Green Building Council Finlandin Elina Samila avasi vuoden 2022 Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 16.11.-17.11.2022. Nämä järjestyksessä viidennet ajankohtaispäivät keräsivät lähes 300 kuulijaa. Tapahtuma järjestettiin Ympäristöministeriön tuella. Lisäksi tapahtuman järjestelyissä olivat mukana RIL, Rakennusteollisuus RT, Infra ry, Rakli, Motiva sekä TEM. Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille ja osallistujille!
Alan yhteistyö äärimmäisen tärkeää
Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski avasi Ajankohtaispäivät korostamalla, kuinka tärkeää on, että ala kokoontuu yhdessä pohtimaan keinoja luontokadon ja ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi ja miten hienoa on, että Ajankohtaispäivät kiinnostavat niin monipäistä joukkoa alan osaajia. Kiertotalouden vahvistaminen monella tavalla on tärkeää; meillä on rajalliset luonnonvarat ja materiaalitehokkuus on jo itsessään tavoiteltavaa. Jätteiden kannalta asetetun tavoitteen saavuttaminen edellyttää vielä kovempaa kiriä.
Ympäristöministeriön kuulumisia
Hallitussihteeri Mikko Koskela kertoi, kuinka uusi rakentamislaki tukee kiertotaloutta hiilijalanjäljen, materiaaliselosteen, rakennusten elinkaariominaisuuksien sekä purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksen kautta. Laki on eduskunnan käsittelyssä, ja se perustuu suoraan hallitusohjelmaan. Koskela myös kertasi tulkinnan uudelleenkäytettävien rakennustuotteiden hyväksynnästä.
Harri Hakaste, yliarkkitehti Rakennetun ympäristön osastolta, opasti kuulijoita rakennuksen elinkaariominaisuuksien ohjausehdotuksen kehitykseen, jonka arvioidaan valmistuvan alkuvuonna 2023. Elinkaariominaisuudet käsitteinä on määritelty ja niiden arviointikriteereitä työstetään asiantuntijaryhmässä nyt. Ominaisuudet jakautuvat kolmeen teemaan: uudelleenkäytettävyys, joustavuus ja säilyvyys. Pian on käynnistymässä myös Rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen edellytykset -hanke, jossa päästään avaamaan, kuinka käyttötarkoituksen muutoksia voitaisiin edistää uusissa hankkeissa sekä valmiissa rakennuskannassa.
Erityisasiantuntija Jouni Nissinen kertoi Kiertotalousohjelmasta ja muista ympäristönsuojeluosaston ajankohtaisista asioista, mm. kiertotalouden green dealista, betonimurskeen EEJstä ja hankkeesta jäte- ja tuotetiedon keräämiseen käytettävien tietojärjestelmien kehittämiseksi.
EU-taksonomia -tilannekatsaus
Rakennusteollisuuden ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen avasi kuulijoille EU-taksonomian ajankohtaisia kehitysaskelia. Taksonomia parhaimmillaan ”ohittaa” kansallista lainsäädäntökehitystä ja nopeuttaa muutosta taloudellisen raportoinnin kautta. Taksonomian ensimmäinen osa (1. delegoitu asetus) ja sen kaksi kriteeriä tulee pakolliseksi suurille yrityksille vuoden 2023 alusta. Toinen osa (2. delegoitu asetus) ja sen neljä ympäristötavoitteen kriteeriä myöhästyvät ja tulevat voimaan alustavasti vuoden 2023 lopussa, soveltaminen 12kk myöhemmin. Pk-sektori tulee vuosikymmenen aikana taksonomiaraportoinnin piiriin.
Uusimmat raportit ja työkalut, kiinnostavimmat hankkeet alalta
Ajankohtaispäivien hankesessiossa kuultiin tiiviissä paketissa yhteensä kymmenestä ajankohtaisesta hankkeesta, työkalusta ja raportista.
- Katriina Alhola, SYKE: Rakentamisen kiertotalouden ja vähähiilisyyden synergiat ja trade-offit.
Hankkeessa havaittiin, että vanhan rungon säilyttämisellä on merkittävä vaikutus hiilijalanjälkeen.
– Synergies and trade-offs between carbon footprint and other environmental impacts of buildings (SynTra)
– Synergies and trade-offs between carbon footprint and other environmental impacts of buildings. Cases from Finland, Norway and Estonia - Mira Jarkko, Helsingin kaupungin kiertotalouden klusteriohjelma
Suomessa ollaan ihan hyvässä tilanteessa rakentamisen kiertotaloudessa ja olemme hyvin järjestäytyneet, mutta erityisen hienoja pilottikohteita vielä puuttuu, totesi Jarkko puheenvuorossaan.
Ilmoittaudu mukaan Motiva Services ja Helsingin kaupungin kiertotalouden klusteriohjelman yhteisiin koulutuksiin Demotorstaihin, tulossa muun muassa: Uudelleenkäytettävien rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittaminen 15.12.2022. - Katja Tähtinen, Rakennustietosäätiö RTS: Uuraket: Uudelleenkäytettävien rakennusosien käytön edistäminen talonrakentamisessa
Uuraket -hankkeen on tarkoitus alkaa alkuvuonna 2023 ja nettisivut avautuvat pian! - Henna Teerihalme, HSY: CIRCuIT: Mitä vielä odotettavissa kaupunkitason kiertotaloudessa?
Hanketta on vuoden verran jäljellä ja nyt mietitään, miten tutkimusten tulokset saadaan käyttöön. Koulutuksia tulossa keväällä. Tutustu tarkemmin CircuIT:n verkkosivuilla. - Antti Aaltonen, Rakennusteollisuus RT: KIRA-Kasvuohjelman jatkotoimenpiteet
Megatrendit vaikuttavat toimialaan: vihreä siirtymä, tuottavuus ja digitalisaatio sekä arvon luonti läpi rakennusten elinkaaren. Lue lisää Kirafoorumin Kira-kasvuohjelmasta. - Elina Samila, Green Building Council Finland: Rakentamisen kiertotalouden sanakirja
Sanakirjan tavoitteena on termien yhtenäistäminen. - Eero Nippala, TUNI: Kiertotalouden käsikirja kaupungille
Pahimmillaan edes naapurihuoneessa ei tiedetä toisen hyvistä kiertotalousratkaisuista. Ratkin kiertotalouden käsikirja kaupungille pyrkii ratkaisemaan tämän ongelman. - Kai Möller, XAMK: Purkukartoitussovelluksen nykytila ja tulevaisuus
Digitalisaatio on ehkä helpoin tapa saada nopeutettua kiertotaloutta. Sovellusta kehitetään RAPURC-hankkeessa. Lue myös: Purkukartoitussovelluksen nykytila ja tulevaisuus - Paula Eskola, Motiva Oy: Mitä Kiertotalous-Suomi tarjoaa?
Tietoa, työkaluja ja toimintamalleja löytyy Kiertotalous-Suomen verkkosivuilta ja lisää toivotaan. - Jesse Junnila, Swerock: Purkuvillajauheen hyödyntäminen valmisbetonissa – innovaatiohaasteen voittajan kokemukset. Swerockin tavoitteena oli selvittää, voiko purkuvillajauhetta hyödyntää sideaineen korvikkeena betonituotteissa ja tätä kautta vähentämään betonin ilmastokuormitusta. Purkuvillajauheen käyttöä testattiin kolmessa eri betonilaadussa, joista se toimi parhaiten maakosteassabetonissa.
Ajankohtaispäivien toisena päivänä paneelikeskustelut ja teemaryhmät
Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivien toisen päivän ohjelmaan avasi paneelikeskustelu, jossa moderaattoreina toimivat ympäristöministeriön Harri Hakaste sekä Rakennusteollisuuden Pekka Vuorinen. Keskustelemassa olivat Ismo Tiittanen, YIT; Tuija Schmidt, Lujatalo Oy; Petteri Haveri, Energiateollisuus ry; sekä Anne Kaiser, Saint-Gobain Finland. Paneelissa keskusteltiin muun muassa energiakriisistä, Ukrainan sodasta, kuinka Ukrainaa tullaan jälleenrakentamaan ja löytyisikö Suomesta osaamista ja materiaalia Ukrainan avuksi. Lisäksi keskusteltiin kiertotalouden roolista kriiseissä ja rakentamisen määräyksistä Suomessa.
Neljässä eri teemaryhmässä osallistujat pohtivat ratkaisuja olemassa olevien rakennusten hyödyntämiseen, keskustelivat infran ja vesihuollon tulevaisuudesta, purkumateriaaleista ja kiinteistö- ja rakennusalan tietojen hallinnasta. Yhteenvedossa todettiin, että jotta olemassa olevia rakennuksia voitaisiin hyödyntää paremmin, tarvittaisiin parempaa yhteistyötä sekä julkisella puolella että julkisen ja yksityisen sektorin kesken. Vesihuollon kannalta on tärkeää elinkaariominaisuuksien hallinta, kuinka verkostoa huolletaan sekä millä keinoin omaisuutta hallitaan rakenteita ja raaka-aineita säästäen. Purkuprosesseissa pohdittiin erityisesti sitä, mikä purkuprosessissa maksaa, kuka on maksaja ja kenen on vastuu sekä tarvitaanko siihen taloudellista tukea. Kira-alan dataa pohtineet miettivät kuinka data palvelisi myös elinkaarta, ei pelkkää suunnittelua. Tällä hetkellä niin tieto on lineaarista myös rakennushankkeen aikana.
Ilmoittaudu seuraavaan Rakennustiedon pyöreään pöytään.
Avoimet kysymykset ja vastaukset
Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivien aikana esitettiin monia hyviä kysymyksiä. Kokoamme vastaamatta jääneisiin kysymyksiin vastaukset ja julkaisemme ne tämän artikkelin jatkona myöhemmin.
