Business Oulun ja FIGBC:n yhteisessä webinaarissa esiteltiin Oulun Kiertotalousklusterin mahdollisuuksia, kiertotaloustuotteita, tuotesuunnittelua ja C2C tuotesertifiointia sekä keskusteltiin hirsirakentamisesta.
Katri Luoma-aho kertoi Oulun Kiertotalousklusterin tavoitteista: innovoinnin edistäminen, yhteistyö ja rahoitus.
Yrityksille yhteistyö Kiertotalousklusterissa tarjoaa apua liiketoiminnan kehittämiseen, tuo asiakkuuksia kohtaamisia sidosryhmien kanssa sekä näkyvyyttä omille ratkaisuille.
Vaikka kiertotalousklusteri ei itse myönnä rahoitusta, tuo se yhteen rahoitusta antavia ja sitä tarvitsevia. Luoma-aho rohkaisi kiinnostuneita ottamaan yhteyttä.
Rakennakiertotaloutta-sivusto kokoaan yhteen KIRA-alan kiertotaloustietoa
Elina Samila kertoi Green Building Council Finlandin toiminnasta. Samila esitteli järjestön strategisia tavoitteita sekä hankkeita, erityisesti kiinteistö- ja rakennusalan kiertotaloutta vauhdittavaa KIRA Kioski -hanketta. Lisätietoa hankkeista, koulutuksista ja toiminnasta löydät Green Building Council Finlandin nettisivuilta sekä kiertotalouteen keskittyvältä sivustolta Rakenna kiertotaloutta.
Kiertotalous mukaan jo tuotemuotoiluvaiheessa
Tuuli Kassi kertoi Ethican toiminnasta, rakennushankkeen materiaalihankinnoista sekä Cradle to cradle -tuotesertifioinnista. Kassi korosti, että kestävyysajatteluun tulisi ottaa pelkkiä hiilidioksidipäästöjä laajempi näkökulma: on pyrittävä jäämään kaikkien planetaaristen rajojen alle. Peruskysymys on, pyrimmekö toiminnassa vähän vähemmän pahaan vai 100-prosenttisesti hyvään.
Tuotteen elinkaaren ympäristövaikutuksista 80 % syntyy suunnittelussa, joten kiertotaloudenmukaisuus alkaa tuotemuotoilusta. Itse tuotteen lisäksi myös tuotanto- ja valmistusprosessi vaikuttavat tuotteen kestävyyteen. Lisäksi tulisi tarkastella, miten tuote vaikuttaa sitä ympäröivään systeemiin eli muihin tuotteisiin käytössä tai välillisesti.
Kassi kertoi esimerkkinä Interface-yhtiöstä. Yhtiön toimintaa on kehitetty periaatteella, jonka mukaan toiminnasta ei tulisi syntyä lainkaan negatiivisia ympäristövaikutuksia. Materiaali- ja tuoteosavalinnat ovat erityisen tärkeitä usein vaihtuvissa osissa etenkin uudelleenkäytön, huollettavuuden ja korjattavuuden näkökulmasta.
Kassi kertoi C2C-tuotesertifikaatin periaatteista sekä arviointinäkökulmia: materiaalien turvallisuus, tuotteen uudelleenkäyttö ja materiaalien kierrätettävyys, ilmanlaadun ja ilmaston suojelu, veden ja maaperän käyttö sekä sosiaalisen vastuun näkökulmat. Esimerkkeinä Kassi esitteli Troldtektin akustiikkalevyt sekä AGC Glass Europen, Lindner Groupin ja Schucon ikkuna- ja lasituotteet. Erityisesti ikkuna- ja lasivalmistajista monet eurooppalaiset toimijat käyttävät C2C-sertifikaattia sekä sen periaatteita.
Hirsitalojen suunnittelu etenee kohti uudelleenkäytettävyyttä
Seppo Romppainen Hirsitaloteollisuudelta kertoi hirsitaloteollisuudesta sekä hirsirakentamisen ominaisuuksista, joiden voidaan katsoa tukevan kiertotalouden periaatteita. Romppainen kertoi taustoja hirsirakentamisen historiasta ja hirsirunkoisten rakennusten siirtämisen ja uudelleenkäytön pitkästä perinteestä. Erityisesti Terijoelta on siirretty 1900-luvulla Suomeen huviloita ja taloja, jotka ovat edelleen käytössä. Nykyisin hirsitaloja ei enää ainakaan isossa mittakaavassa siirretä yhtä paljon kuin ennen, mutta kiinnostus siirtämiseen kasvaa. Romppainen esitteli esimerkkikohdetta, jossa suurehko hirsirakennuksen hirsirunko sekä kivijalka siirrettiin Kuopioon.
Uuden rakennuslain myötä rakentamiseen tulevat ilmastoselvitys ja materiaaliseloste. Myös Euroopassa ollaan siirtymässä samankaltaiseen sääntelyyn. Keskusteltiin hirsirakenteen kilpailukyvystä kiertotaloudessa. Energiatehokkuusvaatimukset ovat noin kymmenen vuoden aikana haastaneet massiivihirsirakenteiden uudelleenkäyttöä. Tällä hetkellä hirsitalotehtaiden detaljisuunnittelu on siirtymässä uudelleenkäytettävyyttä mahdollistavaan suuntaan. Nykyisin valmistettujen hirsitalojen runkoja on helpompi käyttää uudelleen kuin 100 vuotta sitten. Romppainen korosti myös hirsirakenteen lämpö- ja kosteusteknisten ominaisuuksien hyviä puolia.
Geopolymeeribetonin haasteet ja mahdollisuudet
Juho Yliniemi, KEKO Geopolymeerit Oy, muistutti että maailman toiseksi käytetyin materiaali sementti, on hyvin hiili-intensiivinen materiaali tuottaa. Koko maailman sementin tuotanto vastaa tällä hetkellä noin kymmentä prosenttia kaikista globaaleista päästöistä. Ongelman ydin on raaka-aineena käytetty kalkkikivi. Yliniemi nimesi toiseksi haasteeksi eri metalli- ja kaivosteollisuuksien sivuvirrat, joista muodostuu jätteitä. Geopolymeerien valmistuksessa käytetäänkin usein metalliteollisuuden kuonaa, lentotuhkaa ja savimineraaleja.
Yliniemi kertoi, miten mineraalisivuvirroilla ja alkaliaktivaattorilla voidaan korvata neitseellisen sementin käyttöä. Sivuvirtojen sopivuus geopolymeerin raaka-aineeksi vaihtelee, ja siihen vaikuttavat sivuvirtojen ominaisuudet ja koostumus. Riippuen käytetystä sivuvirrasta päästövähennykset verrattuna tavanomaiseen betoniin vaihtelevat 60–90 prosentin välillä.
Geopolymeeribetonin suurimpia haasteita ovat materiaalin uutuus ja tiedonpuute. Standardeja ei vielä ole, lainsäädäntö vaikeuttaa käyttöä ja logistiikka sekä prosessit voivat olla monimutkaisia. Standarditestausmenetelmät on kehitetty sementille eivätkä siten sovellu täysin geopolymeereille. Testausmenetelmiä ja standardien lisäosia geopolymeereille kehitetään kansainvälisesti. Yliniemi kertoi, miten geopolymeereistä ensimmäisiä patentteja on ollut jo 1800-luvun lopulta, ja ne ovat sinänsä olleet konseptina ja innovaationa tiedossa ja olemassa jo yli sata vuotta.
Geopolymeerejä on käytetty mm. Lohjan asuntomessujen Pyörre-talon autotallin lattiassa. Yliniemi esitteli myös huokoista geopolymeeriä, jota hyödynnettiin valaisinratkaisussa materiaalin valonläpäisevyyden avulla sekä muita heidän ratkaisukokeiluitaan ja pilotointejaan.
Uponorilla uusia kestävän kehityksen tuotteita
Ilari Aho esitteli Uponorin kestävän kehityksen mukaisia tuotteita. Uponor on sitoutunut Circular Plastic Alliance -sitoumukseen, jonka tavoitteena on merkittävästi lisätä kierrätysmuovin käyttöä.
Uponor on ensimmäisenä alan toimijana lanseerannut bio-based PEX-putket. Uusiutuvan materiaalin osuus pex-tuotteissa on noin 99 %. Nämä Blue-tuotesarjan tuotteet on kehitetty yhteistyössä Borealiksen kanssa. Pohjana tuotteille on massatasapainojärjestelmä, jossa fossiilisista lähteistä tulevat materiaalivirrat yhdistyvät prosessissa uusiomateriaaleihin. Sertifiointijärjestelmällä materiaalimääriä seurataan tuotteen myyntiin asti, jolloin kierrätysaste voidaan varmistaa. Väitteet lähes 100-prosenttisista kierrätystuotteista perustuvat siis sertifiointijärjestelmään.
Uponor on myös siirtynyt uusiutuvaan energiaan, mikä on pienentänyt tuotteiden hiilijalanjälkeä merkittävästi markkinoiden keskiarvoon verrattuna. Aho puhui myös kemiallisen kierrätyksen merkityksestä kokonaisvaltaisemman kierrätyksen mahdollistajana. Uponor on julkaisemassa ensi vuonna uusia kierrätys- ja kestävyyspohjaisia tuotteita.
Toimialalle toivotaan lisää osaamista
Lopuksi päivän alustajat keskustelivat Elina Samilan johdolla päivän aiheesta.
Päivän päätöskeskustelussa Markku Kainulainen Premicolta mainitsi purettavaksi suunnittelun ja EU-taksonomian asettamat vaatimukset, jotka jo nyt valuvat tilaajilta alas urakoitsijoille. Kehityksen suunta on hyvä ja on tärkeää, että tilaajilla on jatkossa entistä enemmän mahdollisuuksia vaatia kiertotalouden mukaisia ratkaisuita. Kainulainen painotti yhteistyötä koulutuslaitosten kanssa ja siten alan osaamisen kehittämistä.
Ennen CE-merkinnän voimaantuloa valmistetuilta rakennustuotteilta ei tarvitse vaatia enää uudelleen CE-merkintää, vaan uudelleenkäyttö voidaan mahdollistaa rakennuspaikkakohtaisella varmentamisella. Keskusteltiin myös kokonaisvaltaisesta suunnittelusta, eri suunnittelualojen välisestä tiiviimmästä suunnitteluyhteistyöstä ja koulutusjärjestelmän kehittämisestä.
Materiaalit toimitettiin osallistujille tilaisuuden jälkeen.
