Green Building Council Finland

Luontokato, ilmastonmuutos ja rakennettu ympäristö – polkuja kestävään tulevaisuuteen

Jussi Nikula, WWF Suomi, puhui Green Building Council Finlandin jäsentilaisuudessa 23.11.2021.

“Kaiken lähtökohtana tulisi olla luonto, joka on elämämme perusta.”

Stockholm Resilience Centre esityksessä näytetään kuinka kaikki kestävän kehityksen tavoitteet (SDG) liittyvät suoraan tai välillisesti kestävään ja terveelliseen ruoantuotantoon.

Azote for Stockholm Resilience Centre, Stockholm University (CC BY 4.0)

Niin kutsuttu Hääkakku-malli asettaa kaiken pohjalle toimivat ekosysteemit, sen päälle yhteiskunnat ja ylimmäiseksi talousjärjestelmät. Kuva visioi siirtymää pois sektorikohtaisesta lähestymistavasta, jossa sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kehitys nähdään erillisinä osina.

Terveytemme riippuu luonnosta

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen kasvattaa riskiämme eläimistä ihmisiin siirtyviin virustartuntoihin. On arvioitu, että suurin osa ihmisten tartuntataudeista on zoonoottisia, eli ne leviävät eläimistä ihmisiin. Monimuotoisuuden heikkenemisen juurisyinä ovat metsäkato, villieläinten elintilan pieneneminen ja luonnonvarojen ylikulutus.

Ruokaturvamme riippuu luonnosta

Ilmastonmuutos uhkaa ruoantuotantoamme, erityisesti haavoittuvilla alueilla. On arvioitu, että kolmasosa maailman nykyisestä ravinnontuotannosta ajautuu ulos turvalliselta ilmastoalueelta olosuhteisiin, joista ihmiskunnalla ei ole kokemusta. Tämä on todennäköistä, mikäli hiilidioksidipäästöt jatkavat kasvuaan. Lisäksi 75 % maailman viljelykasveista ja 35 % ruoantuotannon määrästä tarvitsee pölyttäjiä.

Kansainväliset raportit puhuvat suoraan

Hallitustenvälinen luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelupaneeli IPBES arvioi luonnon monimuotoisuuden ja yhteiskunnalle tarjoamiensa ekosysteemipalvelujen tilaa. Raportissaan IPBES toteaa suoraa, että ihminen on pilannut tai hävittänyt suuren osan luonnosta, sen lajeista ja luontotyypeistä.

Dasguptan raportti (The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review) taas toteaa, että olemme luoneet vaurautemme luonnon kustannuksella. (SITRAn tuottama synteesi raportin pääkohdista).

The World Economic Forumin raportissa suurimmat taloudellista toimintaa uhkaavat riskit liittyivät ympäristöön ja luontoon.

Maankäytön muutokset ovat suurin yksittäinen uhka

Suurimpia yksittäisiä uhkia ovat esimerkiksi luontaisia elinympäristöjä tuhoava maankäyttö, lajien kestämätön hyödyntäminen sekä haitalliset vieraslajit – ja taudit.

WWF:n tavoitteena turvata luonnon monimuotoisuus, pienentää ihmisten ekologista jalanjälkeä, suunnata investointeja kestäviin kohteisiin ja varmistaa luonnonvarojen oikeudenmukainen jako ja hallinta.

Vaikka kuvassa rakennettua ympäristöä vaikuttaisi esitettävän vain yhdellä osuudella: urban planning, on rakennetulla ympäristöllä laajempi vaikutus hiilijalanjälkemme puolittamiseen. Rakennetun ympäristön päätöksillä vaikutetaan esimerkiksi liikenteeseen: onko kaupunki suunniteltu autoilua suosivaksi.

WWF IPCC land report: Land and climate interact with each other.

Pariisin sopimuksen saavuttaminen vaatii noin 70 % vähennyksen suomalaisten hiilijalanjäljessä jo tämän vuosikymmenen aikana.

Kiireellisiä elementtejä ovat kasvispainotteinen ruokavalio, autoilun vähentäminen ja sähköinen liikenne, rakennusten energiatehokkuus ja poltosta riippumaton lämmitystapa.

Ratkaisuna on, että ihmiset, poliittiset päättäjät ja yritykset toimivat yhteistyössä luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. Esimerkkinä WWF LIFE EconomisE -hanke 2017–2021. Hankkeen tavoitteena oli vähentää päästöjä yhteistyössä rakennusten omistajien, institutionaalisten sijoittajien sekä kaupunkien ja kuntien kanssa.  

Linkki Jussi Nikulan esitykseen (pdf)

Jussi Nikula toimii WWF Suomessa neuvonantajana. Hän käsittelee työssään erilaisia luonnonvarojen käytön kysymyksiä ja niiden yhteyttä ilmastonmuutokseen ja luontokatoon. Luonnonvarojen ylikulutuksen purkaminen ja kestävyyssiirtymän toteuttaminen mahdollisimman hallitusti ja oikeudenmukaisesti on yksi hänen erityisiä kiinnostuksen kohteistaan. Jussille on laaja kokemus erilaisiin poliittisiin prosesseihin vaikuttamisesta, yritysyhteistyöstä sekä kestävyyskysymysten viestinnästä.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Mikko Nousiainen jättää Green Building Council Finlandin toimitusjohtajan tehtävät

4.10.2022
Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja Mikko Nousiainen on pyytänyt eroa tehtävästään järjestön toimitusjohtajana. ”Vuodet ovat olleet hyvin vauhdikkaita ja koen, että nyt on vuoro hengähdystauolle ja hyvä hetki ottaa aikaa

Green Building Council Finland julkaisee oppaan vähähiiliseen rakentamiseen!

26.9.2022
Embargo 26.9.2022 klo 09 Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen -julkaisu auttaa organisaatioita hahmottamaan oman toimintansa taso vähähiilisessä rakentamisessa sekä selkeyttää miten edelleen kehittää rakennushankkeita vähähiilisemmäksi. Tarkoitus on myös kannustaa toiminnan kehittämiseen ja

Hyvinvointia kestävän aluesuunnittelun avulla

21.9.2022
Vuosittaisella World Green Building Weekilla on jo pitkään järjestetty kestävän aluesuunnittelun seminaari. Tänä vuonna seminaarin tulokulmana oli hyvinvointi tulevaisuuden yksilöille, yhteisöille ja yhteiskunnalle kestävän aluesuunnittelun avulla.  Ympäristöministeriön kuulumiset Antti Irjala

Purettavaksi suunnitellut – The Cradle

21.9.2022
Osana World Green Building Weekiä 2022 teimme 16.9.2022 virtuaalivisiitin saksalaiselle The Cradlen työmaalle lähtien Keskustakirjasto Oodin Maijansalista. Saksalainen The Cradle on innovatiivinen rakennuskohde. ”The Cradle viittaa sanana kehtoon”, kertoi Ella

Haaste: allekirjoita Rakentamisen muovit green deal -sopimus

21.9.2022
Anne Kaiser, Saint-Gobain Finlandin vastuullisuuspäällikkö ja Green Building Council Finlandin hallituksen puheenjohtaja haastaa kaikki Green Building Council Finlandin jäsenet allekirjoittamaan Rakentamisen muovit green dealin. Haastekampanja starttasi osana World Green Building

Kokemuksia kiinteistö- ja rakennusalan tulevaisuustaajuudesta

20.9.2022
Mitä jos rakennukset olisivatkin täysin muunneltavia käyttötarkoituksesta riippumatta? Mitä jos yksityisautoilua ei enää tarvittaisikaan? Mitä jos neitseellisiä luonnonvaroja ei enää käytettäisi tai kaikki rakentaminen olisikin hiilipositiivista? Tällaisia kysymyksiä kysyttiin Green

#BuildingLife Leaders Forum 6: Hiilineutraali rakennettu ympäristö Suomessa ja Euroopassa

8.12.2022
#BuildingLife -projektin tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Kaksivuotinen projekti on päättymäisillään, joten todetaan aikaansaatu muutos. Mitä projektissa saavuttiin, miten ala on muuttunut meillä

#BuildingLife kolkuttelee kuuttakymmentä

19.9.2022
Saavutammeko vielä sata #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaa? #BuildingLife kolkuttelee kuuttakymmentä, kun Uponor, Lassila & Tikanoja, Ruukki, SBB, UKI Arkkitehdit Oy ja Kiinko liittyvät kannattajien joukkoon. #BuildingLife kannattajat sitoutuvat

Koulutuksella lisää vauhtia kiertotalouteen – FIGBC julkaisee Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden perusteet -verkkokoulutuksen 16.9.2022

16.9.2022
Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotaloudesta pitää tehdä uusi normaali – ja se on taloudellisestikin järkevintä. Kiertotaloudella materiaaleihin, energiaan ja valmistukseen satsatut panokset säilyttävät arvonsa. Kiertotalous vähentää neitseellisten luonnonvarojen tarvetta ja ilmastopäästöjä

KTI Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2022

15.9.2022
Julkaisuvapaa 15.9.2022 klo 10.30 Ammattimaiset kiinteistönomistajat etulinjassa rakennusten ympäristökuormituksen vähentämisessä Rakennusten merkitys energiankulutuksessa ja päästöissä on tunnetusti suuri. Kiinteistö- ja rakennusala tuottaa arviolta kolmanneksen Suomen päästöistä ja paine niiden vähentämiseen

Kaupunkien energiaomavaraisuus on mahdollista ja kaupallisia ratkaisuja on jo olemassa

15.9.2022
MAKING-CITY: Tulevaisuuden energiapihit kaupunginosat -tapahtumassa 13.9.2022 saimme kuulla hankkeen kahden vetäjäkaupungin toteutuksista; Hollannin Groningenin sekä Suomen Oulun. Tapahtuma oli osa World Green Building Weekiä. MAKING-CITY on osa EU:n Horizon 2020-ohjelmaa.

Kompensoiko vihreä siirtymä rakentamisen ja kunnossapidon päästöt – selvitys pyöräväylien elinkaarivaikutuksista

14.9.2022
Kestävä liikkuminen ja elinkaarikustannuksiin perustuvat valinnat tukevat vihreää murrosta ja voivat pidemmällä aikavälillä tuoda yhteiskunta- ja reaalitaloudellisia säästöjä. Ramboll laati Vantaan kaupungille pyöräväylien elinkaarivaikutuksia käsittelevän selvityksen. Vantaan kaupungin tavoite on