31.1.2023

Rakennetun ympäristön kiertotaloutta hidastavat kustannustehottomuus, osaamisen ja kokemuksen puute

Ratkaisu on tukea kiertotalousratkaisuja rakentamisen arvoketjun kaikissa vaiheissa. Pohjoismaisen ministerineuvoston uusi julkaisu ”Analysis of Barriers and Possibilities” käsittelee rakentamisen kiertotaloutta pohjoismaissa. Selvityksessä havaittiin, että suurin este kiertotalouden toteutumiselle on ratkaisujen kustannustehottomuus verrattuna tyypillisiin ratkaisuihin. Kustannustehottomuutta vahvistaa tietotaidon ja kokemusten puute alalla, joten taloudellisten insentiivien lisäksi kiertotalouden yleistymistä voitaisiin vauhdittaa osaamisen kehittämisellä. Vastaavia itseään vahvistavia ilmiöitä […]

Ratkaisu on tukea kiertotalousratkaisuja rakentamisen arvoketjun kaikissa vaiheissa.

Pohjoismaisen ministerineuvoston uusi julkaisu ”Analysis of Barriers and Possibilities” käsittelee rakentamisen kiertotaloutta pohjoismaissa. Selvityksessä havaittiin, että suurin este kiertotalouden toteutumiselle on ratkaisujen kustannustehottomuus verrattuna tyypillisiin ratkaisuihin. Kustannustehottomuutta vahvistaa tietotaidon ja kokemusten puute alalla, joten taloudellisten insentiivien lisäksi kiertotalouden yleistymistä voitaisiin vauhdittaa osaamisen kehittämisellä.

Vastaavia itseään vahvistavia ilmiöitä liittyen sääntelyyn, tiedon ja materiaalien kulkuun sekä liiketoimintamallien puutoksiin havaittiin useita, ja tästä syystä selvityksessä suositellaan kiertotalousratkaisujen tukemista kaikissa rakentamisen arvoketjun vaiheissa yksittäisiin ongelmiin keskittymisen sijaan.

Eri vaiheisiin suositeltavia toimenpiteitä ovat esimerkiksi:

– taloudelliset tuet ja avustukset kiertotaloushankkeille

– kiertotaloustuotteiden ALV-alennus

– kiertotalousperiaatteiden huomiointi jo aikaisessa suunnitteluvaiheessa

– kiertotalousprojektien prosessien kuvaaminen

– pilottiprojektien käynnistäminen

– toimijoiden välisen yhteistyön fasilitointi saatavuuden varmistamiseksi

– tiedon ja kokemusten laajempi jakaminen, yhteistyöverkostojen ylläpito

– pohjoismaisen yhteistyön laajentaminen

– purkukatselmusten vaatiminen

– purku- ja rakennuskohteiden ”parittaminen” varastointitarpeen minimoimiseksi

– materiaalien systemaattinen kartoitus ja tiedon välittäminen

– uudelleenkäytettävien tuotteiden vastuiden määrittäminen

– uudelleenkäytettävien tuotteiden kelpoisuuden selventäminen

– haitallisten aineiden selvittämisen prosessin selkeyttäminen.

Selvityksen on laatinut WSP Environmental Sverige toimeksiantona Boverketille, Ruotsin asunto-, rakennus- ja suunnitteluhallinnolle. Kokonaisuudessaan selvitys julkaistaan pohjoismaisen ministerineuvoston julkaisualustalla kevään aikana. Selvityksen tuloksia esiteltiin webinaarissa 31. tammikuuta 2023. Webinaarista on saatavilla aineistoa projektin verkkosivuilla.

Lisätietoja Miisa Tähkänen, johtava asiantuntija, Green Building Council Finland.

miisa.tahkanen(at)figbc.fi p. +358 40 080 3237

Pohjoismaisen ministerineuvoston projekti Nordic Network for Circular Construction on osa laajempaa rakentamisen vähähiiliseen kiertotalouteen tähtäävää kokonaisuutta. Projektissa on mukana kaikki viisi pohjoismaata. Tarkoituksena on auttaa kiinteistö- ja rakentamisalaa vertaamaan, jakamaan ja laajentamaan kiertotaloustyötä yli kansallisten rajojen. Green Building Council Finland toimii projektin viestintäkumppanina. Lisätietoa projektista antaa Rakennusneuvos Matti Kuittinen, ympäristöministeriö.

Edit: uutista on päivitetty myöhemmin. Selvitys julkaistaan kevään 2023 aikana pohjoismaisen ministerineuvoston julkaisualustalla.

Muita julkaisuja ja oppaita

ARVO green area factor tool

ARVO project developed a regional green area factor tool to integrate biodiversity and climate resilience into urban planning, supporting municipalities in creating greener, more adaptive environments.

ARVO-hanke: Alueellinen viherkerroin 2025

Julkaisu esittelee ARVO – Viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa -hankkeessa (myöhemmin ARVO-hanke) tehdyn version alueellisesta viherkertoimesta (alueellinen viherkerroin 2025). Julkaisussa ohjeistetaan alueellisen viherkertoimen käyttöönotossa sekä laskentamenetelmässä.

ARVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi

ARVO-hankkeen vaikuttavuusarviointi arvioi hankkeessa kehitetyn työkalun vaikuttavuutta.

Hyvinvointihyötyjen arviointi osana alueellista viherkerrointa

Tämä kooste "Hyvinvointihyötyjen arviointi osana alueellista viherkerrointa" toimii hankkeen loppujulkaisun liitteenä ja kuvaa, miten hyvinvointiarvoja on tutkittu ja määritelty hankkeen aikana, mitä osa-alueita niihin sisältyy ja millä tavoin näitä arvoja voidaan arvioida ja hyödyntää suunnittelun tukena. Kaikille luontotyypeille on määritelty niiden tuottamat hyvinvointihyödyt, jotka on jaettu kolmeen eri hyvinvoinnin osa-alueeseen.

Rakennetun ympäristön luontotyypit ja niiden ekologisen tilan arviointi

Alueellinen viherkerroin -menetelmä sekä Rakennetun ympäristön luontotyypit ovat konkreettisia työkaluja, jotka auttavat hahmottamaan kaupunkiluonnon arvoa suunnittelupöydällä ja päätöksenteossa.

Arvoa viherrakenteelle. Suositukset kasvavien kuntien päätöksentekoon

ARVO-hankkeen tavoite on säilyttää ja vahvistaa viherrakennetta tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa ilmastonmuutokseen varautumiseksi ja sopeutumiseksi.
Hankkeessa laaditaan kaupungeille viherrakenteen vahvistamisen kansalliset suositukset.

10 ratkaisua kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyteen

Lue keinot, joilla kestävyysmurros
lähtee vauhtiin.

Lue ja lataa

Siirry takaisin sivun alkuun