6.9.2023

Kestävyyssiirtymä edellyttää uusia liiketoimintamalleja 

Kiertotaloutta on sovellettu ihmiskunnan historiassa jo vuosisatoja eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa kierrätyksen ja uusiokäytön muodossa. Teollisesta vallankumouksesta lähtien luonnonvarojen käyttö ja tuotteiden massatuotanto lähtivät kiihtyvään kasvuun, joka on jatkunut tähän päivään saakka. Kiertotalous sai antaa lineaaritaloudelle tietä.

Kansainvälinen World Green Building Week on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building Councilien ja näiden jäsenten kanssa. Lue kaikki Weekillä julkaistavat verkostomme artikkelit World Green Building Weekin verkkosivuilta! Tämän vuoden teema on #BuildingTheTransition – Kestävyyssiirtymä.

Kiertotaloutta on sovellettu ihmiskunnan historiassa jo vuosisatoja eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa kierrätyksen ja uusiokäytön muodossa. Teollisesta vallankumouksesta lähtien luonnonvarojen käyttö ja tuotteiden massatuotanto lähtivät kiihtyvään kasvuun, joka on jatkunut tähän päivään saakka. Kiertotalous sai antaa lineaaritaloudelle tietä. 

Kestävyyssiirtymässä meidän täytyy palata jälleen alkujuurillemme kiertotalouteen.

Kiertotaloudesta puhuttaessa keskitymme pitkälti kierrättämiseen ja sen mahdollisuuksiin. Kierrättäminen säästää neitseellisiä luonnonvaroja, säilyttää arvokkaat materiaalit kierrossa ja vähentää jätteiden syntymistä ja niiden käsittelystä aiheutuneita päästöjä. Maailmanlaajuisesti kuitenkin vain vajaa 9 % kaikista käytetyistä materiaaleista on kierrätysmateriaalia. Rakennusten tullessa elinkaarensa päähän vain 40 % rakennuksen materiaaleista kierrätetään tai uusiokäytetään. Suomessa tämä luku on hieman alle 60 %. Loput päätyvät jätteeksi tai polttoon. Rakennusala vastaa kolmasosasta maailman jätteistä. Päästöjen vähentämisessä kiertotaloudella on siis ratkaiseva rooli. 

Tarvitsemme kestävyyssiirtymässä entistä avarampaa katsantokantaa ja lisää toimenpiteitä. Fokus tulisi kierrättämisen lisäksi laajentaa kiertotalouden moninaisiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Siihen kytkeytyvät materiaalien arvon säilyttäminen, erilaiset palvelukokonaisuudet ja muut jakamistalouden ratkaisut. Kiertotalouden ratkaisuilla voidaan saavuttaa ympäristönäkökulmien lisäksi taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä. Voimme kehittää uusia ansaintamalleja, lisätä resurssien tuottavuutta, vähentää kustannuksia ja luoda uusia työpaikkoja. 

Joukoissa on voimaa 

Päästöjen näkökulmasta ensisijainen kiertotaloustoimenpide on vähentäminen. Meidän tulee päästä eroon kertakäyttökulttuurista. Kun uusi tarve syntyy, kannattaa selvittää, onko olemassa jo jokin vaihtoehto. Vuokraaminen tai käyttöperusteinen hankintatapa, eli niin kutsuttu leasing, voi olla parempi vaihtoehto kuin uuden ostaminen. Jotta tuotteen elinkaari säilyisi mahdollisimman pitkänä, kannattaa huolehtia asianmukaisesta huollosta ja etsiä tuotteelle tai sen osille uusia käyttötarkoituksia, tai peruskorjata se uudenveroiseksi. 

Tuotesuunnittelu on keskeistä kiertotaloudessa. Suunnitteluvaiheessa voidaan vaikuttaa käytettäviin materiaaleihin ja komponentteihin. Suunnitteluvaiheessa tulee maksimoida tuotteen elinikä, toisin sanoen tuotteen kestävyys, suunnitella tuotteen huollettavuus, mahdollinen muunneltavuus ja uusiokäyttö sekä se, miten tuotteesta saadaan luotua arvoa sen elinkaaren lopussa. Tuotesuunnittelulla on suuri vaikutus tuotteen ympäristövaikutuksiin. 

Kestävyyssiirtymässä on kyse vastuullisista valinnoista koko arvoketjun osalta. Monella arvoketjun toimijalla on jo käynnissä hyviä vastuullisuustoimenpiteitä, mutta tarvitsemme laajempaa yhteistyötä ja rohkeutta muuttaa toimintatapojamme ja haastaa valintojamme luodaksemme vaikuttavuutta. Uutta teknologiaa hyödyntävät innovaatiot, resurssiviisaus ja kestävän kehityksen kriteerit hankinnoissa sekä kiertotalouden luomat ansaintamallit ovat keinoja, joilla voidaan ohjata rakennusalaa kohti kestävämpää suuntaa. Jaetaan tietoa, osaamista ja hyviä käytänteitä. Verkostoidutaan ja etsitään ratkaisuja yhdessä. 

Tehdään rakentamisesta parempaa. Yhdessä. 

Johanna Häyrinen
Head of Sustainability
Hilti (Suomi) Oy 

Hilti Työkalupalvelu on yksi ratkaisuista, jotka tukevat paremman tulevaisuuden rakentamista: tavoite on liiketoiminnan kestävyyden parantaminen. Hilti haluaa olla luomassa maailmaa, jossa rakennusteollisuuden negatiiviset vaikutukset ovat entistä pienemmät ja joka vaikuttaa positiivisesti ympäröivään yhteiskuntaan. Rakennusalalla on käytettävissään keinot kestävämpään liiketoimintaan ja pitkän aikavälin menestymisen varmistamiseen ottamalla käyttöön liiketoimintastrategioita, joissa otetaan taloudellisten tekijöiden lisäksi huomioon ympäristö ja yhteiskunta. Hilti Työkalupalvelu on liiketoimintamalli, jossa työkalut hankintaan käyttöperusteisesti. Sopimuskauden päättyessä työkalut palautuvat Hiltille, joka huolehtii niiden jatkokäsittelystä kiertotalouden periaatteiden mukaisesti esimerkiksi toimittamalla kierrätykseen kelpaavan materiaalin uusiokäyttöön.  

Muita julkaisuja ja oppaita

ARVO green area factor tool

ARVO project developed a regional green area factor tool to integrate biodiversity and climate resilience into urban planning, supporting municipalities in creating greener, more adaptive environments.

ARVO-hanke: Alueellinen viherkerroin 2025

Julkaisu esittelee ARVO – Viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa -hankkeessa (myöhemmin ARVO-hanke) tehdyn version alueellisesta viherkertoimesta (alueellinen viherkerroin 2025). Julkaisussa ohjeistetaan alueellisen viherkertoimen käyttöönotossa sekä laskentamenetelmässä.

ARVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi

ARVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi arvioi hankkeessa kehitetyn työkalun vaikuttavuutta.

Hyvinvointihyötyjen arviointi osana alueellista viherkerrointa

Tämä kooste "Hyvinvointihyötyjen arviointi osana alueellista viherkerrointa" toimii hankkeen loppujulkaisun liitteenä ja kuvaa, miten hyvinvointiarvoja on tutkittu ja määritelty hankkeen aikana, mitä osa-alueita niihin sisältyy ja millä tavoin näitä arvoja voidaan arvioida ja hyödyntää suunnittelun tukena. Kaikille luontotyypeille on määritelty niiden tuottamat hyvinvointihyödyt, jotka on jaettu kolmeen eri hyvinvoinnin osa-alueeseen.

Rakennetun ympäristön luontotyypit ja niiden ekologisen tilan arviointi

Alueellinen viherkerroin -menetelmä sekä Rakennetun ympäristön luontotyypit ovat konkreettisia työkaluja, jotka auttavat hahmottamaan kaupunkiluonnon arvoa suunnittelupöydällä ja päätöksenteossa.

Arvoa viherrakenteelle. Suositukset kasvavien kuntien päätöksentekoon

ARVO-hankkeen tavoite on säilyttää ja vahvistaa viherrakennetta tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa ilmastonmuutokseen varautumiseksi ja sopeutumiseksi.
Hankkeessa laaditaan kaupungeille viherrakenteen vahvistamisen kansalliset suositukset.

10 ratkaisua kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyteen

Lue keinot, joilla kestävyysmurros
lähtee vauhtiin.

Lue ja lataa

Siirry takaisin sivun alkuun