.

Miten Varmalla toteutetaan konkreettisesti vähähiilisiä ratkaisuja tai kiertotaloutta käytännössä?

Käytännössä työ on hyvin arkista ja integroitu jo meillä ihmisten DNA:han. Tavoitteemme on, että olemassa olevien kohteiden osalta kaikki merkittävät kiinteistömme tulevat ympäristösertifioiduiksi 2025 mennessä. Meillä on jo yli 50 BREEAM-sertifikaattia toimitilakiinteistöillä ja tänä vuonna sertifioimme ensimmäiset asuinkiinteistöt.

Uudiskohteiden osalta tarkastellaan mm. lämmitysratkaisut hyvissä ajoin, jolloin voidaan minimoida käytönaikaiset päästöt myös tältä osin. Mikäli paikalliset päästöttömät tai uusiutuvat energiaratkaisut eivät ole riittäviä tai mahdollisia, voimme käyttää myös päästövapaata kaukolämpöä, kuten olemme Salmisaaressa jo ottaneet käyttöön. Peruskorjausten yhteydessä kiinnitetään myös erityistä huomiota niin energiatehokkuuteen kuin kiertotalouden osalta esimerkiksi purkuosien kierrätykseen. Esimerkiksi Outokummun entinen pääkonttorikiinteistö konvertoitiin muutama vuosi sitten 500 oppilaan Uusikummun kouluksi Espoossa. Kohteelle myönnettiin BREEAM Excellent -tasoinen sertifikaatti.

Vuoden 2021 alussa liityimme Green Deal -sopimukseen. Sopimuksen tavoitteena on tehostaa purkujätteen lajittelua, kierrätystä ja hyötykäyttöä. Tavoitteemme on päästä 70 prosentin kierrätysasteeseen jo kuluvana vuonna.  Edelleen pyrimme lisäämään viestintää ja kanssakäymistä myös vuokralaisasiakkaidemme kanssa mm. energiankulutuksesta ja jätteiden kierrätyksestä.

Millä rakennetun ympäristön toimialoilla on mielestäsi tehty suurimpia kehitysaskeleita ja millä toimialoilla on vielä mahdollisuuksia kehittyä entisestään?

Energiatehokkuuden ja -ratkaisujen osalta on monia toimijoita, jotka tarjoavat kiinteistönomistajille ja rakentajille hyviä ratkaisuja myös helposti käyttöönotettavaksi. Rakentamisen osalta tehokkuutta ja vastuullisuutta pystytään varmasti lisäämään entisestään ja samalla tarjoamaan laadukkaampia ratkaisuja ja parempaa asiakaskokemusta niin rakennuttajille kuin kiinteistöjen käyttäjillekin. Tärkeää on myös intressien yhtenäistäminen käytönaikaisten investointien, kustannusten ja päästöjen optimoimiseksi. Monet ratkaisut, joita tehdään suunnittelupöydällä tai valinnat, joita tehdään rakentamisen aikana, eivät välttämättä näyttele erityisen huomattavaa lisäkustannusta, mutta niiden seuraukset voivat olla kauaskantoisia. Institutionaalisena kiinteistösijoittajana Varmalle on erityisen tärkeää tarkastella kiinteistöjen elinkaarikustannuksia.

Mitä toivot #BuildingLife -hankkeen saavuttavan Suomessa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?

Tärkeintä on nostaa kaikkien kiinteistöalan osapuolten tietoisuuttaa kestävistä ratkaisuista kiinteistö- ja rakennusalalla. Kun mukana on toimijoita ja lähettiläitä hyvin erilaisista organisaatioista ja erilaisilla taustoilla on mahdollista parantaa monipuolista keskustelua osapuolten välillä. Ehkä myös rakentaa siltoja vielä jäljellä olevien kuilujen yli ja siten löytää yhteinen punainen lanka, joka johtaa entistä parempaan tulevaisuuteen.

Millaisia terveisiä lähettäisit päättäjille a) Suomen hallituksessa, b) kunta- ja maakuntatasolla?

Monet asiat #BuildingLife -kampanjan tiimoilta ovat Suomessa jo erinomaisella tolalla ja myös vastuullisuusasiat otetaan vakavasti. Niin valtion kuin kuntienkin tasolla asetut tavoitteet vastuullisuuden osalta toimivat jo arjessa ohjaten niin virkamiesten kuin poliittisten päättäjienkin toimia.
Uskon itse positiivisten kannusteiden voimaan. Hiilineutraalien tai päästöttömien kiinteistöjen osalta mahdollinen suopeampi kohtelu vaikkapa kiinteistöverojen osalta voisi olla esimerkki tällaisesta. Kaavoitus- ja rakennuslupavaiheessa tietyt kriteerit täyttävät hankkeet voisivat saada etuoikeuden käsittelyjärjestyksessä tai hiilineutraalien kiinteistöjen osalta sallittaisiin maltillinen ylitys vaikkapa tontin rakennusoikeuden määrissä.
Luovasti toimimalla, voidaan kannustaa vastuulliseen toimintaan ilman isoja taloudellisia panostuksia tai tukia, jotka eivät tyypillisesti ole erityisen kestävä polku pidemmän päälle. Arjen valinnat, joita niin yritykset kuin yksityishenkilötkin tekevät, ohjaavat tarjontaa. Vastuullinen toiminta on pidemmän päälle kaikessa ainut kestävä ratkaisu.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Mikko Nousiainen jättää Green Building Council Finlandin toimitusjohtajan tehtävät

4.10.2022
Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja Mikko Nousiainen on pyytänyt eroa tehtävästään järjestön toimitusjohtajana. ”Vuodet ovat olleet hyvin vauhdikkaita ja koen, että nyt on vuoro hengähdystauolle ja hyvä hetki ottaa aikaa

Green Building Council Finland julkaisee oppaan vähähiiliseen rakentamiseen!

26.9.2022
Embargo 26.9.2022 klo 09 Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen -julkaisu auttaa organisaatioita hahmottamaan oman toimintansa taso vähähiilisessä rakentamisessa sekä selkeyttää miten edelleen kehittää rakennushankkeita vähähiilisemmäksi. Tarkoitus on myös kannustaa toiminnan kehittämiseen ja

Hyvinvointia kestävän aluesuunnittelun avulla

21.9.2022
Vuosittaisella World Green Building Weekilla on jo pitkään järjestetty kestävän aluesuunnittelun seminaari. Tänä vuonna seminaarin tulokulmana oli hyvinvointi tulevaisuuden yksilöille, yhteisöille ja yhteiskunnalle kestävän aluesuunnittelun avulla.  Ympäristöministeriön kuulumiset Antti Irjala

Purettavaksi suunnitellut – The Cradle

21.9.2022
Osana World Green Building Weekiä 2022 teimme 16.9.2022 virtuaalivisiitin saksalaiselle The Cradlen työmaalle lähtien Keskustakirjasto Oodin Maijansalista. Saksalainen The Cradle on innovatiivinen rakennuskohde. ”The Cradle viittaa sanana kehtoon”, kertoi Ella

Haaste: allekirjoita Rakentamisen muovit green deal -sopimus

21.9.2022
Anne Kaiser, Saint-Gobain Finlandin vastuullisuuspäällikkö ja Green Building Council Finlandin hallituksen puheenjohtaja haastaa kaikki Green Building Council Finlandin jäsenet allekirjoittamaan Rakentamisen muovit green dealin. Haastekampanja starttasi osana World Green Building

Kokemuksia kiinteistö- ja rakennusalan tulevaisuustaajuudesta

20.9.2022
Mitä jos rakennukset olisivatkin täysin muunneltavia käyttötarkoituksesta riippumatta? Mitä jos yksityisautoilua ei enää tarvittaisikaan? Mitä jos neitseellisiä luonnonvaroja ei enää käytettäisi tai kaikki rakentaminen olisikin hiilipositiivista? Tällaisia kysymyksiä kysyttiin Green

#BuildingLife Leaders Forum 6: Hiilineutraali rakennettu ympäristö Suomessa ja Euroopassa

8.12.2022
#BuildingLife -projektin tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Kaksivuotinen projekti on päättymäisillään, joten todetaan aikaansaatu muutos. Mitä projektissa saavuttiin, miten ala on muuttunut meillä

#BuildingLife kolkuttelee kuuttakymmentä

19.9.2022
Saavutammeko vielä sata #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaa? #BuildingLife kolkuttelee kuuttakymmentä, kun Uponor, Lassila & Tikanoja, Ruukki, SBB, UKI Arkkitehdit Oy ja Kiinko liittyvät kannattajien joukkoon. #BuildingLife kannattajat sitoutuvat

Koulutuksella lisää vauhtia kiertotalouteen – FIGBC julkaisee Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden perusteet -verkkokoulutuksen 16.9.2022

16.9.2022
Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotaloudesta pitää tehdä uusi normaali – ja se on taloudellisestikin järkevintä. Kiertotaloudella materiaaleihin, energiaan ja valmistukseen satsatut panokset säilyttävät arvonsa. Kiertotalous vähentää neitseellisten luonnonvarojen tarvetta ja ilmastopäästöjä

KTI Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2022

15.9.2022
Julkaisuvapaa 15.9.2022 klo 10.30 Ammattimaiset kiinteistönomistajat etulinjassa rakennusten ympäristökuormituksen vähentämisessä Rakennusten merkitys energiankulutuksessa ja päästöissä on tunnetusti suuri. Kiinteistö- ja rakennusala tuottaa arviolta kolmanneksen Suomen päästöistä ja paine niiden vähentämiseen

Kaupunkien energiaomavaraisuus on mahdollista ja kaupallisia ratkaisuja on jo olemassa

15.9.2022
MAKING-CITY: Tulevaisuuden energiapihit kaupunginosat -tapahtumassa 13.9.2022 saimme kuulla hankkeen kahden vetäjäkaupungin toteutuksista; Hollannin Groningenin sekä Suomen Oulun. Tapahtuma oli osa World Green Building Weekiä. MAKING-CITY on osa EU:n Horizon 2020-ohjelmaa.

Kompensoiko vihreä siirtymä rakentamisen ja kunnossapidon päästöt – selvitys pyöräväylien elinkaarivaikutuksista

14.9.2022
Kestävä liikkuminen ja elinkaarikustannuksiin perustuvat valinnat tukevat vihreää murrosta ja voivat pidemmällä aikavälillä tuoda yhteiskunta- ja reaalitaloudellisia säästöjä. Ramboll laati Vantaan kaupungille pyöräväylien elinkaarivaikutuksia käsittelevän selvityksen. Vantaan kaupungin tavoite on