Green Building Council Finland

Luontokato, ilmastonmuutos ja rakennettu ympäristö – polkuja kestävään tulevaisuuteen

Jussi Nikula, WWF Suomi, puhui Green Building Council Finlandin jäsentilaisuudessa 23.11.2021.

“Kaiken lähtökohtana tulisi olla luonto, joka on elämämme perusta.”

Stockholm Resilience Centre esityksessä näytetään kuinka kaikki kestävän kehityksen tavoitteet (SDG) liittyvät suoraan tai välillisesti kestävään ja terveelliseen ruoantuotantoon.

Azote for Stockholm Resilience Centre, Stockholm University (CC BY 4.0)

Niin kutsuttu Hääkakku-malli asettaa kaiken pohjalle toimivat ekosysteemit, sen päälle yhteiskunnat ja ylimmäiseksi talousjärjestelmät. Kuva visioi siirtymää pois sektorikohtaisesta lähestymistavasta, jossa sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kehitys nähdään erillisinä osina.

Terveytemme riippuu luonnosta

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen kasvattaa riskiämme eläimistä ihmisiin siirtyviin virustartuntoihin. On arvioitu, että suurin osa ihmisten tartuntataudeista on zoonoottisia, eli ne leviävät eläimistä ihmisiin. Monimuotoisuuden heikkenemisen juurisyinä ovat metsäkato, villieläinten elintilan pieneneminen ja luonnonvarojen ylikulutus.

Ruokaturvamme riippuu luonnosta

Ilmastonmuutos uhkaa ruoantuotantoamme, erityisesti haavoittuvilla alueilla. On arvioitu, että kolmasosa maailman nykyisestä ravinnontuotannosta ajautuu ulos turvalliselta ilmastoalueelta olosuhteisiin, joista ihmiskunnalla ei ole kokemusta. Tämä on todennäköistä, mikäli hiilidioksidipäästöt jatkavat kasvuaan. Lisäksi 75 % maailman viljelykasveista ja 35 % ruoantuotannon määrästä tarvitsee pölyttäjiä.

Kansainväliset raportit puhuvat suoraan

Hallitustenvälinen luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelupaneeli IPBES arvioi luonnon monimuotoisuuden ja yhteiskunnalle tarjoamiensa ekosysteemipalvelujen tilaa. Raportissaan IPBES toteaa suoraa, että ihminen on pilannut tai hävittänyt suuren osan luonnosta, sen lajeista ja luontotyypeistä.

Dasguptan raportti (The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review) taas toteaa, että olemme luoneet vaurautemme luonnon kustannuksella. (SITRAn tuottama synteesi raportin pääkohdista).

The World Economic Forumin raportissa suurimmat taloudellista toimintaa uhkaavat riskit liittyivät ympäristöön ja luontoon.

Maankäytön muutokset ovat suurin yksittäinen uhka

Suurimpia yksittäisiä uhkia ovat esimerkiksi luontaisia elinympäristöjä tuhoava maankäyttö, lajien kestämätön hyödyntäminen sekä haitalliset vieraslajit – ja taudit.

WWF:n tavoitteena turvata luonnon monimuotoisuus, pienentää ihmisten ekologista jalanjälkeä, suunnata investointeja kestäviin kohteisiin ja varmistaa luonnonvarojen oikeudenmukainen jako ja hallinta.

Vaikka kuvassa rakennettua ympäristöä vaikuttaisi esitettävän vain yhdellä osuudella: urban planning, on rakennetulla ympäristöllä laajempi vaikutus hiilijalanjälkemme puolittamiseen. Rakennetun ympäristön päätöksillä vaikutetaan esimerkiksi liikenteeseen: onko kaupunki suunniteltu autoilua suosivaksi.

WWF IPCC land report: Land and climate interact with each other.

Pariisin sopimuksen saavuttaminen vaatii noin 70 % vähennyksen suomalaisten hiilijalanjäljessä jo tämän vuosikymmenen aikana.

Kiireellisiä elementtejä ovat kasvispainotteinen ruokavalio, autoilun vähentäminen ja sähköinen liikenne, rakennusten energiatehokkuus ja poltosta riippumaton lämmitystapa.

Ratkaisuna on, että ihmiset, poliittiset päättäjät ja yritykset toimivat yhteistyössä luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. Esimerkkinä WWF LIFE EconomisE -hanke 2017–2021. Hankkeen tavoitteena oli vähentää päästöjä yhteistyössä rakennusten omistajien, institutionaalisten sijoittajien sekä kaupunkien ja kuntien kanssa.  

Linkki Jussi Nikulan esitykseen (pdf)

Jussi Nikula toimii WWF Suomessa neuvonantajana. Hän käsittelee työssään erilaisia luonnonvarojen käytön kysymyksiä ja niiden yhteyttä ilmastonmuutokseen ja luontokatoon. Luonnonvarojen ylikulutuksen purkaminen ja kestävyyssiirtymän toteuttaminen mahdollisimman hallitusti ja oikeudenmukaisesti on yksi hänen erityisiä kiinnostuksen kohteistaan. Jussille on laaja kokemus erilaisiin poliittisiin prosesseihin vaikuttamisesta, yritysyhteistyöstä sekä kestävyyskysymysten viestinnästä.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Rakennetun ympäristön kiertotaloutta hidastavat kustannustehottomuus, osaamisen ja kokemuksen puute

31.1.2023
Lehdistötiedote 31.1.2023 embargo klo 13:00 Ratkaisu on tukea kiertotalousratkaisuja rakentamisen arvoketjun kaikissa vaiheissa. Pohjoismaisen ministerineuvoston uusi julkaisu ”Analysis of Barriers and Possibilities” käsittelee rakentamisen kiertotaloutta pohjoismaissa. Selvityksessä havaittiin, että suurin

ROTI 2023-raportti: Rakennetun omaisuuden korjausvelka on moninkertaistunut vuosituhannen alusta 

31.1.2023
Vuoden 2023 raportti perustuu yli 100 kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijan näkemyksiin. ROTI-paneeleissa Green Building Council Finlandista mukana olivat Elina Samila, Lauri Tähtinen ja Miisa Tähkänen. Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2023

Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden sanakirjaa testataan Helsingissä ja Tampereella 

26.1.2023
Mikä on materiaalipassin ja materiaaliselosteen ero? Entä kun suunnitellaan korjattavaksi tai uudelleenkäytettäväksi?  Yhteiset tulkinnat ja termit karsivat pois mahdollisia väärinymmärryksiä ja helpottavat vaikkapa sopimusneuvotteluita, kun kaikki ymmärtävät mitä milläkin termillä

Antti Ruuska johtamaan rakentamisen kestävyyssiirtymää

12.1.2023
Lehdistötiedote Embargo 12.1.2023 klo 11:00 Tekniikan tohtori Antti Ruuska on valittu Green Building Council Finlandin toimitusjohtajaksi. Ruuska on toiminut aiemmin mm. YLVAn vastuullisuusjohtajana. Hän aloittaa tehtävässään maaliskuussa 2023. ”FIGBC:n tavoite

Jäsenemme antoivat meille arvosanaksi 8,8 

10.1.2023
Pyydämme palautetta jäseniltämme läpi vuoden eri tapahtumissa, kokouksissa ja koulutuksissa. Tämän lisäksi kehitysehdotuksia kysytään kertaluonteisesti vuoden päättävässä jäsentyytyväisyyskyselyssä. Vuonna 2022 jäsenemme antoivat keskiarvosanaksi toiminnallemme 8,8. Kiitos kaikille 245 vastaajalle! Lisäksi

Kiertotalouden mukaiset rakennustuotteet -webinaarissa keskusteltiin elinkaaren ympäristövaikutuksista ja uusista kiertotaloustuotteista

5.1.2023
Business Oulun ja FIGBC:n yhteisessä webinaarissa esiteltiin Oulun Kiertotalousklusterin mahdollisuuksia, kiertotaloustuotteita, tuotesuunnittelua ja C2C tuotesertifiointia sekä keskusteltiin hirsirakentamisesta. Katri Luoma-aho kertoi Oulun Kiertotalousklusterin tavoitteista: innovoinnin edistäminen, yhteistyö ja rahoitus. Yrityksille

Työkaluja KIRA-alan hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen – kooste vuodesta 2022

21.12.2022
Olemme laaja rakennetun ympäristön organisaatioiden ja asiantuntijoiden yhteistyöverkosto. Jäsentemme edustajista kokoamme monialaisia asiantuntijaverkostoja, jotka kehittävät alaa yhdessä. Yhteistyössä on toteutettu runsaasti toimialalle määritelmiä, termejä, oppaita ja ohjeita. Kiitos kuuluu koko

Rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2023

19.12.2022
Hyvät jäsenemme, yhteistyökumppanit, toimikuntien puheenjohtajat, hallituksen jäsenet ja lukuisat muut organisaatiot ja henkilöt, joiden kanssa olemme saaneet toimia kestävän rakennetun ympäristön hyväksi tänäkin vuonna. Kiitos yhteistyöstä, rauhallista talven juhlakautta ja

#BuildingLife päättyi muttei lopu

19.12.2022
#BuildingLife -projektin tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Kaksivuotinen projekti on nyt päättynyt, mutta #BuildingLife 2 alkaa arviolta syksyllä 2023. Seuraavassa projektissa tahdomme yhä

Hiilineutraali rakennus -ohjeen pilotoinnin loppuraportti 

15.12.2022
#BuildingLife -projektin päätösseminaarissa 8.12.2022 Tytti Bruce-Hyrkäs, Granlund esitteli Hiilineutraali rakennus -ohjeen ja kertoi pilotoinnin kokemuksista. Katso tapahtuman tallenne.  FIGBC Rakentaminen -toimikunnassa todettiin, että alalla moni haluaa tavoitella parempaa, jopa hiilineutraalia

Euroopan parlamentin terveisiä kiinteistö- ja rakennusalalle 

15.12.2022
Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri osallistui #BuildingLife hankkeen päätösseminaariin videotervehdyksellä.  ”Olen iloinen voidessani kannattaa tällaista toimintaa, joka on niin kriittinen tulevaisuutemme kannalta”, MEP Kumpula-Natri aloitti ja jatkoi ”Aloite, joka tuo

Miten #BuildingLife on vaikuttanut Suomessa ja Euroopassa  

15.12.2022
Miten #BuildingLife on vaikuttanut Suomessa ja Euroopassa? #BuildingLife -projektin päätösseminaarissa 8.12.2022 World Green Building Councilin Eurooppaverkoston johtaja, Stephen Richardson puhui projektin kasvusta ja Dutch Green Building Councilin Laetitia Nossek esitteli