Green Building Council Finland

#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa: Ilkka Tomperi, Varma

Ilkka Tomper

#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa -sarjassa esittelemme tarkemmin hankkeemme lähettiläitä ja heidän viestiään koko rakennetun ympäristön toimialalle.

Mitkä syyt vaikuttivat päätökseesi ryhtyä #BuildingLife -lähettilääksi?

Rakennetun ympäristön rooli maailman kokonaispäästöistä on merkittävä. Olemme Varmassa tehneet määrätietoisesti töitä kiinteistöjen vastuullisuusasioiden eteen jo vuosia. #BuildingLife -lähettiläänä voin tuoda omaa esimerkkiämme myös entistä paremmin esille ja samalla kannustaa muita rakennuttajia ja kiinteistönomistajia toimimaan arjessaan entistä vastuullisemmin.

Millä tavoin Varma edesauttaa suomalaista muutosta kohti rakennetun ympäristön kestävää kehitystä?

Olemme tehneet panostuksia kiinteistöjemme energiatehokkuuden, sähkön-, lämmön- ja vedenkulutuksen pienentämiseksi vuosia. Tältä osin olemme jo siirtyneet vaiheeseen, jossa pelkkien säästötoimien ja optimoinnin lisäksi olemme tehneet investointeja mm. maalämpöön, lämmöntalteenottoon sekä aurinkopaneeleihin. Tämä on tarpeen, sillä tavoittelemme 2030 mennessä päästöttömyyttä kiinteistöjemme energiankulutuksen osalta.

Voimme tarjota entistä vastuullisempia toimitiloja yritysasiakkaillemme mutta myös puhtaampiin energiaratkaisuihin pohjautuvia vuokra-asuntoja ihmisille. On ollut hienoa saada asukkailtamme positiivista palautetta vanhoihin asuinkiinteistöihimme toteutetuista energiaremonteista. Tämä todistaa, että kuluttajat arvostavat vastuullisia ratkaisuja myös asumisen osalta.

Olemme ottaneet konkreettisia askeleita kohti hiilineutraalia rakentamista. Puurakenteiset Keilaniemen Portti ja Katajanokan Laituri ovat merkittäviä lippulaivahankkeita meille ja tuovat vastuullisuuden toimitilarakentamisessa uudelle tasolle. On myös ilo työskennellä yhdessä Stora Enson kanssa Katajanokan hankkeessamme, sillä oikeat kumppanit ovat tärkeitä etenkin, kun olemme toteuttamassa meillekin uudella tekniikalla rakennettavaa kiinteistöä.

Miten Varmalla toteutetaan konkreettisesti vähähiilisiä ratkaisuja tai kiertotaloutta käytännössä?

Käytännössä työ on hyvin arkista ja integroitu jo meillä ihmisten DNA:han. Tavoitteemme on, että olemassa olevien kohteiden osalta kaikki merkittävät kiinteistömme tulevat ympäristösertifioiduiksi 2025 mennessä. Meillä on jo yli 50 BREEAM-sertifikaattia toimitilakiinteistöillä ja tänä vuonna sertifioimme ensimmäiset asuinkiinteistöt.

Uudiskohteiden osalta tarkastellaan mm. lämmitysratkaisut hyvissä ajoin, jolloin voidaan minimoida käytönaikaiset päästöt myös tältä osin. Mikäli paikalliset päästöttömät tai uusiutuvat energiaratkaisut eivät ole riittäviä tai mahdollisia, voimme käyttää myös päästövapaata kaukolämpöä, kuten olemme Salmisaaressa jo ottaneet käyttöön. Peruskorjausten yhteydessä kiinnitetään myös erityistä huomiota niin energiatehokkuuteen kuin kiertotalouden osalta esimerkiksi purkuosien kierrätykseen. Esimerkiksi Outokummun entinen pääkonttorikiinteistö konvertoitiin muutama vuosi sitten 500 oppilaan Uusikummun kouluksi Espoossa. Kohteelle myönnettiin BREEAM Excellent -tasoinen sertifikaatti.

Vuoden 2021 alussa liityimme Green Deal -sopimukseen. Sopimuksen tavoitteena on tehostaa purkujätteen lajittelua, kierrätystä ja hyötykäyttöä. Tavoitteemme on päästä 70 prosentin kierrätysasteeseen jo kuluvana vuonna.  Edelleen pyrimme lisäämään viestintää ja kanssakäymistä myös vuokralaisasiakkaidemme kanssa mm. energiankulutuksesta ja jätteiden kierrätyksestä.

Millä rakennetun ympäristön toimialoilla on mielestäsi tehty suurimpia kehitysaskeleita ja millä toimialoilla on vielä mahdollisuuksia kehittyä entisestään?

Energiatehokkuuden ja -ratkaisujen osalta on monia toimijoita, jotka tarjoavat kiinteistönomistajille ja rakentajille hyviä ratkaisuja myös helposti käyttöönotettavaksi. Rakentamisen osalta tehokkuutta ja vastuullisuutta pystytään varmasti lisäämään entisestään ja samalla tarjoamaan laadukkaampia ratkaisuja ja parempaa asiakaskokemusta niin rakennuttajille kuin kiinteistöjen käyttäjillekin. Tärkeää on myös intressien yhtenäistäminen käytönaikaisten investointien, kustannusten ja päästöjen optimoimiseksi. Monet ratkaisut, joita tehdään suunnittelupöydällä tai valinnat, joita tehdään rakentamisen aikana, eivät välttämättä näyttele erityisen huomattavaa lisäkustannusta, mutta niiden seuraukset voivat olla kauaskantoisia. Institutionaalisena kiinteistösijoittajana Varmalle on erityisen tärkeää tarkastella kiinteistöjen elinkaarikustannuksia.

Mitä toivot #BuildingLife -hankkeen saavuttavan Suomessa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?

Tärkeintä on nostaa kaikkien kiinteistöalan osapuolten tietoisuuttaa kestävistä ratkaisuista kiinteistö- ja rakennusalalla. Kun mukana on toimijoita ja lähettiläitä hyvin erilaisista organisaatioista ja erilaisilla taustoilla on mahdollista parantaa monipuolista keskustelua osapuolten välillä. Ehkä myös rakentaa siltoja vielä jäljellä olevien kuilujen yli ja siten löytää yhteinen punainen lanka, joka johtaa entistä parempaan tulevaisuuteen.

Millaisia terveisiä lähettäisit päättäjille a) Suomen hallituksessa, b) kunta- ja maakuntatasolla?

Monet asiat #BuildingLife -kampanjan tiimoilta ovat Suomessa jo erinomaisella tolalla ja myös vastuullisuusasiat otetaan vakavasti. Niin valtion kuin kuntienkin tasolla asetut tavoitteet vastuullisuuden osalta toimivat jo arjessa ohjaten niin virkamiesten kuin poliittisten päättäjienkin toimia.
Uskon itse positiivisten kannusteiden voimaan. Hiilineutraalien tai päästöttömien kiinteistöjen osalta mahdollinen suopeampi kohtelu vaikkapa kiinteistöverojen osalta voisi olla esimerkki tällaisesta. Kaavoitus- ja rakennuslupavaiheessa tietyt kriteerit täyttävät hankkeet voisivat saada etuoikeuden käsittelyjärjestyksessä tai hiilineutraalien kiinteistöjen osalta sallittaisiin maltillinen ylitys vaikkapa tontin rakennusoikeuden määrissä.
Luovasti toimimalla, voidaan kannustaa vastuulliseen toimintaan ilman isoja taloudellisia panostuksia tai tukia, jotka eivät tyypillisesti ole erityisen kestävä polku pidemmän päälle. Arjen valinnat, joita niin yritykset kuin yksityishenkilötkin tekevät, ohjaavat tarjontaa. Vastuullinen toiminta on pidemmän päälle kaikessa ainut kestävä ratkaisu.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Rakennetun ympäristön kiertotaloutta hidastavat kustannustehottomuus, osaamisen ja kokemuksen puute

31.1.2023
Lehdistötiedote 31.1.2023 embargo klo 13:00 Ratkaisu on tukea kiertotalousratkaisuja rakentamisen arvoketjun kaikissa vaiheissa. Pohjoismaisen ministerineuvoston uusi julkaisu ”Analysis of Barriers and Possibilities” käsittelee rakentamisen kiertotaloutta pohjoismaissa. Selvityksessä havaittiin, että suurin

ROTI 2023-raportti: Rakennetun omaisuuden korjausvelka on moninkertaistunut vuosituhannen alusta 

31.1.2023
Vuoden 2023 raportti perustuu yli 100 kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijan näkemyksiin. ROTI-paneeleissa Green Building Council Finlandista mukana olivat Elina Samila, Lauri Tähtinen ja Miisa Tähkänen. Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2023

Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden sanakirjaa testataan Helsingissä ja Tampereella 

26.1.2023
Mikä on materiaalipassin ja materiaaliselosteen ero? Entä kun suunnitellaan korjattavaksi tai uudelleenkäytettäväksi?  Yhteiset tulkinnat ja termit karsivat pois mahdollisia väärinymmärryksiä ja helpottavat vaikkapa sopimusneuvotteluita, kun kaikki ymmärtävät mitä milläkin termillä

Antti Ruuska johtamaan rakentamisen kestävyyssiirtymää

12.1.2023
Lehdistötiedote Embargo 12.1.2023 klo 11:00 Tekniikan tohtori Antti Ruuska on valittu Green Building Council Finlandin toimitusjohtajaksi. Ruuska on toiminut aiemmin mm. YLVAn vastuullisuusjohtajana. Hän aloittaa tehtävässään maaliskuussa 2023. ”FIGBC:n tavoite

Jäsenemme antoivat meille arvosanaksi 8,8 

10.1.2023
Pyydämme palautetta jäseniltämme läpi vuoden eri tapahtumissa, kokouksissa ja koulutuksissa. Tämän lisäksi kehitysehdotuksia kysytään kertaluonteisesti vuoden päättävässä jäsentyytyväisyyskyselyssä. Vuonna 2022 jäsenemme antoivat keskiarvosanaksi toiminnallemme 8,8. Kiitos kaikille 245 vastaajalle! Lisäksi

Kiertotalouden mukaiset rakennustuotteet -webinaarissa keskusteltiin elinkaaren ympäristövaikutuksista ja uusista kiertotaloustuotteista

5.1.2023
Business Oulun ja FIGBC:n yhteisessä webinaarissa esiteltiin Oulun Kiertotalousklusterin mahdollisuuksia, kiertotaloustuotteita, tuotesuunnittelua ja C2C tuotesertifiointia sekä keskusteltiin hirsirakentamisesta. Katri Luoma-aho kertoi Oulun Kiertotalousklusterin tavoitteista: innovoinnin edistäminen, yhteistyö ja rahoitus. Yrityksille

Työkaluja KIRA-alan hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen – kooste vuodesta 2022

21.12.2022
Olemme laaja rakennetun ympäristön organisaatioiden ja asiantuntijoiden yhteistyöverkosto. Jäsentemme edustajista kokoamme monialaisia asiantuntijaverkostoja, jotka kehittävät alaa yhdessä. Yhteistyössä on toteutettu runsaasti toimialalle määritelmiä, termejä, oppaita ja ohjeita. Kiitos kuuluu koko

Rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2023

19.12.2022
Hyvät jäsenemme, yhteistyökumppanit, toimikuntien puheenjohtajat, hallituksen jäsenet ja lukuisat muut organisaatiot ja henkilöt, joiden kanssa olemme saaneet toimia kestävän rakennetun ympäristön hyväksi tänäkin vuonna. Kiitos yhteistyöstä, rauhallista talven juhlakautta ja

#BuildingLife päättyi muttei lopu

19.12.2022
#BuildingLife -projektin tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Kaksivuotinen projekti on nyt päättynyt, mutta #BuildingLife 2 alkaa arviolta syksyllä 2023. Seuraavassa projektissa tahdomme yhä

Hiilineutraali rakennus -ohjeen pilotoinnin loppuraportti 

15.12.2022
#BuildingLife -projektin päätösseminaarissa 8.12.2022 Tytti Bruce-Hyrkäs, Granlund esitteli Hiilineutraali rakennus -ohjeen ja kertoi pilotoinnin kokemuksista. Katso tapahtuman tallenne.  FIGBC Rakentaminen -toimikunnassa todettiin, että alalla moni haluaa tavoitella parempaa, jopa hiilineutraalia

Euroopan parlamentin terveisiä kiinteistö- ja rakennusalalle 

15.12.2022
Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri osallistui #BuildingLife hankkeen päätösseminaariin videotervehdyksellä.  ”Olen iloinen voidessani kannattaa tällaista toimintaa, joka on niin kriittinen tulevaisuutemme kannalta”, MEP Kumpula-Natri aloitti ja jatkoi ”Aloite, joka tuo

Miten #BuildingLife on vaikuttanut Suomessa ja Euroopassa  

15.12.2022
Miten #BuildingLife on vaikuttanut Suomessa ja Euroopassa? #BuildingLife -projektin päätösseminaarissa 8.12.2022 World Green Building Councilin Eurooppaverkoston johtaja, Stephen Richardson puhui projektin kasvusta ja Dutch Green Building Councilin Laetitia Nossek esitteli