Green Building Council Finland ja KTI Kiinteistötieto Oy selvittivät keväällä 2021 hiilineutraaliin energiankäyttöön sitoutuneiden kiinteistönomistajien määrän. Katsaus julkistettiin 24.9.2021.
KTI Yritysvastuuanalyysi perustuu tietopohjaiseen vertailuun ja sillä tuetaan viestintää vastuullisesta liiketoiminnasta ja pyritään lisäämään kiinteistötoimialan vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä. Katsauksesta käy ilmi, että kiinteistöalan panostukset ilmastonmuutoksen hillintään kasvavat entisestään. Koronapandemia on korostanut myös taloudellisen ja sosiaalisen vastuun näkökulmia.
Erilaiset terveellisyys, turvallisuus ja hyvinvointinäkökulmat ovat myös kiinteistösijoittajien tavoitteissa ja vuokralaiset odottavat ja jopa vaativat niiden huomioon ottamista.
Tehty katsaus antaa hyvä kuvan alan tahtotilasta, sillä vastanneet kiinteistöomistajat omistavat 40 miljardin arvosta kiinteistöjä Suomessa. Katsauksesta käy ilmi, että vastuullisuustyöstä viestiminen on lisääntynyt. Samoin määrätietoinen, oma-aloitteinen työ ympäristökuormituksen vähentämiseksi.
Vastuullisen toiminnan keskeisin syy (60 %) on edelleen ilmastonmuutoksen hillintä ja oman toiminnan ympäristökuormituksen vähentämien. Kaikkein haastavimmaksi vastaajat kokivat palveluntuottajien ja muiden yhteistyökumppaneiden vastuullisen toiminnan varmistamisen.
Yli 70 % kiinteistösijoittajista on määritellyt tavoitetason ja aikataulun päästövähennyksille
Toimistokiinteistöjen ja asuinkerrostalojen lämmitysenergian ja sähkön kulutus on laskenut edelleen. Samoin itse päästöissä on tultu alaspäin, Co2 päästöt ovat vuoteen 2016 verraten pienentyneet asuinkerrostaloissa 42 % ja toimistokiinteissä jopa 60 %, kertoi Olli-Pekka Virkola, KTI Kiinteistötieto.
Selittäviksi tekijöiksi hän nimesi kulutuksen vähenemisen, eli parantuneen energiatehokkuuden, vihreään sähköön siirtymisen. Toisaalta lämmitysenergian osalta vaikuttavana tekijänä oli myös poikkeuksellisen lämmin vuosi.
Myös rakennuskannan uusiutuminen vaikuttaa osaltaan päästöjen vähentämiseen – uudempi kanta kuluttaa vähemmän energiaa.
Lyhyesti
- 70 % kiinteistösijoittajista on määritellyt tavoitetason ja aikataulun päästövähennyksille.
- Päästöjä hillitään energiankulutusta vähentämällä ja uusiutuvan energiankäyttöä lisäämällä.
- Lämmityksen osalta uusiutuvan energian osuus ei ole toistaiseksi yhtä suuri kuin sähkössä.
Taksonomia vastaa kysymykseen teemmekö riittävästi ja teemmekö oikeita asioita
Katsauksessa todettiin, että moni sellainenkin yritys, jota taksonomia ei koske, on selvittämässä sen vaikutuksia tai vähintäänkin harkitsee taksonomian mukaisuudesta raportointia.
Antti Ruuska, Ylva selvitti taksonomian perusperiaatteita julkistustilaisuudessa. ”Taksonomia on terminologialtaan vaikea, mutta asiana hyvin yksinkertainen”, Ruuska totesi. Euroopan unioni tähtää hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä ja vaatii valtavan tarpeen investoinneille.
Taksonomia vastaa osaltaan kysymykseen siitä, mikä on kestävää (liiketoimintaa) ja mikä ei.
Taksonomian mukainen kestävä toiminta edistää vähintään yhtä kuudesta nimetystä kestävyystavoitteesta – vaarantamatta kuitenkaan muita.
- Ilmastonmuutoksen hillintä
- Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
- Vesi- ja merivarojen suojeleminen
- Kiertotalouden edistäminen
- Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen
- Ekosysteemien ja biodiversiteettien suojeleminen
Lisäksi on teknisiä arviointikriteerejä ja lukuisille eri toimialoille. Taksonomia sisältää myös sosiaalisen ulottuvuuden, eli on myös ihmisoikeudet huomioiva.
Taksonomia tulee tarkentumaan, laajentumaan ja kiristymään, totesi Ruuska. ”Tällä hetkellä puhutaan paljon raportointivelvoitteista ja yritykset käyvät tätä keskustelua sisäisesti. Ylva haluaa kannustaa myös julkista keskustelua ja edistää alan yhteistä näkemystä.”
Tarjontaa raportointivaatimusten täyttämiseksi on olemassa, Ruuska painotti. ”Oikeasti koko homman juju on se, että maapallon suuret kriisit vaativat välittömiä toimenpiteitä ja jokaisen sektorin jokaiselta yritykseltä.”
”Taksonomia on helpottava työkalu. Se tarjoaa työkalun ja antaa selkänojaa liiketoiminnan kestävyyden varmistamiseen ja osoittamiseen. Se auttaa konkretisoimaan maailman pelastamiseen liittyvät monimutkaiset ongelmat.”
Ylvan taksonomiaraportti
Nollahiilisyys ei automaattisesti tarkoita sitä, että kiinteistöliiketoiminta olisi taksonomian mukaisesti kestävää, kertoi Ruuska. Tämän vuoksi Ylva teki EU-taksonomiaraportin osana YLVAn vastuullisuusraporttia vuonna 2020.
”Nyt Ylvalla on parempi ymmärrys kiinteistökannan, hankkeiden ja investointien kestävyyden edistämiseen ja mitä muutos heiltä vaatii.” Huomionarvoista on, ettei YLVAlla ole raportointivelvollisuutta vielä pitkään aikaan, mutta taksonomiaraportin seurauksena he tietävät jo nyt mikä on oleellista, mihin tulee keskittyä ja mitä he tekevät seuraavaksi.
Hiilineutraali energiankäyttö tulee olemaan markkinastandardi
”Suomen ammattimaisesta kiinteistösijoitusmarkkinasta jo 40 % on julkistanut tavoitteen hiilineutraaliin energiankäyttöön vuoteen 2030 mennessä”, kertoi Lauri Tähtinen, FIGBC.
Net Zero Carbon Buildings Commitment on kansainvälinen lupaus parantaa kiinteistöjen energiatehokkuutta, tuottamaan uusiutuvaa energiaa, ja loppu kompensoidaan. Sitoumuksella on kolmetoista suomalaista allekirjoittajaa. Sen lisäksi on paljon kiinteistönomistajia, jotka ovat ilmoittaneet vastaavasta tavoitteesta, kuitenkaan allekirjoittamatta vastaavaa julkista sitoumusta.
Vaikka monet ovat jo tehneet nollahiilisitoumuksensa, pelisäännöt ja keskeiset käsitteet hiilineutraaliuden ja hiilinegatiivisuuden suhteen ovat monelta osin vielä avoimet. Heille Green Building Council Finlandin Hiilineutraalit kiinteistöt -toimikunta julkaisi 21.9.2021 Kiinteistön hiilineutraalin energiankäytön ohjeen, joka on tarkoitettu organisaatioiden oman toiminnan arviointiin ja hiilineutraaliusväittämän tekemiseen.
Hiilineutraalius laajemmassa kontekstissa
Suomen valtio tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Se tarkoittaa päästöjen vähennys 70 % ja hiilinieluja lisäämistä 30 %. Tähän liittyen on laadittu paljon eri toimialojen tiekarttoja.
”Kysymys herää, että mihin Kiinteistö- ja rakennusala sitten tähtää. Ala kuitenkin tuottaa 30 % Suomen päästöistä”, totesi Tähtinen ja vastasi, että ”Tähän on tehty BuildingLife -projektissa tuotettu Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma.”
Toimintaohjelma sisältää toimenpidetaulut eri alan toimijoille siitä, miten ala on hiilineutraali yhtä aikaa Suomen kanssa.
Tulevaisuuden sitoumus huomioi myös tuotesidonnaiset päästöt
Tähtinen nimesi tulevaisuuden sitoumukseksi päivittyvän Net Zero Carbon Buildings Commitmentin. ”Energiatehokkuus on tärkeää, mutta materiaalit ovat nyt nousemassa keskustelussa yhä useammin esille. Uudisrakentaminen ja korjausrakentaminen ovat näkyviä piikkejä päästöissä. Tulevaisuudessa tavoite on se, että nämäkin piikit saadaan tasattua paremmalla suunnittelulla ja paremmalla rakentamisella.
Päivitetyn sitoumuksen allekirjoittavat organisaatiot sitoutuvat lisäksi nollaamaan sekä uudisrakentamisen että laajojen peruskorjausten ennen käyttöä syntyvien tuotesidonnaiset päästöt kaikissa vuoden 2030 jälkeen valmistuvissa hankkeissa. Lisäksi kylmäainevuotojen seuranta ja päästöjen laskenta tulee pakolliseksi kaikille, joilla on kylmälaitteita hallinnassaan.
”Käytännössä tämä tarkoittaa paitsi merkittävää päästöjen vähentämistä, myös kompensaatioita”, selkeyttää Tähtinen.
Ensimmäiset uusitun sitoumuksen allekirjoittaneet julkaistaan marraskuussa. Sitoumuksesta kiinnostuneita organisaatiota kehotetaan olemaan yhteydessä Lauri Tähtiseen.
Investoi osaamiseen ja tietoon
Anne Kaiser Saint-Gobain Finland kertoi konsernin tähtäävän hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä – tosin Suomessa ollaan ”Nollat taulussa” jo 2035.
”Joka ikinen maa tekee tätä samaa työtä”, kertoi Kaiser. ”Meillä on kolme keskeistä teemaa: Hiilipäästöt ja ilmasto, resurssit ja kiertotalous sekä terveys ja hyvinvointi – vastuullisuus on siis kokonaisuutena muutakin kuin vain hiilineutraaliutta.”
Saint-Gobain on laskenut kokonaispäästönsä ja totesi, että arvoketjun epäsuorat päästöt voivat olla jopa 80 %. Sen lisäksi hiilijalanjäljen laskenta laajenee entisestään – päästöjen laskenta on edennyt Saint-Gobainilla jo tuotetasolta rakenne- ja rakennustasolle.
”Ilmastokriisin haaste on niin suuri, että täytyy mennä yli toimialojen rajojen, sillä jokaisessa keskustelussa oppii, haastaa ja tulee haastetuksi”, totesi Kaiser ja kannusti investoimaan osaamiseen ja tietoon.
KIRA-alan vähäpäästöisyys ja hiilineutraaliuden tavoittelu on jo valtavirtaa
Hanna-Maija Tikka kertoi Skanskan tavoittelevan maailmanlaajuisesti hiilineutraaliutta 2045 kaikilla liiketoiminta-alueilla. Tehtävästä haasteellisen tekee se, että tavoitteeseen sisällytetään omien hankkeiden lisäksi arvoketjussa syntyvät päästöt. Skanska on juuri julkaissut tavoitteensa suorille päästöille (scope 1 ja scope 2) vuodelle 2030.
”Vähähiilisyys ja ilmastoriskien huomiointi on otettava systemaattisesti osaksi omaa toimintaa. Eivät ne päästövähennykset itsekseen toteudu”, totesi Tikka.
”Katse on myös suunnattava sopeutumiseen. Vaikka tekisimme mitä temppuja, ilmastomme tulee lämpenemään. Meidän on siihen varauduttava. KTI-raportin mukaisesti on huomattavissa, että tätä on ryhdytty pohtimaan.”
Tikka kehotti huomioimaan fyysisten riskien lisäksi myös transitioriskit, viitaten esimerkiksi energiakustannusten nousuun.
Päästötön energia on arkipäivää
On jo itsestään selvää, että uudet kiinteistöt tehdään mahdollisimman energiatehokkaiksi. Sen lisäksi vanhoissa kiinteistöissä täytyisi toteuttaa energiatehokkuusremontteja ja lisätä uusiutuvan energiantuotantoa. Myös Tikka nosti esiin hiilipiikit. ”Kun päästöt laitetaan aikajanalle, syntyy hiilipiikki materiaalien valmistuksessa ja rakentamisessa tai korjatessa.”
”Viimeistään nyt jokaisessa hankkeessa täytyy valita vähähiilisempiä materiaaleja tai tehdä resurssitehokkaita ratkaisuja, kuten kiertotalouspohjaisia materiaaleja tai täysin uudelleenkäytettäviä materiaaleja”, kehotti Tikka ja kertoi, että Skanskalla on parhaillaan käynnissä uudelleenkäytettävien elementtien pilottihanke.
Webinaaritallenne on katsottavissa 22.10.2021 asti KTI:n palvelussa. KTI Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2021 -katsauksen webinaari 24.9.2021
