6.4.2022

Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaarin 2022 kooste

Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaari 2022 järjestettiin maanantaina 4.4.2022. Aamupäivällä kuultiin katsaus Euroopan, Pohjoismaiden ja etenkin Suomen tulevaan vähähiilisyyttä tukevaan säädösohjaukseen. Iltapäivällä keskityttiin alan edelläkävijöiden esimerkkeihin ja uusiin ohjeistuksiin hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Tilaisuuden avaussanat lähetti videotervehdyksenä ministeri Emma Kari, joka painotti ilmastonmuutosta hillitsevien toimien kiireellisyyttä ja kiitti mm. #BuildingLife -hanketta osoituksena kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden nopeista toimista. Whole […]

Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaari 2022 järjestettiin maanantaina 4.4.2022. Aamupäivällä kuultiin katsaus Euroopan, Pohjoismaiden ja etenkin Suomen tulevaan vähähiilisyyttä tukevaan säädösohjaukseen. Iltapäivällä keskityttiin alan edelläkävijöiden esimerkkeihin ja uusiin ohjeistuksiin hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Tilaisuuden avaussanat lähetti videotervehdyksenä ministeri Emma Kari, joka painotti ilmastonmuutosta hillitsevien toimien kiireellisyyttä ja kiitti mm. #BuildingLife -hanketta osoituksena kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden nopeista toimista.

Whole life carbon and the new EPBD
Dr. Josefina Lindblom, senior policy officer at European Commission

Dr. Lindblom työskentelee Euroopan komission ympäristöasioiden pääosastolla, kestävän tuotannon, tuotteiden ja kulutuksen yksikössä. Hän on johtanut mm. Level(s) -viitekehyksen kehittämistä.

”Euroopan unionin alueen Whole Life Roadmap vuodella 2050 on työn alla ja sen toivotaan olevan valmis 2023. Tiekartta halutaan tuottaa yhteistyössä, samoin kuten Level(s) -viitekehys tuotettiin”, Dr. Lindblom kertoi ja listasi komission tavoitteita aloitteille ja lakisäädöksille: ”Level(s) viitekehys on valmis, taksonomia on ilmastonmuutoksen osalta valmis, kiertotalous vielä työn alla. Whole Life Carbon Roadmap on työn alla, ehdotukset on tehty energiatehokkuusdirektiivin ja rakennusten energiatehokkuusdirektiivin päivityksestä.”

Dr. Lindblom korosti, että ilmastotyössä halutaan huomioida koko EU alue, ei vain edelläkävijämaita. Samoin halutaan rohkaista markkinaa, siksi aloitetaan vaikutusten arvioinnilla ja raportoinnilla. ”Ennakointi on hyväksi, siten sekä yksityisellä että julkisella sektorilla on aikaa tutustua näihin aiheisiin.” Dr. Lindblom myös painotti koko elinkaaren hiilijalanjäljen ymmärrystä ja osaamisen kehittämistä aivan jokaisen työnkuvassa.

Towards limit values in Denmark
Luzie Rück, Bolig og planstyrelsen Denmark

Pohjoismaista Tanskassa ollaan asettamassa ensimmäisenä raja-arvoja, tavoitteena jo vuosi 2023. Työ aloitettiin vuonna 2019 sopimalla kiinteistö- ja rakennusalan kanssa kumppanuudesta ”Climate Partnership” ja ehdotukset kansalliselle kestävälle rakentamisen strategialle julkaistiin joulukuussa 2020.

”Tutkimuksessa käytiin läpi 60 erilaista rakennusta, käytännössä kaikki mitä löydettiin, jotta saatiin perustaa raja-arvojen asettamiselle”, kertoi Luzie Rück, joka työskentelee Tanskan asunto- ja suunnitteluvirastossa.

Vuodesta 2023 raja-arvoksi määritellään 12 kg CO2-eq/m2/vuosi ja se koskettaa vain yli 1 000 m2:n uudisrakennuksia. Raja-arvot otetaan käyttöön asteittain eri koko luokille ja raja-arvot myös kiristyvät vaiheittain (Kts. Kuva s. 12–13 National strategi for bæredygtigt byggeri).

”Vuoden 2022 aikana tullaan vielä järjestämään kansallinen kuuleminen raja-arvojen asettamisesta, julkaisemme oppaan ja perustamme myös oppimiskeskuksen.” Myös Luzie Rück myönsi, että riittävän osaamisen kehittäminen on yksi merkittävä haaste.

Nordic Collaboration for Sustainable Construction
Helle Redder Momsen, Bolig og planstyrelsen Denmark

Helle Redder Momsen kertoi vuoden 2021 lopussa startanneen Nordic Sustainable Construction -hankkeen työpaketeista: Work Package (WP) 1, jota johtaa Suomen ympäristöministeriö, pyrkii mm. harmonisoimaan pohjoismaista LCA-laskentaa. WP2 selvittää kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden bisnesmalleja ja julkisten hankintojen mahdollisuutta edistää kiertotaloutta. WP3 käsittelee kestäviä rakennusmateriaaleja ja arkkitehtuurin roolia niiden käytön lisäämiseksi. WP4:n aiheena ovat päästöttömät työmaat ja WP5 toimii projektin sihteerinä ja osaamisen kehittäjänä.

Hanke on osa Pohjoismaiden ministerineuvoston visiota 2030: pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä.

EU taxonomy development during 2022
Pekka Vuorinen, Rakennusteollisuus RT

Vuorinen aloitti puheenvuoronsa kertaamalla EU taksonomian olevan viitekehys, tapa raportoida kestävää toimintaa rahoittajille. Taksonomia sisältää kuusi kriteeristöä, joista vähintään yhdestä täytyy täyttää merkittävän kontribuution ehdot, tuottamatta kuitenkaan vahinkoa muiden kriteerien tavoitteille.

”Taksonomia on ensimmäistä kertaa käytössämme oleva tapa valjastaa yritystoiminta vauhdittamaan vihreää siirtymää”, Vuorinen korosti työkalun ainutlaatuisuutta. ”Taksonomia tulee koskettamaan montaa sektoria, mutta valitettavasti työ on vielä osittain kesken ja aiotut aikataulut tulevat venyvät.”

Vuorinen kertoi maaliskuussa 2022 julkaistusta nk. ”taxo4”-raportista, joka sisältää työryhmän suositukset kriteeristön neljälle lopulle ympäristötavoitteelle. Myös hän esitti huomionsa ja huolensa osaajien riittävyydestä ja että tulevaisuudessa tullaan tarvitsemaan myös täysin uudenlaista osaamista.

”Taksonomia tulee ohittamaan hitaasti kehittyvän kestävän kehityksen sääntelyn EU:n ja kansallisella tasolla. Parhaimmillaan se nopeuttaa tarvittavaa sääntelykehitystä”, ennusti Vuorinen lopuksi.

Vähähiilisen rakentamisen säädöskatsaus

”Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen lausuntokierroksen ja palautteiden jälkeen linjattiin, että esitys jaetaan kahtia ja uusi rakentamislaki siirtyy eduskuntaan syksyllä. Valmistelussa seuraa kuulemistilaisuus, uutta lausuntokierrosta ei näillä näkymin järjestetä”, kertoi Mikko Koskela, YM. ”Lausuntokierroksen perusteella iso osa toivoisi pätevyysvaatimuksia ilmastoselvityksen laatijoille, palaute otetaan jatkovalmistelussa huomioon”, Koskela jatkoi.

”Käytännössä tullaan esittämään, että rakennushankkeeseen ryhtyvällä on huolehtimisvelvollisuus rakennuksen suunnittelusta ja rakentamisesta vähähiiliseksi. Rakennuksen vähähiilisyyden osalta ollaan esittämässä, ettei uuden rakennuksen hiilijalanjälki saa ylittää käyttötarkoitusluokittain säädettyä raja-arvoa”, kertoi Koskela.

Ehdotettu säädöskehikko tulee muodostumaan

  • Rakennuksen vähähiilisyyttä säätelevistä laista.
  • Kansallisen päästötietokantaa säätelevistä laista.
  • Rakennusten elinkaariominaisuuksia säätelevistä laista.
  • Ympäristöministeriön asetuksesta rakennuksen ilmastoselvityksestä.
  • Ympäristöministeriön asetuksesta rakennuksen materiaaliselosteesta (työnimi)
  • Valtioneuvoston asetuksesta uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvoista.

Ilmastoselvityksessä raportoitaisiin siis hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki. Määritelmät perustuisivat Level(s) -viitekehykseen. Laskelmaan tarvittavat vähimmäistiedot ovat saatavissa kansallisesta päästötietokannasta tai ympäristöselosteista (EPD).

”Ilmastoselvityksen soveltamisalaksi on suunniteltu samaa kuin energiatodistuksillakin. Yleisesti ottaen siis, jos rakennukselle tarvitaan energiaselvitys, tarvitaan myös ilmastoselvitys”, tarkensi Matti Kuittinen, YM.

Lisäksi tullaan ehdottamaan, että rakennushankkeeseen ryhtyvä vastaa rakennuksen ”materiaaliselosteesta”, jossa luetellaan käytetyt rakennusosat, osien materiaalit ja materiaalien alkuperä. Näin edistetään myös kiertotaloutta.

Kuittinen kertoi myös, että suunnittelussa on kansallinen seurantajärjestelmä, jonka avulla voitaisiin hahmottaa mistä hiilipäästöt ja hiilivarastot muodostuvat ja toisaalta, miten uusiutuvat ja uusiutumattomat materiaalivirrat kulkevat.

”Ensiksi eduskuntaan etenee rakentamislaki ja sitten sen nojalla annettavat asetukset. Lisää tietoa toivotaan tietenkin pian”, Kuittinen päätti puheenvuoronsa.

Janne Pesu, Suomen ympäristökeskus SYKE, kertoi päästötietokannan ja päästöseurannan kehityksestä. CO2data.fi on ollut runsaan vuoden käytössä ja levinnyt tällä ajalla laajasti käyttöön. Infrarakentamisen päästötietokannan osalta kehitys tulee kestämään vuoden 2022 loppuun saakka. Pesu kertoi myös päästöjen seurantajärjestelmästä. ”Rakentamislain ja asetusluonnosten myötä tullaan saamaan paljon uutta informaatiota. Tarvitaan siis seurantajärjestelmä, jolla saadaan tietoa ja ymmärrystä rakennuksien elinkaaristen päästöjen kehityksestä ja ohjauksen vaikutuksesta päästökehitystä”, hän kertoi.

Lopuksi Kuittinen vielä kiteytti miten rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvoja tullaan määrittelemään. ”Raja-arvot tullaan selvittämään huolellisen tutkimuksen pohjalta.”

”Ensimmäiseksi tarvitaan ympäristöministeriön päivitetty arviointimenetelmä ja kansallinen päästötietokanta. Riittävällä otoksella erilaisia rakennustyyppejä saadaan tietoa tyypillisestä päästöjen vaihteluvälistä, jonka jälkeen voidaan huomioida erilaiset muuttujat. Tällä pohjatyöllä voidaan selvittää tyypilliset hiilijalanjäljen vaihteluvälit, joista puolestaan voidaan selvittää ratkaisut hiilijalanjäljen pienentämiseen ja arvioida niiden vaikutuksia taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristölle”, listasi Kuittinen suunniteltua prosessia.

#BuildingLife: ”Vähähiilisyystyötä yli lainsäädännön”

”#BuildingLife hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma on osoitus kiinteistö- ja rakennusalan yhteistyöstä. Alalla edelläkävijät ovat jo pitkällä työssään. Mutta samaan aikaan osalla toimijoista kiristyvät vastuut ja muuttuva markkinatilanne vievät resursseja ja oman hiilineutraaliustoiminnan kehittäminen on jäänyt lähtökuoppiinsa. Koko toimialan kehitys ja mahdollisuudet saada aikaan todellista muutosta edellyttää sitä, että kaikki voivat osallistua työhön ja löytävät itselleen toimivat keinot päästöjen vähentämiseen”, kertoi Lauri Tähtinen, FIGBC. ”Siksi olemme kutsuneet kaikki toimialan yritykset liittymään #BuildingLifen kannattajiksi, luomaan omat tiekarttansa ja myös jakamaan omat tiekarttansa esimerkiksi toisille alalla.”

Miten tehdään hiilineutraali rakennus?

Tytti Bruce-Hyrkäs, Granlund, kertoi hiilineutraalin rakennuksen pilottihankkeesta ja Antto Kauhanen, Stora Enso, sekä Ulla Nykter, Granlund, pilotissa mukana olevan Katajanokan laituri -hankkeen kokemuksista.

”Markkinoilla on runsaasti kiinnostusta hiilineutraaleihin rakennuksiin, mutta ei yhteisiä pelisääntöjä”, totesi Tytti Bruce-Hyrkäs, joka on myös FIGBC Rakentaminen-toimikunnan puheenjohtaja.

Useimmille organisaatioille toiminnan muuttaminen täysin päästöttömäksi ei ole kuitenkaan mahdollista – ainakaan toistaiseksi. Tässä tilanteessa luotettavasti todennetun kompensoinnin avulla organisaatio pystyy myös kantamaan täyden vastuun jäljelle jäävistä päästöistään.

”Katajanokan laiturin tavoitteena on toimia puurakentamisen suunnannäyttäjänä ja hankkeelle tavoitellaan mm. LEED Platina -sertifiointia”, kertoi Kauhanen. ”Suunnittelussa on huomioitu myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen, eli merenpinnan nousun riskit, lämpösaarekeilmiöt”, kertoi puolestaan Nykter.  ”Hiilineutraaliuden saavuttamisen suurin haaste on rakennuspaikka, kellarirakenteet ja tarvittava paalutus, siis maanalaisen rakentamisen hiili-intensiivisyys tuottaa runsaasti päästöjä”, kertoi Nykter hiilineutraalin rakentamisen suurimmista haasteista tässä kohteessa.

Rakennuksen elinkaariominaisuudet ja tulevat toimet
Harri Hakaste, ympäristöministeriö

”Vähähiilisen rakentamisen osalta olemme jo melko vahvalla pohjalla”, totesi Hakaste. ”Rakennuksen elinkaariominaisuudet kytkeytyvät rakennuksen materiaaliselosteeseen selkeästi. Mutta rakennuksen pitkäikäisyys, muunneltavuus, korjattavuus, purettavuus ja siirrettävyys on vailla ohjausmenetelmiä.”

Lausuntokierros osoitti, että näitä ominaisuuksia pidetään erittäin tärkeinä ja ehdotus tulee olemaan, että rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus suunnitellaan elinkaariominaisuuksiltaan ekologiseksi ja tavoitteelliselta tekniseltä käyttöiältään pitkäikäiseksi.  

Hyvään lopputulokseen voidaan päästä erilaisten elinkaaristrategioiden kautta. Esimerkiksi:

  1. Tehdään pysyvästi pitkäikäinen rakennus. Sen on oltava, kestävä, monikäyttöinen, muunneltava, uusittavissa oleva talotekniikka.
  2. Tehdään siirrettävä rakennus. Rakenteet on mitoitettava siirrettäviksi.
  3. Tehdään purettava rakennus, jonka osat uudelleenkäytettävissä. Suunniteltava ehjänä purettaviksi, rakennusosa tai materiaalit uudelleenkäytettäviksi.

Elinkaariominaisuuksien ohjauksen selvitys käynnistettiin toukokuussa 2021 ja asiantuntijaryhmä jatkaa keväällä 2022. Esiselvitystä esitteli Tarja Häkkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE.

”Elinkaariominaisuuksilla on voimakas vaikutus rakennusten materiaaliresurssien ja tuotevalmistuksen energiaresurssien tarpeeseen. Vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin on epäsuorempi. Keskeinen merkitys on kuitenkin fossiilisista energialähteistä luopumiselle”, kertoi Häkkinen.

”Elinkaariominaisuuksille ei ole vakiintunutta määritelmää tai laskentamenetelmiä. Yksityiskohtaisia suunnitteluperiaatteita sen sijaan on, ja niitä voidaan edelleen kehittää. Säädösohjausta halutaan myös tukea informaatio-ohjauksella”, totesi Häkkinen ja jatkoi ”Kaikelle perusedellytyksenä on kuitenkin terminologinen selvyys.”

Esiselvityksen jatkona siis:

  • Elinkaariominaisuuksien terminologian määrittely ja niiden hierarkia.
  • Keskeisten suunnitteluperiaatteiden tunnistaminen.
  • Tarpeet suhteessa CO2-säätelyn raja-arvoihin ja yksiköihin.
  • Tärkeimmät elinkaariominaisuudet prioisoidaan vaikutusten pohjalta.
  • Lisätiedon tarpeiden määrittelyt ja kehitystarpeet (informaatio-ohjaus).

Kommenttipuheenvuoroissa Sini Saarimaa, Rakennustietosäätiö, korosti että pelkkää muunneltavuutta tärkeämpää olisi tarkastella sitä, mitä muunneltavuus mahdollistaa. Saarimaa toivoisi esimerkiksi, että indikaattorit perustuisivat loppukäyttäjän tarpeille.

Mikko Somersalmi, Rakli, totesi, että rakennusten pitkäikäisyyden mahdollistaa aktiivinen käyttö. ”Kun rakennukselle löytyy käyttöä, niin rakennuksia pidetään yllä ja huolletaan.” Raklin johtopäätös on, että elinkaariominaisuuksia tukee mahdollisimman muuntojoustavaksi rakennettu ympäristö, ja tähän perustana on kaavoitus

Miimu Airaksinen, SRV, muistutti, että elinkaaren kestävyyden osalta on tärkeää huomioida alue, eli rakennusten sijainti. ”Pelkkä rakennuksen muunneltavuus ei riitä, käyttötarkoituksen muutos pitää olla myös ketterä lupaprosessi.”  

Vähähiilisyystoimien tuleva rahoitus
Maija Stenvall, ympäristöministeriö ja Teemu Lehtinen, KIRAHub

Taustalla on EU:n elpymisrahoitus, josta ohjataan 40 miljoonaa euroa kestävän kasvun ohjelmaan. Ympäristöministeriön osuus tästä on 6 miljoonaa euroa”, taustoitti Stenvall. Hankerahoitusta myöntävät YM ja Business Finland vuosien 2021–2023 ajan ”Hakemuksia kaivataan erityisesti infrastruktuurin, korjausrakentamisen, ja ilmastonmuutoksen sopeutumisen TKI-hankkeisiin”, vinkkasi Stenvall.

Seuraavat hakuajat

Ympäristöministeriö

  • 2. Haku 9.5. – 10.6.2022
  • 3. Haku 19.9. -14.10.2022
  • 4. Haku 12.12. – 21.1.2023

Business Finland

  • 3. Haku päättyy 31.10.2022

Kirailmasto.fi kokoaa yhteen kaiken tiedon rahoitusmahdollisuuksista ja KiraHub sparraa hakemuksia, lupasi Lehtinen.

https://kirahub.org/kirailmasto/

Muita julkaisuja ja oppaita

Coverpage for publication, houses and trees.

An Invitation to Be Exceptional

A Nordic interpretation of Baukultur is an opportunity to define what high-quality building culture means in our unique context. This report introduces a new narrative for the Nordic construction culture and how the Nordic built environment could be truly sustainable and work for the best of the planet and people.

Kiertotalouden green deal: Resurssiviisas rakennettu ympäristö

Kiertotalouden green deal koostuu viidestä muutosalueesta, joihin kuhunkin sisältyy 2-5 toimenpidealuetta. Tutustu Resurssiviisas rakennettu ympäristö toimenpidealueiden tavoitteisiin!

Nordic Network for Circular Construction- Analysis of Barriers and Possibilities

Nordic Network for circular construction. Report about barriers and possibilites within circular construction, A state of the art report from the five Nordic countries, The situation in the countries during 2018-2022.

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohje

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohjeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta tilamuutosten hiilijalanjäljestä ja muista ympäristövaikutuksista, tunnistaa miten vaikutuksia voitaisiin rajoittaa, lisätä vertailumahdollisuuksia hankkeiden välillä sekä auttaa viestimään valintojen vaikutuksista myös alan ulkopuolisille.  Ohje sisältää määritelmiä hiilijalanjäljen laskennan rajaamiselle, lähtötietojen käyttämiselle ja tulosten raportoinnille. Ohje on suunniteltu toimitilahankkeille, mutta sitä voi rajoitetusti soveltaa myös muunlaisille tilamuutoshankkeille. 

Vähähiilisyyden sanakirja

Tämä vähähiilisyyden sanasto on koottu FIGBC:n Vähähiilinen rakentaminen ja Hiilineutraalit kiinteistöt -toimikuntien yhteistyönä keväällä 2020. Sanasto sisältää kaikki yleisimmät vähähiiliseen rakentamiseen ja kiinteistöliiketoimintaan liittyvät termit.

Kiertotalouden nykytila – mikä muuttuu seuraavaksi?

Sekä kansallisten että kansainvälisten projektien myötä olemme Green Building Council Finlandilla saaneet sukeltaa syvälle rakentamisen kiertotalouteen. Kertyneen kokemuksen myötä syntyy näkemys: mihin tähän mennessä on päästy ja millaisiin kehitysaihioihin pitäisi seuraavaksi keskittyä?

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmä

Hiilineutraalin alueen määritelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia, sekä asettaa kehykset hiilineutraaliusväitteen tekemiselle.

Ideakortti: Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman

Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman!

Tilaa FIGBC uutiset ja tiedotteet

Noin kerran kuukaudessa ilmestyvään uutiskirjeeseen kootaan lyhyeksi koosteeksi keskeisimmät uutiset, tulevat tapahtumat ja FIGBC -kuulumiset. Uutiskirje on hyvä yleiskatsaus järjestön toimintaan. Uutiskirjeen voi tilata vapaasti kuka vain – siis myös, vaikka et olisi FIGBC:n jäsen!

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Siirry takaisin sivun alkuun