20.9.2022

Kokemuksia kiinteistö- ja rakennusalan tulevaisuustaajuudesta

Mitä jos rakennukset olisivatkin täysin muunneltavia käyttötarkoituksesta riippumatta? Mitä jos yksityisautoilua ei enää tarvittaisikaan? Mitä jos neitseellisiä luonnonvaroja ei enää käytettäisi tai kaikki rakentaminen olisikin hiilipositiivista? Tällaisia kysymyksiä kysyttiin Green Building Council Finlandin Tulevaisuustaajuus-työpajassa maanantaina 12.9.2022 Helsingin Hakaniemessä. Työpaja aloitti vuoden 2022 Green Building Week -tapahtumakokonaisuuden hienoissa Siltasaari 10-tiloissa. Tämän vuoden teemana viikolla on tulevaisuuden […]

Mitä jos rakennukset olisivatkin täysin muunneltavia käyttötarkoituksesta riippumatta? Mitä jos yksityisautoilua ei enää tarvittaisikaan? Mitä jos neitseellisiä luonnonvaroja ei enää käytettäisi tai kaikki rakentaminen olisikin hiilipositiivista? Tällaisia kysymyksiä kysyttiin Green Building Council Finlandin Tulevaisuustaajuus-työpajassa maanantaina 12.9.2022 Helsingin Hakaniemessä.

Työpaja aloitti vuoden 2022 Green Building Week -tapahtumakokonaisuuden hienoissa Siltasaari 10-tiloissa. Tämän vuoden teemana viikolla on tulevaisuuden kestävä rakentaminen. Vasta peruskorjattu yli 100-vuotias arvorakennus toimikin hienona näyttämönä rakentamisen tulevaisuuden pohdiskeluun ja visualisointiin. Pääsin itse seuraamaan työpajatyöskentelyä eturivistä osallistujan roolissa.

Tulevaisuustyöpaja vision luomiseksi

Kun pyrimme katsomaan tulevaisuuteen, olemme usein rajoitettuja nykyhetken tilanteeseen. Emme silloin kykene näkemään suuremman yhteiskunnallisen murroksen vaatimaa muutosta tai tunnistamaan tulevaisuusoletuksia, jotka rajoittavat visioomme pääsyä. Tulevaisuuden visioiden ja tarvittavien toimien visualisointia helpottamaan on kuitenkin olemassa työkaluja kuten tulevaisuustaajuustyöpaja -menetelmä. Työskentelytavan on kehittänyt Sitra ja maanantaina Sanna Rekola (Sitra) veti työpajan 23 FIGBC:n kutsuvieraalle. Osallistujat koostuivat rakennusalan asiantuntijoista sekä alan opiskelijoista. Työpaja olikin kerännyt kattava listan kestävään rakentamiseen intohimoisesti suhtautuvia asiantuntijoita.

Suuntana hiilineutraali rakennettu ympäristö

Työpajan tuloksena visualisoitiin sekä toisaalta haastettiin rakentamisen tulevaisuutta sekä toimia näiden tulevaisuuksien saavuttamiseksi. Keskustelulle pyrittiin luomaan mahdollisimman turvallinen tila, jotta kaikki saisivat äänensä kuuluviin ja käytävä keskustelu olisi rakentavaa.

Aloitimme Suuntana hiilineutraali rakennettu ympäristö -otsikon alta. Osallistujana teemaa pääsi tarkastelemaan ja miettimään niin omakohtaisesti kuin yhdessä muiden osallistujien kanssa. Keskustelu oli vilkasta niin yhteisissä keskusteluissa kuin pienryhmissäkin. Asiaa ja ideoita olisi varmasti riittänyt yli työpajalle varatun ajan.

Tulevaisuus voi olla mitä vain tästä hetkestä eteenpäin tapahtuvaa ja sitä voidaan tarkastella mitä erilaisemmilla aikajänteillä. Tässä työpajassa keskityttiin vuoteen 2050. Tällä 30 vuoden aikahypyllä haluttiin varmistaa, että nykyhetkeen liittyvistä rajoitteista olisi mahdollista irtautua.

Tulevaisuusoletuksemme ja niiden haastaminen

Tulevaisuusajattelu on yhteiskuntamme kehityksen kannalta hyvin tärkeää. Jos halutaan saavuttaa tietty tulevaisuuden tila, tulisi meidän tietää minkälainen tämä tulevaisuus on. Tulevaisuusajattelun avulla voimme hahmottaa selkeämmin, mitä tulisi tapahtua, jotta toivottuun visioon päästäisiin ja minkälaisilla teoilla tämä muutos saataisiin aikaan. Työpajatyöskentely aloitettiin miettimällä selkeitä ajankohtaisia teemoja liittyen rakentamiseen ja sen tulevaisuuteen kestävyyden näkökulmasta. Energiakriisi ja maailmantilanne puhututtivat osallistujien keskuudessa, mutta myös pitempiaikaiset kehityskulut kuten kiertotalous ja elinkaariajattelu nousivat esiin. Keskustelua herätti myös rakentamisen rooli ja sen tulevaisuuden painopisteet sekä laatu. Lämmittelyn jälkeen lähdettiin jatkotyöskentelyyn virittäytymään jo alussa mainittujen Mitä jos -kysymysten avulla.

Mahdollisuus ja vastuu

Työpajan vetäjä Sanna Rekola kiteytti oman roolimme tulevaisuuteen vaikuttajina selkeästi; tulevaisuuksia on useita ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa niihin. Tämä johtaa myös vastuuseen ajatella pitempää aikaväliä. Meillä on tapana ajatella usein vain todennäköisimpiä tulevaisuuksia. Kuitenkaan ne eivät aina toteudu ja aivan viime vuosina olemme kohdanneet useita erilaisia tapahtumia ja kehityskulkuja, joihin emme ole osanneet varautua. Koronapandemia ja esimerkiksi Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat olleet osoitus tästä. Epävarmuudesta huolimatta meidän tulisi osata kohdistaa huomiomme tiettyyn suuntaan osoittaviin tulevaisuuksiin ja pyrkiä niitä kohti.

Haastamisesta kuvitteluun ja toimintaan

Alun ohjeistuksien ja virittymisen jälkeen työpajassa päästiin jakautumaan pienenpiin ryhmiin ja keskittymään itse haastamiseen ja kuvitteluun. Ryhmille esitettiin äänitteinä erilaisia tulevaisuudenkuvia vuodesta 2050. Tulevaisuudenkuvista keskusteltiin, niiden taustalla olevia oletuksia pyrittiin tunnistamaan ja mietittiin, voidaanko näitä oletuksia haastaa. Itse työskentelin tulevaisuuden muuttuvaa arkea käsittelemän tulevaisuuskuvan kanssa, jossa saimme miettiä mihin oletuksiin pohjautuu kuvamme ilmastonmuutoksen tulevista vaikutuksista jokapäiväiseen elämäämme.

Haastamisen jälkeen alettiin kuvitella. Menneisyyteen katsomalla tunnistettiin asioita, jotka ovat johtaneet nykytilanteeseen. Taustatekijöinä tunnistettiin teemoja aina 70-luvun öljykriisistä ja elementtirakentamisen yleistymisestä digitalisaation tuomiin vaikutuksiin sekä rakentamisen tarpeiden muuttumiseen nykypäivänä. Menneisyydestä siirryttiin pian nykyhetkeen ja pohdittiin yhdessä, mitkä tällä hetkellä vaikuttavat tapahtumat, ilmiöt ja tekijät tulevat vaikuttamaan tulevaisuudessa rakentamisen laatuun ja kestävyyteen.

Visioita tulevaisuudesta ja toimia muutoksen aikaansaamiseksi

Kuvittelun jälkeen mietittiin, mihin osallistujat itse voisivat vaikuttaa ja miten tämä mahdollinen vaikutus tulisi näkymään tulevaisuudessa. Jokainen pohti asiaa omalta kohdaltaan ja aihetta lähdettiin sitten jatkotyöstämään pienryhmiin ryhmän yhteiseksi visioksi tulevaisuudesta vuonna 2050. Visio tuli ryhmissä kiteyttää yhtenäiseksi jämäkäksi kuvaukseksi. Näiden visioiden vaatimat muutoksia lähdettiin sitten pohtimaan kolmella tasolla; ajattelumalleissa tapahtuvina muutoksina, rakenteissa tapahtuvina muutoksena ja käyttäytymisessä tapahtuvina muutoksina. Tämän lisäksi pohdittiin, minkälaisilla toimilla alan organisaatiot voisivat näitä muutoksia edistää.

Ryhmät tuottivat viisi erilaista visiota tulevaisuudelle sekä kaikkiin kolmeen muutoksen tasoon vaikuttavat toimet. Visiot olivat keskenään erilaisia, mutta tavoite niissä kaikissa oli sama; kestävämpi rakennetun ympäristön tulevaisuus. Erilaisista toimista muodostui suuri paletti erilaisia tapoja vaikuttaa muutokseen ja ohjata kehitystä kriittisen massan saavuttamiseksi. Työpajan tarkoitus ei ollut sitouttaa työpajaan osallistuneita ehdottamiinsa toimiin tai luoda konkreettista tiekarttaa matkalla hiilineutraaliin rakennettuun ympäristöön. Tarkoitus oli minun mielestäni haastaa niitä oletuksia, joita meillä on tulevaisuudestamme ja miettiä mihin me kaikella toimillamme loppujen lopuksi pyrimme.

Työpajaan osallistuneet ovat kestävyyden asiantuntijoita ja toimivat sen kanssa jokapäiväisessä työssään. Kuitenkin tämän kaltaista ajattelua ja tulevaisuusoletuksiemme haastamista olisi hyvä harrastaa useamminkin ja kaikilla aloilla sekä toiminnan tasoilla. Itse koin työpajan piristäväksi ja inspiroivaksi. Usein miellän tulevaisuudenkuvat synkiksi ja uhkaaviksi, kuitenkin työpajan jälkeen vahvimpana tunteena olivat toivo ja usko alan kehitykseen. Muutoksen tarve yhteiskuntamme ja rakentamisen prosesseissa on fakta. Joskus on kuitenkin hyvä pysähtyä miettimään, millaista tulevaisuutta olemme tässä murroksessa rakentamassa. Millaisia ovat omat tekomme ja millä muutoksen tasoilla tulevaisuuden visiomme voitaisiin saavuttaa. Tulevaisuuksia on monia emmekä voi täysin tietää, mitä tuleman pitää. Meidän onkin tärkeää osata kyseenalaistaa todennäköisintä tulevaisuutta ja kysyä itseltämme useammin – mitä jos.

Heikki Moilanen
projektiassistentti
Green Building Council Finland

Muita julkaisuja ja oppaita

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohje

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohjeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta tilamuutosten hiilijalanjäljestä ja muista ympäristövaikutuksista, tunnistaa miten vaikutuksia voitaisiin rajoittaa, lisätä vertailumahdollisuuksia hankkeiden välillä sekä auttaa viestimään valintojen vaikutuksista myös alan ulkopuolisille.  Ohje sisältää määritelmiä hiilijalanjäljen laskennan rajaamiselle, lähtötietojen käyttämiselle ja tulosten raportoinnille. Ohje on suunniteltu toimitilahankkeille, mutta sitä voi rajoitetusti soveltaa myös muunlaisille tilamuutoshankkeille. 

Vähähiilisyyden sanakirja

Tämä vähähiilisyyden sanasto on koottu FIGBC:n Vähähiilinen rakentaminen ja Hiilineutraalit kiinteistöt -toimikuntien yhteistyönä keväällä 2020. Sanasto sisältää kaikki yleisimmät vähähiiliseen rakentamiseen ja kiinteistöliiketoimintaan liittyvät termit.

Kiertotalouden nykytila – mikä muuttuu seuraavaksi?

Sekä kansallisten että kansainvälisten projektien myötä olemme Green Building Council Finlandilla saaneet sukeltaa syvälle rakentamisen kiertotalouteen. Kertyneen kokemuksen myötä syntyy näkemys: mihin tähän mennessä on päästy ja millaisiin kehitysaihioihin pitäisi seuraavaksi keskittyä?

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmä

Hiilineutraalin alueen määritelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia, sekä asettaa kehykset hiilineutraaliusväitteen tekemiselle.

Ideakortti: Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman

Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman!

Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma

Julkaisussa esitetään toimenpiteitä kahdeksalle eri toimijaryhmälle kiinteistö- ja rakennusalalla. Toimenpidetauluihin on koottu keskeiset toimenpiteet, joihin kyseisellä toimijaryhmällä on mahdollisuus vaikuttaa. Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma sisältää konkreettiset välitavoitteet ja askelmerkit kaikille alan toimijoille oman toimintansa kehittämiseksi.

Vapaaehtoiset kompensaatiot kiinteistö- ja rakennusalalla

Opas tarjoaa konkreettisia työkaluja ja vinkkejä laadukkaiden ja vastuullisesti tuotettujen vapaaehtoisten päästökompensaatioiden hankintaan.

Kiertotalouden edistäminen kuntien hankinnoissa

Rakennetun ympäristön toimialan kiertotalouden markkinakatsaus sisältää myös alueittaisia suosituksia pääkaupunkiseudulle, Tampereen, Turun ja Oulun seuduille, siitä kuinka kuntien hankinnoissa voi edistää kiertotaloutta.

Tilaa FIGBC uutiset ja tiedotteet

Noin kerran kuukaudessa ilmestyvään uutiskirjeeseen kootaan lyhyeksi koosteeksi keskeisimmät uutiset, tulevat tapahtumat ja FIGBC -kuulumiset. Uutiskirje on hyvä yleiskatsaus järjestön toimintaan. Uutiskirjeen voi tilata vapaasti kuka vain – siis myös, vaikka et olisi FIGBC:n jäsen!

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Siirry takaisin sivun alkuun