Green Building Council Finland

Resilienssi aluesuunnittelussa – Kestävä aluesuunnittelu -webinaarin antia

Green Building Council Finlandin, RAKLI:n ja ympäristöministeriön torstaina 23.9.2021 järjestämässä jo perinteeksi muodostuneessa Kestävä aluesuunnittelu – seminaarissa keskusteltiin kestävästä aluesuunnittelusta, miten aluekehityksen tilanne muuttuu koronapandemian jälkeen sekä kuultiin ajankohtaisia tietoiskuja. Tänä vuonna erityisteemana oli resilienssi rakennetussa ympäristössä ja aluesuunnittelun keinot lisätä sitä.

Tilaisuus avattiin tervetulosanoilla ja ajankohtaisella aluesuunnitteluun liittyvällä tietoiskulla ympäristöministeriöstä. Visa Kivisaari FIGBC:ltä muistutti juuri julkaistusta Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelmasta sekä Kestävän infran määritelmästä. Määritelmän tarkoituksena on helpottaa kestävän kehityksen mukaisia toimia infra-alalle. Lisäksi FIGBC julkaisi verkkosivuilleen Kaupunkitutkimuksen tutkimusjohtaja Sampo Ruoppilan artikkelin koronapaluusta aluesuunnittelun kannalta.

Kestävä aluesuunnittelu maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa

Petteri Katajisto ympäristöministeriöstä kertoi MRL-uudistuksen vaikutuksesta kaavojen laadullisiin vaatimuksiin ja vaikutusten arviointiin. Katajisto avasi ensi viikolla lausuntokierrokselle lähtevää luonnosta kaavoitus- ja rakentamislaista kestävyyden ja aluesuunnittelun näkökulmasta.

Ilmastonmuutoksen hillintä on keskeisimpiä uudistuksen läpileikkaavia teemoja. Uudessa laissa ilmastoasioita on lähdetty rakentamaan järjestelmällisesti. Merkittävimpiä muutoksia aluesuunnittelun kannalta tulee olemaan uusi pykälä ilmastokysymysten huomioonottamisesta kaavoituksessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaavoituksessa on tulevaisuudessa paremmat mahdollisuudet antaa vaatimuksia ilmastonmuutoksen hillintään. Lisäksi ehdotuksessa seitsemälle suurimmalle kaupungille tulisi pakolliseksi laatia kaupunkiseutusuunnitelma.

Vaikutusten arvioinnin osalta itse arviointia koskeviin pykäliin ei ole tulossa suuria periaatteellisia muutoksia, kuitenkin arviointien selvittämisen kohdentumista ja laajuutta koskeva säännös huomioi aiempaa voimakkaammin ilmastoon sekä ilmaston muutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyviä vaikutuksia. Ilmastovaikutusten arviointiin liittyen ympäristöministeriö on tunnistanut tarpeen arvioinnin työkalujen ja menetelmien kehittämiselle. Katso Petteri Katajiston esitys kokoustallenteelta ja lataa esityskalvot.

Resilienssi aluesuunnittelussa: Katse eteen, taakse, lähelle ja kauas

Seminaarin toisessa osiossa pohdittiin paneelikeskustelussa, kuinka voimme luoda rakennettua ympäristöä, joka on resilienttiä moninaisten muutosten suhteen. Aiheeseen johdatti Ville Helminen Suomen Ympäristökeskukselta.

Helminen esitti mahdollisia megatrendejä ja muutoksia joita yhteiskuntamme lähitulevaisuudessa saattaa kohdata. Näistä ilmastonmuutos on varmasti tällä hetkellä merkittävin, mutta Helminen painotti, ettei se ole ainoa yhteiskuntamme kestokykyä ja toimintaa koetteleva kehityskulku.

Väestörakenteen kehityskulut, teknologian kehitys ja talousjärjestelmämme muutos ovat muita merkittäviä trendejä. Hän esitteli myös käsitteen haitallinen resilienssi, joka merkitsee yhteiskunnan kestävyydelle, kuten ilmastolle, haitallisten polkuriippuvuuksien muodostamaa resilienssiä. Tällaiseksi polkuriippuvuudeksi voidaan katsoa esimerkiksi auton käyttöön nojaavaa kaupunkirakennetta. Helminen korosti, että on kyettävä tunnistamaan näitä negatiivisia riippuvuussuhteita ja toisaalta pystyä myös tunnistamaan minkälaista resilienssiä eri tarkastelumittakaavoissa tarvitsemme.

Paneelikeskustelu

Paneelikeskustelun aiheena resilienttien alueiden suunnittelu. Paneeliin osallistuivat Juha Kostiainen YIT:ltä, Ruut-Maaria Rissanen Pirkanmaanliitosta, Ville Helminen SYKE:ltä ja Marko Härkönen Senaatti-kiinteistöiltä. Keskustelua fasilitoi Kimmo Kurunmäki RAKLI:lta.

Paneelikeskustelu startattiin pohtimalla alueiden ominaisten erityispiirteiden ja kehityskulkujen tunnistamisen tärkeyttä jokaisen alueen oman sopeutumiskyvyn vahvistamiseksi. Lisäksi mietittiin minkälaisia rakenteita milläkin kaava- ja tarkastelutasolla tulee ottaa huomioon ja minkälaisia polkuriippuvuuksia panelistit ovat itse työssään kohdanneet. Esiin nousivat mm. autoilun ja aikaisemman funktionaalisen kaupunkisuunnittelun ihanteen muovaama kaupunkirakenne, joka vaikeuttaa nykyisiin suunnittelutavoitteisiin pääsyä.

Kiinnostavaa on, minkälaisia iskunvaimentimia aluesuunnittelun ohjauksella voitaisiin luoda suurille kaupunkirakenteita uhkaaville muutoksille. Selkeänä haasteena nähtiin hulevesien hallinta, minkä merkitystä ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvä kosteus ja sateet tulevat korostamaan. Yhtenä ratkaisuna nähtiin viherrakentamisen lisäys ja kehitys. Esiin nostettiin myös huomio siitä, että resilienssiä lisäävät toimenpiteet, kuten kaupunkivihreän lisäys, ovat loistava mahdollisuus parantaa asuinympäristöjemme viihtyisyyttä ja laatua. Viherrakentamisen kohdentamista ja tärkeyden korostamista nimenomaan suuressa mittakaavassa alleviivattiin.

Panelistit kokivat Suomen resilienssin pandemiarajoituksille olleen hämmästyttävän hyvä. Tähän syiksi arveltiin kansainvälistä tasoa väljempää asuinkantaa sekä hyviä viher- ja ulkoilualueita kaupungeissa ja asutuskeskuksissa. Pohdittiin pandemian vaikutuksia ja todettiin, että muutoksia on mitä luultavammin tulossa palvelurakenteeseen ja työskentelykulttuuriin. Lisäksi tarkasteltiin resilienssiä muuttotappioalueiden näkökulmasta.

Ylipäätään panelistit kokivat resilienssin rakennetussa ympäristössä Suomessa olevan tavoitetasoltaan riittävää, vaikkakin toteutustasolla on vielä tehtävää. Muutos voi tapahtua monella tasolla ja vaikka tavoitteet pysyisivät samoina, voivat suunnittelun perusolettamukset vaihtua, kun yhteiskunta muuttuu ja tieto lisääntyy. Lopuksi korostettiin vielä kaikkien osapuolten tarpeiden tunnistamisen tärkeyttä ja peräänkuulutettiin nopeatempoisempaa yksityisen sekä julkisen puolen kokeilutoimintaa ja siihen kannustamista.

Katso paneelikeskustelu kokoustallenteelta ja lataa Ville Helmisen esityskalvot.

Binckhorst – hyvä pala kaupunkia

Tilaisuuden keynote -puheenvuoron piti Den Haagissa Hollannissa aluekehityksen parissa työskentelevä Riikka Tuomisto. Tuomisto jakoi kokemuksia Hollannin uuden ympäristölain voimaantulosta sekä kertoi uudenlaisen maankäytön suunnittelun pilottikohteesta Binckhorstin alueesta Haagissa.

Hollannissa on tulossa voimaan uusi ilmastolaki, jonka tavoitteena on yhtenäistää tällä hetkellä hajanaisia käytäntöjä ja vastata ilmastonmuutoksen Alankomaille aiheuttamiin uhkiin. Lisäksi maan tavoitteena on rakentaa miljoona uutta asuntoa vuoteen 2030 mennessä. Yhdistettynä merenpinnan nousun aiheuttamiin haasteisiin tämä tarkoittaa entistä tiiviimpiä kaupunkeja. Binckhorstin alue Haagissa on yksi tärkeimmistä pilottikohteista, joissa uutta elinympäristölakia testataan. Tarkoituksena on kaupunkirakenteen tiivistäminen, ilmastonmuutoksen hillintä ja resilienssin vahvistus sekä osapuolten sitouttaminen alueeseen. Haag on pinta-alaltaan vain 15 % Helsingistä, vaikka on väkiluvultaan lähes yhtä suuri ja väestöntiheydeltään yli kaksi kertaa tiheämmin asuttu.

Binckhorst on 1,5 km2 laajuinen entinen teollisuusalue, jossa ei tällä hetkellä ole lähes ollenkaan asutusta. Tulevaisuudessa siitä on kuitenkin kaavailtu Haagin tiheimmin asuttua aluetta. Alueella on haasteita saastuneen maaperän ja kuumuuden vuoksi. Kehityksessä pilotoidaan nyt uudenlaista maankäytön suunnittelun ohjausta. Kaupunki asettaa raamit ja rakentaminen sekä suunnittelu tehdään yhdessä rakentajien ja kaupunkien ja usein myös rakennuttajien välillä. Alueelle on tehty suuntaa antava esitys julkisen tilan minimivaatimuksista, mutta kaupungilla ei kuitenkaan ole resursseja kaiken julkisen tilan rakentamiseen. Niinpä rakennuttajia osallistetaan ja he luovuttavat ja toteuttavat osan tontistaan julkiseen käyttöön. Vierekkäiset tontit voivat myös tehdä yhteistyötä ja tehokkaammin rakentava voi kompensoida rahallisesti julkista tilaa väljemmin rakentajan tontille. Suunnittelun edetessä toteutetaan paljon ”yhteisen pöydän” ääreen kokoontumista missä rakentamisen haasteita puidaan osapuolten kesken jo ennen hankkeisiin ryhtymistä. Näin saadaan osapuolia sitoutettua ja kustannustehokkuutta nostettua ja hankkeisiin ryhtyvät myös maksavat osansa kaikille julkisesta tilasta.

Katso Riikka Tuomiston esitys kokoustallenteelta ja lataa esityskalvot.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Vähähiilisen rakentamisen näkymät Euroopassa

2.12.2022
Ilari Aho, Uponor Oyj:n kestävän kehityksen johtaja ja World Green Building Councilin hallituksen puheenjohtaja piti Green Building Council Finland ry:n syyskokouksessa 29.11.2022 Keynote-puheenvuoronsa vähähiilisen rakentamisen näkymistä Euroopassa. ”Sharm el-Sheikhin ilmastokokouksen,

Tulkintoja EU-taksonomian DNSH kriteereihin

1.12.2022
Green Building Council Finlandin (FIGBC) taksonomian asiantuntijaryhmän tavoitteena on kansallisen ja EU-tason yhteistyöllä lisätä taksonomian käytettävyyttä ja vaikuttavuutta Suomessa. Yksi keskeinen keino on harmonisoida markkinakäytäntöjä taksonomian kriteerien soveltamisesta ja tuoda

Green Building Council Finlandin syyskokous 2022

29.11.2022
Green Building Council Finland (FIGBC) on syyskokouksessaan 29.11.2022 päättänyt uuden hallituksen kokoonpanosta sekä vuoden 2023 toimintasuunnitelmasta, tulo- ja menoarviosta sekä jäsenmaksujen suuruuksista. Tavoitteista tekoihin Green Building Council Finlandin työssä on

Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 2022

25.11.2022
Green Building Council Finlandin Elina Samila avasi vuoden 2022 Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 16.11.-17.11.2022. Nämä järjestyksessä viidennet ajankohtaispäivät keräsivät lähes 300 kuulijaa. Tapahtuma järjestettiin Ympäristöministeriön tuella. Lisäksi tapahtuman järjestelyissä olivat mukana

Ilmarisen Nurminen: Hiilineutraalit sijoitukset 2035 

25.11.2022
–  Ilmarinen on merkittävä kiinteistösijoittaja Suomessa ja suhtaudumme tähän rooliimme vakavasti ja vastuullisesti. Tahdomme olla kehittämässä koko alaa ja olemme siksi mukana järjestössä, jolla on kanssamme samanlainen ajatusmaailma ja tavoitteet.

Rakennushankkeiden ympäristöluokitukset kiinnostavat edelleen

14.11.2022
FIGBC Tietoiskussa 14.11.2022 rakennushankkeiden ympäristöluokituksista käytiin tiivis markkinakatsaus käytössä olevista järjestelmistä. Markkinakatsauksen jälkeen perehdyimme eri luokitusten tuoreimpiin uutisiin, joita esittelivät FIGBC-verkoston jäsenet ja yhteistyökumppanit. Myös Suomessa luokitus vaikuttaa merkittävästi kohteiden

Tavoitteista toimiin! Avara, Material Maintenance MaMa, Materiaalikabinetti #BuildingLife kannattajiksi, Orient Occident julkaisee hiilineutraaliustiekarttansa

14.11.2022
Onko teidän yrityksenne valmis laatimaan oman hiilitiekarttansa tai toimintaohjelmansa kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä? Hyviä vinkkejä organisaation oman toimintaohjelman laatimiseen saat #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelmasta, joka on nyt myös

FIGBC lausunto rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksille

11.11.2022
Ympäristöministeriö pyysi lausuntoja rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksista 11.11.2022 mennessä. Kutsuimme FIGBC:n jäsenistön asiantuntijoita yhteiseen työpajaan 28.10.2022. Muun muassa työpajan pohjalta olemme laatineet Green Building Council Finlandin lausunnon. Asetukset annettaisiin

Pikaoppaat vähähiiliseen rakentamiseen

11.11.2022
Green Building Council Finland ja A-Insinöörit julkaisevat seitsemän pikaopasta vähähiiliseen rakentamiseen kiinteistö- ja rakennusalan eri ammattiryhmille. Oppaiden vinkit perustuvat tehtäväkohtaisiin vähähiilisyyskoulutuksiin, joita on järjestetty #BuildingLife-ohjelman puitteissa vuonna 2022. Rakennuttajan, arkkitehdin

Saint-Gobain Finlandin Kaiser: Jälkijunaa ei kannata odottaa 

4.11.2022
Kansainvälisesti ja paikallisesti toimiva rakennustuotevalmistaja Saint-Gobain-konserni toimii samoin myös Green Building Councilissa.  – Maailmassa on 70 kansallista Green Building Coucilia ja Saint-Gobain on mukana noin 40:ssä. Green Building Council on

Miten kiinteistöala voi vähentää energiankulutustaan varautuessaan tulevaan talveen

2.11.2022
FIGBC:n Kiinteistöt-toimikunta on koonnut ehdotuksia ja ideoita konkreettisiksi toimenpiteiksi ja ratkaisuiksi asuinkohteille ja toimitiloille energiankäytön vähentämiselle talvikaudella.Aihe on erityisen ajankohtainen. Sähkön hinnasta ja riittävyydestä käydään vilkasta keskustelua ja Venäjän hyökkäyssota

Tule meille vuoden 2023 kumppanijäseneksi! 

1.11.2022
Haemme vuodelle 2023 FIGBC:n kumppanijäsentä. Kumppanijäsenen kanssa vauhditetaan rakennetun ympäristön muutosta hiilineutraaliksi ja kiertotalouden mukaan toimivaksi. Kumppanijäsenyyden vuosimaksu on 7 500 euroa varsinaisen jäsenmaksun lisäksi ja hakuaika päättyy 30.11.2022.  Green