Green Building Council Finland

Ympäristön huomioiva infrarakentaminen mahdollistaa kestävän kaupunkikehityksen

Kansainvälinen World Green Building Week (”Week”) on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building Councilien ja näiden jäsenten kanssa. Lue kaikki Weekillä julkaistavat verkostomme artikkelit World Green Building Weekin verkkosivuilta!

Kuva YIT

Rakennusala kiinnittää kiihtyvällä tahdilla huomiota ympäristön ja kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan. YIT:llä näitä asioita kehitetään systemaattisesti. Mutta miten ympäristö otetaan huomioon infrarakentamisen eri vaiheissa?

​Suurimmat mahdollisuudet vaikuttaa rakennushankkeiden ympäristövaikutuksiin ovat niiden suunnittelu- ja kehitysvaiheissa. Infrahankkeissa tulee ottaa huomioon muun muassa seuraavia ympäristönäkökohtia: materiaalien valinta ja niiden ympäristövaikutukset, asiakkaan toiveet ja vaatimukset, kiertotalous mukaan lukien maa-ainekset ja muut ylijäämämateriaalit, päästölaskenta ja päästöjen vähentäminen, sertifioidut ympäristöluokitusjärjestelmät ja niiden mahdollinen käyttö (CEEQUAL, BREEAM ja LEED), luvat, toiminnan ympäristövaikutukset ja -riskit sekä projektin ympäristötavoitteiden asettaminen.

“Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan kokonaisvaltaista yhteiskunnallista muutosta, jolla pyritään turvaamaan hyvän elämän edellytykset tuleville sukupolville. Tässä kehityksessä huomioitavia osa-alueita ovat niin ekologinen kuin taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinenkin kestävyys. Meidän tulee suunnitella ja rakentaa kaupunkiympäristöjä, joissa kaikkien on hyvä olla – nyt ja tulevaisuudessa”, toteaa Infra-segmentin laatu- ja kehitysinsinööri Marikki Makkonen.

Suunnitteluvaiheessa on huomioitava, millaiselle alueelle rakennetaan ja minkälaisia ympäristönäkökulmia siitä tunnistetaan. Tällaisia voivat olla muun muassa mahdolliset suojellut eliö- ja kasvilajit, luontoselvityksen tekeminen, vesienhallinta ja murskauksesta koituvat vaikutukset. Maamassojen, jätteiden sekä materiaalien kierrätyksen että varastoinnin ja uusio- ja muiden vähäpäästöisten materiaalien käytön suunnittelu ovat myös työlistalla aikaisessa vaiheessa.

“Ympäristövaikutuksia voidaan huomioida materiaalien valinnassa ja suunnitteluratkaisuissa, jolloin käytettäviin määriin ja niistä hankkeen elinkaaren aikana aiheutuviin ympäristövaikutuksiin pystytään paremmin puuttumaan. Suunnitteluvaiheessa voidaan vaikuttaa myös esimerkiksi hankkeen energiaratkaisuihin, joilla voi olla huomattava vaikutus elinkaaren aikana syntyvään ilmastovaikutukseen”, toteaa Makkonen.

Infra-segmentin laatu- ja kehitysinsinööri Marikki Makkonen YIT:ltä.

Maamassoilla vaikutetaan toiminnan päästöihin ja kustannuksiin

Maa-ainesten käytön suunnittelulla ja optimoinnilla vaikutetaan myös rakentamisen päästöihin esimerkiksi materiaalikierron, logistiikan ja neitseellisen raaka-aineen säästymisen kautta.

“Ylipäätään materiaalitehokkuutta ja uusiomateriaalien käyttöä kannattaa lisätä, ja pohtia sitä, olisiko jollakin muulla toimijalla tarvetta tuottamallemme materiaalille, tai voisimmeko itse hyödyntää joltakin toiselta ylijääviä materiaaleja “, toteaa YIT:n Infran ympäristöpäällikkö Sanna Ristonen.

YIT:llä pyritään kartoittamaan mahdollisia välivarastointialueita ylijäämämassojen kierrättämistä varten ja omaperusteisissa hankkeissa voidaan vaikuttaa jo paljonkin materiaalien uusiokäyttöön ja kierrätykseen.

“Ylijäämämassojen hyödyntäminen tulee ottaa systemaattisesti osaksi hankkeen varhaista suunnittelua, sillä onnistuneella hyödyntämisellä on paitsi selviä ilmastovaikutuksia myös merkittävää taloudellista hyötyä hankkeelle.”

Ympäristöteoilla voi työmaalla säästää luontoa

Ratkaisuja ympäristövaikutusten vähentämiseksi tehdään jo suunnitteluvaiheessa ja työmaan toiminta vaikuttaa suunnitelmien toteutumiseen.

Esimerkiksi Raide-Jokerilla on töissä kaksi ympäristöasiantuntijaa. HKL:n ympäristöasiantuntijan lisäksi hankkeella työskentelee YIT:ltä ympäristöinsinöörinä Henna Malmipuro.

Hennan työhön kuuluu muun muassa tärinään, työmaavesiin, pilaantuneiden maiden koordinointiin ja massankiertoon kuuluvia asioita. Hän käy tekemässä myös puustokatselmuksia, muistuttelee pölyntorjunnasta ja pohtii viranomaisten kanssa, miten rakentamisen aikaista melua torjutaan.

“25 kilometrin pituiseen työmaahan mahtuu muun muassa kolme Natura-aluetta, kaupunkipuroja ja haitallisia vieraslajeja, joita poistetaan ennen työn aloittamista. Rakentamisen aikana voidaan tehdä samalla ympäristöä parantavia ja säästäviä tekoja. Olemme Raide-Jokerissa muun muassa hyödyntäneet pintamaita kierrätyskasvualustana, jolloin hyödynnetään olemassa olevaa siemenpankkia sekä säästetään neitseellisiä luonnonvaroja, asentaneet Vantaanjoelle räystäspääskyjen tekopesiä pesinnän turvaamiseksi alueella, pieneläinrummun Viikkiin, jotta eläimet pääsevät kulkemaan vihersormea pitkin Etelä-Pohjoissuunnassa ja parantaneet kalakannan oloja Mustapurolla, sekä Mätäjoella, jonne toimitimme viime keväänä luonnonmukaisia kiviä ja talkooporukkaa, jotta taimenen poikasilla olisi turvallinen matalikko kasvaa”, luettelee Henna Malmipuro.

Myös Blominmäessä, jonne rakennetaan uutta jätevedenpuhdistamoa, on huomioitu ympäristö monessa asiassa.

Louhintavaiheessa hankkeella käytettiin 2000 kuutiota vettä viikossa, mutta siitä pystyttiin uudelleen käyttämään 2/3 vesien kierrätysjärjestelmän avulla. Kierrätysjärjestelmässä oli useita saostusaltaita, joihin hienoaines jäi ja kun vesi vietiin vielä suodattimien läpi, se puhdistui niin hyvin, että sitä voitiin taas käyttää porajumbojen porauksissa. Se on iso säästö, kun käytettyä vettä ei tarvitse pumpata viemäriverkkoon tai hulevesiverkostoon ja käyttää jatkuvasti uutta vettä.

Myös kuljetusrallia on ehkäisty erilaisin tavoin. Blominmäen työmaalla on esimerkiksi toiminut oma betoniasema, jolla on tuotettu betonia hankkeelle lähes 100 000m3. Tämä on suoraan säästänyt betoniautojen kuljetuksissa noin 500 000 km, kun valmisbetonia ei ole tarvinnut kuljettaa kiinteiltä betoniasemilta. Maa- ja kiviaineksia on myös kierrätetty, mikä on vähentänyt maa-aineskuljetusten tarvetta. Hukkabetonin murskaukseen haettiin työmaalle myös luvat ja sitä onkin käytetty jo yli 12 000 tonnia, neitseellisen kivianeen tilalla. Blominmäen opit auttavat kehittämään tapoja myös vähentää hukkabetonin määrää.

Muiden kiviainesten kanssa työmaalla on ollut mottona “vie mennessäsi, tuo tullessasi”, eli kun Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen on viety omalla kuorma-autolla kiviainesta, joka ei ole soveltunut työmaalla uudelleenkäytettäväksi, paluukuormalle on otettu työmaalle soveltuvaa kiviaineista.

Tunneleista saatua louhetta on murskattu työmaalla hieman vajaat 68 000 kiloa. Murskattu kiviaines on käytetty Blominmäen jäteveden puhdistamon rakentamisessa. Lopuille louheille asiakas (HSY) osoitti vastaanottopaikat lähistöltä paikoista, joissa murskaus ja hyötykäyttö pääkaupunkiseudun rakentamisessa oli järjestettävissä.

Ympäristö tarkoittaa myös ympäröivää yhteiskuntaa ja ennakoiva tiedottaminen auttaa sitä ymmärtämään paremmin miksi työmaalta tulee esimerkiksi meteliä.

Porajumbo Blominmäen jätevedenpuhdistamon hankkeessa.

Tampereen raitiotiehanke huomioi tulevaisuuden ympäristön

Tampereen raitiotiehankkeeseen on liittynyt myös paljon muita osia, kuin pelkästään vähäpäästöisemmän liikkumismuodon rakentaminen kaupunkilaisille. Tampereen Ratikka on suunniteltu esteettömäksi liikuntamuodoksi ja se on ollut rakentamisessa vahvasti läsnä. Pysäkeillä on kivetyksessä raidat, jotka ohjaavat oville ja toleranssi vaunun ja pysäkin reunan välillä on 35 milliä. Pysäkki on siis samassa tasossa vaunun lattian kanssa.

”Vammaisalan järjestöt olivat mukana jo suunnitteluvaiheessa ja kun olimme tehneet ensimmäisiä pysäkkejä Hervannassa, kävimme testaamassa sitä vammaisalan järjestön edustajan kanssa. Siitä saadun palautteen pohjalta teimme muutoksia ja paransimme pysäkkejä. Olemme viiden vuoden aikana jalostaneet rakentamista oikeampaan suuntaan yhteistyötä tekemällä ja keskustelemalla”, kertoo Tampereen Raitiotieallianssin työpäällikkö Mika Arvonen.

Tampereella on muutettu kaupunkikuvaa paremmaksi myös muille kaupunkilaisille. Esimerkiksi jalankulun ja pyöräilyn reittejä on selkeytetty ja pyöräilyn laatukäytävää on rakennettu huomattavasti. Se on erillisväylä, jossa jalankulkijoille on oma väylä ja pyöräilijöille oma väylänsä molempiin suuntiin, eli yhteensä kaistoja on kolme.

Tampereen Ratikka ja nurmirata.

Vanhojen, kaadettujen, puiden tilalle on istutettu mm. lehmuksia. Istutettuja puita on satoja ja pelkästään Hämeenkadulle on istutettu 91 uutta puuta.

”Uusien puiden kasvualustat on tehty sellaisiksi, että puiden elinkaari pitenee niiden ansiosta. Entisaikaan tähän ei kiinnitetty huomiota, mutta nyt puilla on mahdollisuus elää hyväkuntoisina pidempään”, sanoo Mika Arvonen.

Raitiotien varrelle on tehty myös kilometrien edestä nurmirataa, joka tuo luonnon katutilaan, kun asfaltin keskellä on yli 10 metrisiä viherkaistoja. Sen lisäksi hankkeelle jääneitä ylijäämämassoja on käytetty täytöissä ja keskustan ulkopuolella niille on istutettu niittyjä, jotka kukkivat hyönteisten iloksi. Myös taide on näkyvä osa Tampereen ratikkaa ja sitä on pysäkkien lisäksi myös muualla, kuten Woodhenge, joka on ympäristötaideteos.

”Woodhengen tilalla oli aiemmin monttu, nyt sen ympärillä on niitty. Ja Woodhenge rakennettiin Hämeenkadun vanhoista puista, joka tukee erilaisten pieneliöiden elinympäristöä”, kertoo Mika Arvonen.

Tampereella on tehty myös luontokompensaatioita liito-oravien elinolojen parantamiseksi ja muille raitiotiereitillä olleille lajeille on haettu uusia kasvupaikkoja, jos ne ovat jääneet rakentamisen alle.

Tampereen Ratikka ja Woodhenge. Kuva: Raitiotoeallianssi/Wille Nyyssönen.

Tulevaisuuden kestävä kaupunkikehitys

Tampereen Raitiotie on hyvä esimerkki kestävästä hankkeesta, sekä ylipäätään liikenteen päästöjä vähentävät projektit kuten metrohankkeet ja raitiotiet, jätevedenpuhdistamot, jotka vähentävät kuormitusta, maalämpökohteet ja esimerkiksi LEED-luokitusten mukainen rakentaminen. Hankkeen pitää lähtökohtaisesti olla kestävää kehitystä edistävää liiketoimintaa, pelkkä sertifiointi tai muu yksittäinen päästökokonaisuuteen kuuluva toimenpide ei riitä. Myös ei-fossiilisten polttoaineiden käyttöä lisäävät hankkeet kuten tuulivoima kuuluvat listalle.

”Vähähiiliseen yhteiskuntarakenteeseen siirtymisessä on YIT:n kaltaisilla yrityksillä myös merkittävä rooli ja haluamme olla tulevaisuudessakin se, joka tekee esimerkiksi kaupungeille rakenteita, jotka vievät niitä kohti vähähiilisyyteen liittyviä tavoitteita”, kertoo YIT:llä kestävästä kehityksestä vastaava Mia Ranta-aho

YIT:llä kestävästä kehityksestä vastaava Mia Ranta-aho.

Sen lisäksi, että autamme kaupunkeja pääsemään tavoitteisiinsa esimerkiksi raiderakentamisen avulla, teemme myös omaperusteisissa hankkeissa työtä tulevaisuuden eteen ja niissä lasketaankin kaikissa hiilijalanjälki.

”Näyttää siltä, että meidän pitää aloittaa pian muidenkin hankkeiden laskeminen, kuin omaperusteisten. Teemme samanaikaisesti montaa asiaa, kehitystä ja toimintaa ja mietimme Infralle päästövähennyskeinoja. Se tekee työn mielenkiintoiseksi”, kuvailee Infran laatu- ja kehitysinsinööri Marikki Makkonen.

Lue lisää ympäristöstä ja rakentamisesta.

Kestävä kehitys on YIT:n strategian kulmakivistä, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Se selviää, kun seuraat uutisia, artikkeleita, blogeja ja muita sisältöjä kestävän kehityksen muutosmatkaltamme.

Työskentelemme päivittäin yhdessä asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme kanssa saavuttaaksemme tavoitteemme– tule mukaan! Lisätietoja: www.yitgroup.com/fi/kestavakehitys

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Vähähiilisen rakentamisen näkymät Euroopassa

2.12.2022
Ilari Aho, Uponor Oyj:n kestävän kehityksen johtaja ja World Green Building Councilin hallituksen puheenjohtaja piti Green Building Council Finland ry:n syyskokouksessa 29.11.2022 Keynote-puheenvuoronsa vähähiilisen rakentamisen näkymistä Euroopassa. ”Sharm el-Sheikhin ilmastokokouksen,

Tulkintoja EU-taksonomian DNSH kriteereihin

1.12.2022
Green Building Council Finlandin (FIGBC) taksonomian asiantuntijaryhmän tavoitteena on kansallisen ja EU-tason yhteistyöllä lisätä taksonomian käytettävyyttä ja vaikuttavuutta Suomessa. Yksi keskeinen keino on harmonisoida markkinakäytäntöjä taksonomian kriteerien soveltamisesta ja tuoda

Green Building Council Finlandin syyskokous 2022

29.11.2022
Green Building Council Finland (FIGBC) on syyskokouksessaan 29.11.2022 päättänyt uuden hallituksen kokoonpanosta sekä vuoden 2023 toimintasuunnitelmasta, tulo- ja menoarviosta sekä jäsenmaksujen suuruuksista. Tavoitteista tekoihin Green Building Council Finlandin työssä on

Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 2022

25.11.2022
Green Building Council Finlandin Elina Samila avasi vuoden 2022 Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 16.11.-17.11.2022. Nämä järjestyksessä viidennet ajankohtaispäivät keräsivät lähes 300 kuulijaa. Tapahtuma järjestettiin Ympäristöministeriön tuella. Lisäksi tapahtuman järjestelyissä olivat mukana

Ilmarisen Nurminen: Hiilineutraalit sijoitukset 2035 

25.11.2022
–  Ilmarinen on merkittävä kiinteistösijoittaja Suomessa ja suhtaudumme tähän rooliimme vakavasti ja vastuullisesti. Tahdomme olla kehittämässä koko alaa ja olemme siksi mukana järjestössä, jolla on kanssamme samanlainen ajatusmaailma ja tavoitteet.

Rakennushankkeiden ympäristöluokitukset kiinnostavat edelleen

14.11.2022
FIGBC Tietoiskussa 14.11.2022 rakennushankkeiden ympäristöluokituksista käytiin tiivis markkinakatsaus käytössä olevista järjestelmistä. Markkinakatsauksen jälkeen perehdyimme eri luokitusten tuoreimpiin uutisiin, joita esittelivät FIGBC-verkoston jäsenet ja yhteistyökumppanit. Myös Suomessa luokitus vaikuttaa merkittävästi kohteiden

Tavoitteista toimiin! Avara, Material Maintenance MaMa, Materiaalikabinetti #BuildingLife kannattajiksi, Orient Occident julkaisee hiilineutraaliustiekarttansa

14.11.2022
Onko teidän yrityksenne valmis laatimaan oman hiilitiekarttansa tai toimintaohjelmansa kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä? Hyviä vinkkejä organisaation oman toimintaohjelman laatimiseen saat #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelmasta, joka on nyt myös

FIGBC lausunto rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksille

11.11.2022
Ympäristöministeriö pyysi lausuntoja rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksista 11.11.2022 mennessä. Kutsuimme FIGBC:n jäsenistön asiantuntijoita yhteiseen työpajaan 28.10.2022. Muun muassa työpajan pohjalta olemme laatineet Green Building Council Finlandin lausunnon. Asetukset annettaisiin

Pikaoppaat vähähiiliseen rakentamiseen

11.11.2022
Green Building Council Finland ja A-Insinöörit julkaisevat seitsemän pikaopasta vähähiiliseen rakentamiseen kiinteistö- ja rakennusalan eri ammattiryhmille. Oppaiden vinkit perustuvat tehtäväkohtaisiin vähähiilisyyskoulutuksiin, joita on järjestetty #BuildingLife-ohjelman puitteissa vuonna 2022. Rakennuttajan, arkkitehdin

Saint-Gobain Finlandin Kaiser: Jälkijunaa ei kannata odottaa 

4.11.2022
Kansainvälisesti ja paikallisesti toimiva rakennustuotevalmistaja Saint-Gobain-konserni toimii samoin myös Green Building Councilissa.  – Maailmassa on 70 kansallista Green Building Coucilia ja Saint-Gobain on mukana noin 40:ssä. Green Building Council on

Miten kiinteistöala voi vähentää energiankulutustaan varautuessaan tulevaan talveen

2.11.2022
FIGBC:n Kiinteistöt-toimikunta on koonnut ehdotuksia ja ideoita konkreettisiksi toimenpiteiksi ja ratkaisuiksi asuinkohteille ja toimitiloille energiankäytön vähentämiselle talvikaudella.Aihe on erityisen ajankohtainen. Sähkön hinnasta ja riittävyydestä käydään vilkasta keskustelua ja Venäjän hyökkäyssota

Tule meille vuoden 2023 kumppanijäseneksi! 

1.11.2022
Haemme vuodelle 2023 FIGBC:n kumppanijäsentä. Kumppanijäsenen kanssa vauhditetaan rakennetun ympäristön muutosta hiilineutraaliksi ja kiertotalouden mukaan toimivaksi. Kumppanijäsenyyden vuosimaksu on 7 500 euroa varsinaisen jäsenmaksun lisäksi ja hakuaika päättyy 30.11.2022.  Green