Green Building Council Finland

#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa: Ilkka Tomperi, Varma

Ilkka Tomper

#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa -sarjassa esittelemme tarkemmin hankkeemme lähettiläitä ja heidän viestiään koko rakennetun ympäristön toimialalle.

Mitkä syyt vaikuttivat päätökseesi ryhtyä #BuildingLife -lähettilääksi?

Rakennetun ympäristön rooli maailman kokonaispäästöistä on merkittävä. Olemme Varmassa tehneet määrätietoisesti töitä kiinteistöjen vastuullisuusasioiden eteen jo vuosia. #BuildingLife -lähettiläänä voin tuoda omaa esimerkkiämme myös entistä paremmin esille ja samalla kannustaa muita rakennuttajia ja kiinteistönomistajia toimimaan arjessaan entistä vastuullisemmin.

Millä tavoin Varma edesauttaa suomalaista muutosta kohti rakennetun ympäristön kestävää kehitystä?

Olemme tehneet panostuksia kiinteistöjemme energiatehokkuuden, sähkön-, lämmön- ja vedenkulutuksen pienentämiseksi vuosia. Tältä osin olemme jo siirtyneet vaiheeseen, jossa pelkkien säästötoimien ja optimoinnin lisäksi olemme tehneet investointeja mm. maalämpöön, lämmöntalteenottoon sekä aurinkopaneeleihin. Tämä on tarpeen, sillä tavoittelemme 2030 mennessä päästöttömyyttä kiinteistöjemme energiankulutuksen osalta.

Voimme tarjota entistä vastuullisempia toimitiloja yritysasiakkaillemme mutta myös puhtaampiin energiaratkaisuihin pohjautuvia vuokra-asuntoja ihmisille. On ollut hienoa saada asukkailtamme positiivista palautetta vanhoihin asuinkiinteistöihimme toteutetuista energiaremonteista. Tämä todistaa, että kuluttajat arvostavat vastuullisia ratkaisuja myös asumisen osalta.

Olemme ottaneet konkreettisia askeleita kohti hiilineutraalia rakentamista. Puurakenteiset Keilaniemen Portti ja Katajanokan Laituri ovat merkittäviä lippulaivahankkeita meille ja tuovat vastuullisuuden toimitilarakentamisessa uudelle tasolle. On myös ilo työskennellä yhdessä Stora Enson kanssa Katajanokan hankkeessamme, sillä oikeat kumppanit ovat tärkeitä etenkin, kun olemme toteuttamassa meillekin uudella tekniikalla rakennettavaa kiinteistöä.

Miten Varmalla toteutetaan konkreettisesti vähähiilisiä ratkaisuja tai kiertotaloutta käytännössä?

Käytännössä työ on hyvin arkista ja integroitu jo meillä ihmisten DNA:han. Tavoitteemme on, että olemassa olevien kohteiden osalta kaikki merkittävät kiinteistömme tulevat ympäristösertifioiduiksi 2025 mennessä. Meillä on jo yli 50 BREEAM-sertifikaattia toimitilakiinteistöillä ja tänä vuonna sertifioimme ensimmäiset asuinkiinteistöt.

Uudiskohteiden osalta tarkastellaan mm. lämmitysratkaisut hyvissä ajoin, jolloin voidaan minimoida käytönaikaiset päästöt myös tältä osin. Mikäli paikalliset päästöttömät tai uusiutuvat energiaratkaisut eivät ole riittäviä tai mahdollisia, voimme käyttää myös päästövapaata kaukolämpöä, kuten olemme Salmisaaressa jo ottaneet käyttöön. Peruskorjausten yhteydessä kiinnitetään myös erityistä huomiota niin energiatehokkuuteen kuin kiertotalouden osalta esimerkiksi purkuosien kierrätykseen. Esimerkiksi Outokummun entinen pääkonttorikiinteistö konvertoitiin muutama vuosi sitten 500 oppilaan Uusikummun kouluksi Espoossa. Kohteelle myönnettiin BREEAM Excellent -tasoinen sertifikaatti.

Vuoden 2021 alussa liityimme Green Deal -sopimukseen. Sopimuksen tavoitteena on tehostaa purkujätteen lajittelua, kierrätystä ja hyötykäyttöä. Tavoitteemme on päästä 70 prosentin kierrätysasteeseen jo kuluvana vuonna.  Edelleen pyrimme lisäämään viestintää ja kanssakäymistä myös vuokralaisasiakkaidemme kanssa mm. energiankulutuksesta ja jätteiden kierrätyksestä.

Millä rakennetun ympäristön toimialoilla on mielestäsi tehty suurimpia kehitysaskeleita ja millä toimialoilla on vielä mahdollisuuksia kehittyä entisestään?

Energiatehokkuuden ja -ratkaisujen osalta on monia toimijoita, jotka tarjoavat kiinteistönomistajille ja rakentajille hyviä ratkaisuja myös helposti käyttöönotettavaksi. Rakentamisen osalta tehokkuutta ja vastuullisuutta pystytään varmasti lisäämään entisestään ja samalla tarjoamaan laadukkaampia ratkaisuja ja parempaa asiakaskokemusta niin rakennuttajille kuin kiinteistöjen käyttäjillekin. Tärkeää on myös intressien yhtenäistäminen käytönaikaisten investointien, kustannusten ja päästöjen optimoimiseksi. Monet ratkaisut, joita tehdään suunnittelupöydällä tai valinnat, joita tehdään rakentamisen aikana, eivät välttämättä näyttele erityisen huomattavaa lisäkustannusta, mutta niiden seuraukset voivat olla kauaskantoisia. Institutionaalisena kiinteistösijoittajana Varmalle on erityisen tärkeää tarkastella kiinteistöjen elinkaarikustannuksia.

Mitä toivot #BuildingLife -hankkeen saavuttavan Suomessa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?

Tärkeintä on nostaa kaikkien kiinteistöalan osapuolten tietoisuuttaa kestävistä ratkaisuista kiinteistö- ja rakennusalalla. Kun mukana on toimijoita ja lähettiläitä hyvin erilaisista organisaatioista ja erilaisilla taustoilla on mahdollista parantaa monipuolista keskustelua osapuolten välillä. Ehkä myös rakentaa siltoja vielä jäljellä olevien kuilujen yli ja siten löytää yhteinen punainen lanka, joka johtaa entistä parempaan tulevaisuuteen.

Millaisia terveisiä lähettäisit päättäjille a) Suomen hallituksessa, b) kunta- ja maakuntatasolla?

Monet asiat #BuildingLife -kampanjan tiimoilta ovat Suomessa jo erinomaisella tolalla ja myös vastuullisuusasiat otetaan vakavasti. Niin valtion kuin kuntienkin tasolla asetut tavoitteet vastuullisuuden osalta toimivat jo arjessa ohjaten niin virkamiesten kuin poliittisten päättäjienkin toimia.
Uskon itse positiivisten kannusteiden voimaan. Hiilineutraalien tai päästöttömien kiinteistöjen osalta mahdollinen suopeampi kohtelu vaikkapa kiinteistöverojen osalta voisi olla esimerkki tällaisesta. Kaavoitus- ja rakennuslupavaiheessa tietyt kriteerit täyttävät hankkeet voisivat saada etuoikeuden käsittelyjärjestyksessä tai hiilineutraalien kiinteistöjen osalta sallittaisiin maltillinen ylitys vaikkapa tontin rakennusoikeuden määrissä.
Luovasti toimimalla, voidaan kannustaa vastuulliseen toimintaan ilman isoja taloudellisia panostuksia tai tukia, jotka eivät tyypillisesti ole erityisen kestävä polku pidemmän päälle. Arjen valinnat, joita niin yritykset kuin yksityishenkilötkin tekevät, ohjaavat tarjontaa. Vastuullinen toiminta on pidemmän päälle kaikessa ainut kestävä ratkaisu.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Uusimmat artikkelit

Aiheet

Euroopan komission ehdotus uudeksi EPBD direktiiviksi – keskeinen sisältö

14.1.2022
Euroopan unioni on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä.  Jotta tavoite voidaan saavuttaa, on myös tärkeimpiä kiinteistö- ja rakennusalan säännöksiä tarkastettava. Energy Performance of Buildings Directive (EPBD) päivitystä on valmisteltu vuodesta

Tiedote: nimenmuutos sekä sääntömuutos Green Building Council Finland ry

14.1.2022
Hyvä jäsenemme ja yhteistyökumppanimme,  Syyskokouksessamme 23.11.2021 päätimme, että yhdistyksen virallinen nimi on jatkossa Green Building Council Finland ry (aiemmin GBC Suomi ry), epävirallinen lyhenne FIGBC ja sen kotipaikka on Helsinki. PRH:n päätöksellä GBC

Osallistu vähähiilisen rakentamisen lainsäädännön kehittämiseen

4.1.2022
Kokoamme kunnista, yrityksistä ja järjestöistä kansallista verkostoa, joka auttaa kartoittamaan lainsäädännön hidasteita ja esteitä kunnianhimoiselle tuotesidonnaisten päästöjen vähentämiselle ja biopohjaisten materiaalien käytölle. Hankkeessa luodaan ehdotus, miten suomalaista sääntelyä ja ohjausta

Kiitos kuluneesta vuodesta!

21.12.2021
Kiitos kuluneesta vuodesta ja samalla iloinen ilmoitus uudesta (vanhasta) nimestä. Syyskokouksen päätöksen mukaisesti luovuimme vanhasta virallisesta nimestämme ja tästä hetkestä eteenpäin olemme nyt virallisestikin Green Building Council Finland ry (aiemmin

YIT, Varma, JKMM, Sponda ja Kuljetusrinki – tähtäimessä hiilineutraali rakennettu ympäristö

15.12.2021
Aidosti kestävä liiketoiminta kestää tulevaisuudessakin. Ja aidosti kestävälle liiketoiminnalle lainsäädäntö on vasta toiminnan ensimmäinen porras – parempaa tekemällä varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden tulevaisuudessakin. Alun perin kaksikymmentäyksi yritystä ja kolme kaupunkia ilmoittautui

Tavoitteena energiapositiivinen asuinalue

13.12.2021
Making-City osa EU:n Horizon 2020-ohjelmaa. Hankkeessa tehdään pilotointia ja kehitystyötä kahdessa kaupungissa; Hollannin Groningenissa sekä Suomen Oulussa. Lisäksi mukana on kuusi seuraajakaupunkia muista EU-maista.   Green Building Council Finland järjesti torstaina

Haemme järjestöpäällikköä

9.12.2021
Green Building Council Finland hakee tiimiinsä toimeen tarttuvaa ja osaavaa Järjestöpäällikköä Järjestöpäällikön tehtäväkenttään kuuluvat taloudenjohtamiseen, järjestöhallintoon ja henkilöstön hyvinvointiin (HR) liittyvät vastuut. Voit olla jonkun edellä mainitun kokenut asiantuntija tai

LIFE Level(s): Elinkaariarvioinnista arkipäivää Euroopassa

8.12.2021
Johdanto Vuosikymmenemme suurimman haasteen, ilmastonmuutoksen, seuraukset ovat käsinkosketeltavat ja mahdottomat ohittaa. Talousalueiden, poliittisten järjestelmien ja yritysmaailman on edustettava yhteistä rintamaa muutoksen luojina. Yhteistyöhön tarvitaan yhteiset pelisäännöt. EU-lainsäädännön ja muun ohjauksen,

FIGBC lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi

7.12.2021
Uuden kaavoitus- ja rakentamislain yhdeksi tavoitteeksi on otettu ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Nykyisellään rakentaminen ja rakennetun ympäristön ylläpito tuottavat merkittäviä ilmastopäästöjä sekä rasittavat luontoa sekä luonnonvarojen kulutuksen että luonnon

Digitaalisella tiedolla kohti kiertotaloutta

3.12.2021
Tietomallit voivat edistää kiertotaloutta monin tavoin, mutta niiden hyödyntämisessä ollaan vasta alussa. Kokosimme neljä tietomallien asiantuntijaa kertomaan, millaisilla tavoilla tietomallit voivat auttaa meitä kiertotaloudellistumaan ja tekemään työmme tehokkaammin. Tuoreen Nordic

Accelerating circular construction in Nordic countries

3.12.2021
Nordic Networks for Circular Construction project aims to create insight into the status and best practices surrounding circular construction in the Nordics, create voluntary goals and indicators, improve the reuse

FIGBC Toimikuntien puheenjohtajisto korostaa alan vastuuta ja yhteistyötä

2.12.2021
Toimikunnat, asiantuntijaryhmät ja tietenkin myös eri projektien työpajoihin osallistujat ovat Green Building Council Finlandin tekemisen ytimessä. Rakennetun ympäristön hiilineutraalius, kiertotalous tai energiatehokkuus eivät toteudu yhden tiimin työnä, vaan laajalla yhteistyöllä.