Green Building Council Finland

Kuinka Varsinais-Suomen KIRA-ala vastaa tulevaisuuden kiertotaloushaasteisiin

Rakentamisen kiertotalous on nostettu Varsinais-Suomessa kiertotalouden tiekarttaan, kertoi Valonian Anni Lahtela kiertotaloustapahtumassa, jonka Green Building Council Finland, Turku Science Park Oy ja Valonia järjestivät yhdessä 8.6.2021. Lisäksi Lahtela kertoi viime vuonna julkaistusta selvityksestä, jossa selvitettiin rakentamisen potentiaalia Lounais-Suomen alueella. Turku Science Parkin Clean-tiimin Reeta Huhtinen puolestaan esitteli osallistujille 3C-klusterin toimintaa rakennusalan osalta. 

Kiertotalous tiekartoissa

Visa Kivisaari, Green Building Council Finland on koonnut ja analysoinut suomalaisia kiertotalous- ja hiilineutraaliustiekarttoja. Tiekartoista merkittävin on Suomen kansallinen kiertotalousohjelma, jonka mukaiseen kiertotaloustavoitteeseen päästään oikeanlaisilla kannusteilla ja kiertotalouden markkinoiden kehittämisellä. Esimerkiksi kiinteistö- ja rakennusalalla otetaan kiertotalouskriteerit käyttöön kaikkiin julkisiin hankkeisiin vuodesta 2022 lähtien, kehitetään kaavoitusta tukemaan olemassa olevan rakennuskannan vahvempaa hyödyntämistä sekä sisällytetään kiertotalousosaaminen osaksi koulutusjärjestelmää.

Kansallisen kiertotalousohjelman lisäksi kiertotalouteen ohjaavat rakennuksen hiilijalanjäljen pienentämisen tuleva lainsäädäntö, olemassa olevat RAKLIn ja Rakennusteollisuuden vähähiilisyyden tiekartat sekä uudistuvan jätelain mukaiset kasvavat kierrätystavoitteet.  Paikallisia muutoksia ohjaavat lisäksi alueelliset kiertotalous- ja hiilineutraaliustiekartat.

Turun kiertotaloustiekarttaa osallistujille esitteli Liisa Lahti, Circular Turku. Turun tavoitteena on olla päästötön vuonna 2029 ja jätteetön sekä resurssiviisas vuoteen 2040 mennessä. Yksi tiekartan viidestä painopistealueesta on rakentaminen. Resurssiviisaan rakentamisen, rakennusten ja asumisen muutostavoitteena on käyttää olemassa olevaa rakennettua ympäristöä pidempään. Toisena tavoitteena rakennettu ympäristö tukee hyvinvointia ja osallisuutta, kolmantena uusi rakennettu ympäristö suunnitellaan resurssiviisaaksi. Tähän tietä näyttävät Turun esimerkkikaupunginosat.

Viimeisinä muutostavoitteina on rakentaa resurssiviisaasti sekä tehdä rakennustyömaista resurssiviisaista. Lahti korosti, että koulutuksessa on huomioitava tulevaisuuden tarpeet ja esimerkiksi päätettävä painotetaanko nykyisessä koulutuksessa uusien rakennusten suunnittelua vai nykyisten korjaamista.

Globaalit haasteet ovat paikallisia haasteita

Nani Pajunen, Sitra, alusti ensimmäisen session todeten, että globaalit haasteet ovat pienemmässä mittakaavassa kaikkialla myös paikallisia haasteita. Ylikulutuksen taklaamiseksi meidän on siirryttävä hiilineutraaliin kiertotalouteen jo hyvin nopeasti. Tarjolla on ratkaisuja tuotteiden elinkaaren aikaiseen kiertotalouteen, mutta onko koulutuksessamme huomioitu kaikkien tuotteiden elinkaaren päättymiseen liittyvä osaaminen, Pajunen kysyi. Kiertotalouden yleisasiantuntijoita ei tarvita montaa, sen sijaan jokaisella alalla tulisi olla runsaasti oman alansa kiertotalousosaajia. Rakennussektorilla jokaisessa tuotteen tai rakennuksen elinkaaren vaiheessa työskentelevän olisikin pohdittava omaa työtään ja kuinka voi itse toimia kiertotalouden mukaisesti. On myös luotava uutta toimintaa jokaiseen rakennuksen elinkaaren vaiheeseen.

Kiertotalouden opetus Turun seudulla

Åbo Akademin molekylääritieteen ja -tekniikan laboratorion professori Leena Hupa kertoi osallistujille Åbo Akademin opetus- ja tutkimusaktiviteeteista. Kiertotalous on vahvasti mukana korkeakoulun opetuksessa, vaikkei sille olekaan omaa opetusmoduulia. Kiertotalous on ollut jo kauan osana esimerkiksi lasien tutkimuksessa, massa- ja paperitekniikassa, biomassaan perustuvissa tuotteissa, analytiikassa ja sensoreissa ja niin edelleen. Uusina tutkimus- ja opetusalueina ovat metallien talteenotto rakennuksista (urban mining) ja uudet energiamuodot. Rakennusteollisuudessa on hyvälaatuista hiekkaakin opeteltava käyttämään säästeliäästi ja kiertävästi, huomautti Hupa, sillä senkin saatavuus on heikkenemässä.

Turun ammattikorkeakoulussa puolestaan on tavoitteena yhteistyön tiivistäminen yrityksiin päin, kertoi Rauli Lautkankare. Tätä varten korkeakoulu tarjoaa erilaisia palveluita, kuten opiskelijatoimeksiantoja projektien tai opinnäytetöiden muodossa yksittäisille opiskelijoille tai opiskelijaryhmille. Opiskelijat tekevät projekteja jokaisena opiskeluvuonnaan ja yrityksen ongelman ratkaisemiseksi katsotaan yhdessä sopivin toteutustapa sekä osallistuvat opiskelijat. Kiinteistö- ja rakennusalan tulevaisuutta ennustelevalta ilmiökartalta Lautkankare nosti nano- ja materiaaliteknologian, kiertotalouden sekä rakennus-, energia- ja ICT-teollisuuden yhdistelmän, joiden kehittyminen vaatii uudenlaista osaamista sekä oman osaamisen rajoille venymistä.

STEAM Turku -hankkeen Matti Mäkelä kertoi, kuinka Turun kaupunki tukee varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen osalta Tiede- ja teknologiapolkua. Kiertotalouden näkökulma näkyy varhaiskasvatuksen tiedeprojekteissa, lukiokoulutuksen uusissa kursseissa ja työelämäkumppaneissa sekä ammatillisessa koulutuksessa erilaisten hankkeiden kautta. TSYKin lukiolla energia ja kiertotalous on ollut osana opintojaksoja jo muutaman vuoden ajan. Ruiskadun kampukselle on lisäksi rakentumassa havainnollinen kiertotalouden oppimisympäristö.

Kehityspäällikkö Elina Virolainen, YIT, pohti mitä uutta osaamista tullaan tarvitsemaan rakennusliikkeen näkökulmasta. Virolainen korosti esimerkiksi rakennuksen muunneltavuuden, iän ja korjattavuuden suunnittelun osaamista. Lisäksi tärkeisiin opetuksessa huomioitaviin asioihin olisi sisällytettävä materiaalien kierron sulkeminen sekä ohjaus ja vastuunjako. Aihe poiki tapahtumassa runsaasti keskustelua.

RATEKOn RAKI-verkkokoulutuksessa ollaankin lisäämässä talonrakentamisen kiertotalousosaamista, kertoi RATEKON koulutuspäällikkö Meri Hietala. RAKI-verkkokoulutus on tarkoitettu sekä opiskelijoille että rakentamisen ammattilaisille, ja koulutuksen on tarkoitus olla valmis keväällä 2022. Hanke on aluillaan ja sen nettisivut aukeavat tuota pikaa.

Myös Tulevaisuuden purkutyöosaajan koulutuspilotti vastaa osaavien ja sitoutuneiden purkutyöosaajien puutteeseen, kertoi Riikka Kinnunen, Kierivä Oy. Koulutuspilotissa kiertotalous integroidaan purkutyön koulutussisältöön ja siinä hyödynnetään virtuaalitodellisuuden toteutusta. Koulutusmateriaalien kokoamista varten Kinnunen toivoi purkutyömailta myönteistä suhtautumista tuleviin kuvauspyyntöihin.

Ennen lounasta tapahtumassa kuultiin vielä case-esittelyt EcoUpilta, NollaE:ltä sekä KIEPPI-hankkeesta.

EcoUp muuntaa eristevillajätettä geopolymeereiksi esimerkiksi piharakentamista varten, kertoi Linda Magi, EcoUp. Aiemmin mineraalivilla on päätynyt pääosin kaatopaikalle sen hankalan kierrätettävyyden vuoksi.

Energiaan liittyvää kiertotaloutta edistävän NollaE:n Nikolas Salomaa esitteli kokemuksia kerrostalojen ja kauppakeskusten muodostamista energiayhteisöistä. Esitellyssä Rauman keskustan kauppakeskuksen hankkeessa etukäteissimuloinnilla ja energiavirtojen järjestelyllä on saatu rakennuksen energiankulutus ja päästöt putoamaan kolmasosaan keskimääräisestä. Tämän mahdollistamiseksi on tarvittu uutta osaamista esimerkiksi palvelun tilaajien tavoitteiden asetannassa, kokonaisvaltaisessa lähestymistavan opettelussa sekä sopivien yhteistyökumppanien etsimisessä. Tampereen kaupungissa KIEPPI-hankkeessa kehitettyjä kiertotalouskriteereitä esitteli Karoliina Tuukkanen. Hankkeessa opittiin, että nykyisellä toteutusmallilla emme saa nykyisillä rakentamisprosesseilla kiertotalouden mukaisia kohteita, ja paremmaksi hankemuodoksi on valittu Suunnittele ja Toteuta (ST) -toimintamalli. Hankintakriteereiden luomisessa on painotettu dialogia markkinoiden kanssa. ST-toimintamallista kerrottiin myös aiemmin keväällä Tampereen alueen tapaamisessa.

Tapahtuman esitykset

Katso koko seminaarin tallenne Vimeosta!

Alustukset: Mitä kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotaloudessa tapahtuu kansallisesti ja Varsinais-Suomessa?

  • Kiertotalouden strateginen ohjelma vie Suomea kohti kiertotaloutta, Green Building Council Finland – katso esityskalvot
  • Rakennukset ja rakentaminen Turun kiertotaloustiekartan painopisteenä, Liisa Lahti, projektipäällikkö, Circular Turku, Turun kaupunki – katso esityskalvot

Minkälaista uutta osaamista tarvitaan muutoksessa lineaaritaloudesta kiertotalouteen?

  • Alustus 20 min: Nani Pajunen, johtava asiantuntija, Kestävyysratkaisut, Sitra – katso esityskalvot

Kuinka kiertotalous näyttäytyy opetuksessa nyt ja tulevaisuudessa, ja minkälaisia yhteistyömahdollisuuksia tämä tarjoaa alueen toimijoille? Minkälaisia pilotteja oppilaitoksissa on käynnissä? Kuinka varmistetaan, että Varsinais-Suomessa on tulevaisuuden rakentamisen osaajia?

  • Åbo Akademi, Leena Hupa, Professori, molekylääritieteen ja -tekniikan laboratorio – katso esityskalvot
  • Turku AMK, Rauli Lautkankare (Tekniikka ja liiketoiminta, Rakennusteollisuus) – katso esityskalvot
  • STEAM Turku -kärkihanke ja kiertotalous, Turun kaupunki, kehittämispalvelut, Matti Mäkelä – katso esityskalvot
  • Mitä kiertotalouteen liittyvää koulutusta ja osaamisen kehittämistä alalla tarvitaan, jotta rakennusliike voisi hyödyntää kiertotaloutta paremmin omassa liiketoiminnassa? Elina Virolainen, kehityspäällikkö, YIT – katso esityskalvot

Täydennyskoulutusmahdollisuuksia kehitetään uusissa hankkeissa

  • Tulevaisuuden purkutyöosaaja – Riikka Kinnunen, Kierivä Oy – katso esityskalvot
  • RAKI-verkkokoulutus jakaa kiertotalousosaamista talonrakennuksen toimialalla, Rateko, Meri Hietala, koulutuspäällikkö – katso esityskalvot

Case-esittelyjä rakentamisen kiertotaloudesta Varsinais-Suomesta – minkälaista uutta osaamista piloteissa on tarvittu?

  • EcoUp kierrättää ensimmäisenä maailmassa purkuvilloja Tarvasjoella, Linda Magi, EcoUp Oy – katso esityskalvot
  • nollaE järjestää olemassa olevien kiinteistöjen energiavirrat uudelleen, Markus Steinby, johtaja, nollaE Oy – katso esityskalvot
  • KIEPPI-hanke kehittää uusia kiertotalouden toimintamalleja infra-alalle, Karoliina Tuukkanen, Tampereen kaupunki – katso esityskalvot

Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden osaamiskeskittymä kokoaa yhteen alan asiantuntijuuden, parhaat toimintamallit ja innovaatiot. Lisätietoja Kestävän kehityksen asiantuntijat Visa Kivisaari ja Ella Lahtinen, etunimi.sukunimi(at)figbc.fi.

Osallistu ja kerro omasta osaamisestasi, työstänne ja jaa tietoa hankkeemme tapahtumissa muille alan toimijoille. Yhteinen tavoitteemme on nopeuttaa KIRA-alan muutosta kohti kiertotaloutta. Liity myös hankkeessa perustettuun LinkedIn-ryhmään.

Edit 10.6.2021 vaihdettu tallenteen Vimeo-linkki päivitettyyn.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Mikko Nousiainen jättää Green Building Council Finlandin toimitusjohtajan tehtävät

4.10.2022
Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja Mikko Nousiainen on pyytänyt eroa tehtävästään järjestön toimitusjohtajana. ”Vuodet ovat olleet hyvin vauhdikkaita ja koen, että nyt on vuoro hengähdystauolle ja hyvä hetki ottaa aikaa

Green Building Council Finland julkaisee oppaan vähähiiliseen rakentamiseen!

26.9.2022
Embargo 26.9.2022 klo 09 Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen -julkaisu auttaa organisaatioita hahmottamaan oman toimintansa taso vähähiilisessä rakentamisessa sekä selkeyttää miten edelleen kehittää rakennushankkeita vähähiilisemmäksi. Tarkoitus on myös kannustaa toiminnan kehittämiseen ja

Hyvinvointia kestävän aluesuunnittelun avulla

21.9.2022
Vuosittaisella World Green Building Weekilla on jo pitkään järjestetty kestävän aluesuunnittelun seminaari. Tänä vuonna seminaarin tulokulmana oli hyvinvointi tulevaisuuden yksilöille, yhteisöille ja yhteiskunnalle kestävän aluesuunnittelun avulla.  Ympäristöministeriön kuulumiset Antti Irjala

Purettavaksi suunnitellut – The Cradle

21.9.2022
Osana World Green Building Weekiä 2022 teimme 16.9.2022 virtuaalivisiitin saksalaiselle The Cradlen työmaalle lähtien Keskustakirjasto Oodin Maijansalista. Saksalainen The Cradle on innovatiivinen rakennuskohde. ”The Cradle viittaa sanana kehtoon”, kertoi Ella

Haaste: allekirjoita Rakentamisen muovit green deal -sopimus

21.9.2022
Anne Kaiser, Saint-Gobain Finlandin vastuullisuuspäällikkö ja Green Building Council Finlandin hallituksen puheenjohtaja haastaa kaikki Green Building Council Finlandin jäsenet allekirjoittamaan Rakentamisen muovit green dealin. Haastekampanja starttasi osana World Green Building

Kokemuksia kiinteistö- ja rakennusalan tulevaisuustaajuudesta

20.9.2022
Mitä jos rakennukset olisivatkin täysin muunneltavia käyttötarkoituksesta riippumatta? Mitä jos yksityisautoilua ei enää tarvittaisikaan? Mitä jos neitseellisiä luonnonvaroja ei enää käytettäisi tai kaikki rakentaminen olisikin hiilipositiivista? Tällaisia kysymyksiä kysyttiin Green

#BuildingLife Leaders Forum 6: Hiilineutraali rakennettu ympäristö Suomessa ja Euroopassa

8.12.2022
#BuildingLife -projektin tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Kaksivuotinen projekti on päättymäisillään, joten todetaan aikaansaatu muutos. Mitä projektissa saavuttiin, miten ala on muuttunut meillä

#BuildingLife kolkuttelee kuuttakymmentä

19.9.2022
Saavutammeko vielä sata #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaa? #BuildingLife kolkuttelee kuuttakymmentä, kun Uponor, Lassila & Tikanoja, Ruukki, SBB, UKI Arkkitehdit Oy ja Kiinko liittyvät kannattajien joukkoon. #BuildingLife kannattajat sitoutuvat

Koulutuksella lisää vauhtia kiertotalouteen – FIGBC julkaisee Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden perusteet -verkkokoulutuksen 16.9.2022

16.9.2022
Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotaloudesta pitää tehdä uusi normaali – ja se on taloudellisestikin järkevintä. Kiertotaloudella materiaaleihin, energiaan ja valmistukseen satsatut panokset säilyttävät arvonsa. Kiertotalous vähentää neitseellisten luonnonvarojen tarvetta ja ilmastopäästöjä

KTI Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2022

15.9.2022
Julkaisuvapaa 15.9.2022 klo 10.30 Ammattimaiset kiinteistönomistajat etulinjassa rakennusten ympäristökuormituksen vähentämisessä Rakennusten merkitys energiankulutuksessa ja päästöissä on tunnetusti suuri. Kiinteistö- ja rakennusala tuottaa arviolta kolmanneksen Suomen päästöistä ja paine niiden vähentämiseen

Kaupunkien energiaomavaraisuus on mahdollista ja kaupallisia ratkaisuja on jo olemassa

15.9.2022
MAKING-CITY: Tulevaisuuden energiapihit kaupunginosat -tapahtumassa 13.9.2022 saimme kuulla hankkeen kahden vetäjäkaupungin toteutuksista; Hollannin Groningenin sekä Suomen Oulun. Tapahtuma oli osa World Green Building Weekiä. MAKING-CITY on osa EU:n Horizon 2020-ohjelmaa.

Kompensoiko vihreä siirtymä rakentamisen ja kunnossapidon päästöt – selvitys pyöräväylien elinkaarivaikutuksista

14.9.2022
Kestävä liikkuminen ja elinkaarikustannuksiin perustuvat valinnat tukevat vihreää murrosta ja voivat pidemmällä aikavälillä tuoda yhteiskunta- ja reaalitaloudellisia säästöjä. Ramboll laati Vantaan kaupungille pyöräväylien elinkaarivaikutuksia käsittelevän selvityksen. Vantaan kaupungin tavoite on