Green Building Council Finland

Resilienssi aluesuunnittelussa – Kestävä aluesuunnittelu -webinaarin antia

Green Building Council Finlandin, RAKLI:n ja ympäristöministeriön torstaina 23.9.2021 järjestämässä jo perinteeksi muodostuneessa Kestävä aluesuunnittelu – seminaarissa keskusteltiin kestävästä aluesuunnittelusta, miten aluekehityksen tilanne muuttuu koronapandemian jälkeen sekä kuultiin ajankohtaisia tietoiskuja. Tänä vuonna erityisteemana oli resilienssi rakennetussa ympäristössä ja aluesuunnittelun keinot lisätä sitä.

Tilaisuus avattiin tervetulosanoilla ja ajankohtaisella aluesuunnitteluun liittyvällä tietoiskulla ympäristöministeriöstä. Visa Kivisaari FIGBC:ltä muistutti juuri julkaistusta Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelmasta sekä Kestävän infran määritelmästä. Määritelmän tarkoituksena on helpottaa kestävän kehityksen mukaisia toimia infra-alalle. Lisäksi FIGBC julkaisi verkkosivuilleen Kaupunkitutkimuksen tutkimusjohtaja Sampo Ruoppilan artikkelin koronapaluusta aluesuunnittelun kannalta.

Kestävä aluesuunnittelu maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa

Petteri Katajisto ympäristöministeriöstä kertoi MRL-uudistuksen vaikutuksesta kaavojen laadullisiin vaatimuksiin ja vaikutusten arviointiin. Katajisto avasi ensi viikolla lausuntokierrokselle lähtevää luonnosta kaavoitus- ja rakentamislaista kestävyyden ja aluesuunnittelun näkökulmasta.

Ilmastonmuutoksen hillintä on keskeisimpiä uudistuksen läpileikkaavia teemoja. Uudessa laissa ilmastoasioita on lähdetty rakentamaan järjestelmällisesti. Merkittävimpiä muutoksia aluesuunnittelun kannalta tulee olemaan uusi pykälä ilmastokysymysten huomioonottamisesta kaavoituksessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaavoituksessa on tulevaisuudessa paremmat mahdollisuudet antaa vaatimuksia ilmastonmuutoksen hillintään. Lisäksi ehdotuksessa seitsemälle suurimmalle kaupungille tulisi pakolliseksi laatia kaupunkiseutusuunnitelma.

Vaikutusten arvioinnin osalta itse arviointia koskeviin pykäliin ei ole tulossa suuria periaatteellisia muutoksia, kuitenkin arviointien selvittämisen kohdentumista ja laajuutta koskeva säännös huomioi aiempaa voimakkaammin ilmastoon sekä ilmaston muutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyviä vaikutuksia. Ilmastovaikutusten arviointiin liittyen ympäristöministeriö on tunnistanut tarpeen arvioinnin työkalujen ja menetelmien kehittämiselle. Katso Petteri Katajiston esitys kokoustallenteelta ja lataa esityskalvot.

Resilienssi aluesuunnittelussa: Katse eteen, taakse, lähelle ja kauas

Seminaarin toisessa osiossa pohdittiin paneelikeskustelussa, kuinka voimme luoda rakennettua ympäristöä, joka on resilienttiä moninaisten muutosten suhteen. Aiheeseen johdatti Ville Helminen Suomen Ympäristökeskukselta.

Helminen esitti mahdollisia megatrendejä ja muutoksia joita yhteiskuntamme lähitulevaisuudessa saattaa kohdata. Näistä ilmastonmuutos on varmasti tällä hetkellä merkittävin, mutta Helminen painotti, ettei se ole ainoa yhteiskuntamme kestokykyä ja toimintaa koetteleva kehityskulku.

Väestörakenteen kehityskulut, teknologian kehitys ja talousjärjestelmämme muutos ovat muita merkittäviä trendejä. Hän esitteli myös käsitteen haitallinen resilienssi, joka merkitsee yhteiskunnan kestävyydelle, kuten ilmastolle, haitallisten polkuriippuvuuksien muodostamaa resilienssiä. Tällaiseksi polkuriippuvuudeksi voidaan katsoa esimerkiksi auton käyttöön nojaavaa kaupunkirakennetta. Helminen korosti, että on kyettävä tunnistamaan näitä negatiivisia riippuvuussuhteita ja toisaalta pystyä myös tunnistamaan minkälaista resilienssiä eri tarkastelumittakaavoissa tarvitsemme.

Paneelikeskustelu

Paneelikeskustelun aiheena resilienttien alueiden suunnittelu. Paneeliin osallistuivat Juha Kostiainen YIT:ltä, Ruut-Maaria Rissanen Pirkanmaanliitosta, Ville Helminen SYKE:ltä ja Marko Härkönen Senaatti-kiinteistöiltä. Keskustelua fasilitoi Kimmo Kurunmäki RAKLI:lta.

Paneelikeskustelu startattiin pohtimalla alueiden ominaisten erityispiirteiden ja kehityskulkujen tunnistamisen tärkeyttä jokaisen alueen oman sopeutumiskyvyn vahvistamiseksi. Lisäksi mietittiin minkälaisia rakenteita milläkin kaava- ja tarkastelutasolla tulee ottaa huomioon ja minkälaisia polkuriippuvuuksia panelistit ovat itse työssään kohdanneet. Esiin nousivat mm. autoilun ja aikaisemman funktionaalisen kaupunkisuunnittelun ihanteen muovaama kaupunkirakenne, joka vaikeuttaa nykyisiin suunnittelutavoitteisiin pääsyä.

Kiinnostavaa on, minkälaisia iskunvaimentimia aluesuunnittelun ohjauksella voitaisiin luoda suurille kaupunkirakenteita uhkaaville muutoksille. Selkeänä haasteena nähtiin hulevesien hallinta, minkä merkitystä ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvä kosteus ja sateet tulevat korostamaan. Yhtenä ratkaisuna nähtiin viherrakentamisen lisäys ja kehitys. Esiin nostettiin myös huomio siitä, että resilienssiä lisäävät toimenpiteet, kuten kaupunkivihreän lisäys, ovat loistava mahdollisuus parantaa asuinympäristöjemme viihtyisyyttä ja laatua. Viherrakentamisen kohdentamista ja tärkeyden korostamista nimenomaan suuressa mittakaavassa alleviivattiin.

Panelistit kokivat Suomen resilienssin pandemiarajoituksille olleen hämmästyttävän hyvä. Tähän syiksi arveltiin kansainvälistä tasoa väljempää asuinkantaa sekä hyviä viher- ja ulkoilualueita kaupungeissa ja asutuskeskuksissa. Pohdittiin pandemian vaikutuksia ja todettiin, että muutoksia on mitä luultavammin tulossa palvelurakenteeseen ja työskentelykulttuuriin. Lisäksi tarkasteltiin resilienssiä muuttotappioalueiden näkökulmasta.

Ylipäätään panelistit kokivat resilienssin rakennetussa ympäristössä Suomessa olevan tavoitetasoltaan riittävää, vaikkakin toteutustasolla on vielä tehtävää. Muutos voi tapahtua monella tasolla ja vaikka tavoitteet pysyisivät samoina, voivat suunnittelun perusolettamukset vaihtua, kun yhteiskunta muuttuu ja tieto lisääntyy. Lopuksi korostettiin vielä kaikkien osapuolten tarpeiden tunnistamisen tärkeyttä ja peräänkuulutettiin nopeatempoisempaa yksityisen sekä julkisen puolen kokeilutoimintaa ja siihen kannustamista.

Katso paneelikeskustelu kokoustallenteelta ja lataa Ville Helmisen esityskalvot.

Binckhorst – hyvä pala kaupunkia

Tilaisuuden keynote -puheenvuoron piti Den Haagissa Hollannissa aluekehityksen parissa työskentelevä Riikka Tuomisto. Tuomisto jakoi kokemuksia Hollannin uuden ympäristölain voimaantulosta sekä kertoi uudenlaisen maankäytön suunnittelun pilottikohteesta Binckhorstin alueesta Haagissa.

Hollannissa on tulossa voimaan uusi ilmastolaki, jonka tavoitteena on yhtenäistää tällä hetkellä hajanaisia käytäntöjä ja vastata ilmastonmuutoksen Alankomaille aiheuttamiin uhkiin. Lisäksi maan tavoitteena on rakentaa miljoona uutta asuntoa vuoteen 2030 mennessä. Yhdistettynä merenpinnan nousun aiheuttamiin haasteisiin tämä tarkoittaa entistä tiiviimpiä kaupunkeja. Binckhorstin alue Haagissa on yksi tärkeimmistä pilottikohteista, joissa uutta elinympäristölakia testataan. Tarkoituksena on kaupunkirakenteen tiivistäminen, ilmastonmuutoksen hillintä ja resilienssin vahvistus sekä osapuolten sitouttaminen alueeseen. Haag on pinta-alaltaan vain 15 % Helsingistä, vaikka on väkiluvultaan lähes yhtä suuri ja väestöntiheydeltään yli kaksi kertaa tiheämmin asuttu.

Binckhorst on 1,5 km2 laajuinen entinen teollisuusalue, jossa ei tällä hetkellä ole lähes ollenkaan asutusta. Tulevaisuudessa siitä on kuitenkin kaavailtu Haagin tiheimmin asuttua aluetta. Alueella on haasteita saastuneen maaperän ja kuumuuden vuoksi. Kehityksessä pilotoidaan nyt uudenlaista maankäytön suunnittelun ohjausta. Kaupunki asettaa raamit ja rakentaminen sekä suunnittelu tehdään yhdessä rakentajien ja kaupunkien ja usein myös rakennuttajien välillä. Alueelle on tehty suuntaa antava esitys julkisen tilan minimivaatimuksista, mutta kaupungilla ei kuitenkaan ole resursseja kaiken julkisen tilan rakentamiseen. Niinpä rakennuttajia osallistetaan ja he luovuttavat ja toteuttavat osan tontistaan julkiseen käyttöön. Vierekkäiset tontit voivat myös tehdä yhteistyötä ja tehokkaammin rakentava voi kompensoida rahallisesti julkista tilaa väljemmin rakentajan tontille. Suunnittelun edetessä toteutetaan paljon ”yhteisen pöydän” ääreen kokoontumista missä rakentamisen haasteita puidaan osapuolten kesken jo ennen hankkeisiin ryhtymistä. Näin saadaan osapuolia sitoutettua ja kustannustehokkuutta nostettua ja hankkeisiin ryhtyvät myös maksavat osansa kaikille julkisesta tilasta.

Katso Riikka Tuomiston esitys kokoustallenteelta ja lataa esityskalvot.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Uusimmat artikkelit

Aiheet

Työpaikkailmoitus: Kestävän rakennetun ympäristön muutoksentekijä

15.10.2021
Tule vauhdittamaan toimialamme markkinamuutosta ja siirtymää kiertotaloudelliseen, hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Etsimme sinua  Kestävän rakennetun ympäristön muutoksentekijä  Haemme rakennetun ympäristön toimialaa tuntevaa ja kestävään kehitykseen vahvasti sitoutunutta henkilöä työskentelemään tiimissämme asiantuntijana ja

BuildingToCop26 – Tutustu virtuaaliseen näyttelyyn ja tapahtumiin

14.10.2021
YK:n ilmastokokous, eli COP26 järjestetään 31.10. – 12.11.2021 Glasgowssa. #BuildingToCOP26 projektiorganisaatio, johon kuuluvat mm. World Green Building Council, C40 Cities, The World Business Council for Sustainable Development (WBCSD), GlobalABC, Resilience

Hae FIGBC uusien toimikuntien jäseneksi!

11.10.2021
Toimikunnat, asiantuntijaryhmät ja tietenkin myös eri projektien työpajoihin osallistujat ovat Green Building Council Finlandin tekemisen ytimessä. Rakennetun ympäristön hiilineutraalius, kiertotalous tai energiatehokkuus eivät toteudu yhden tiimin työnä, vaan laajalla yhteistyöllä.

Miten rakennuskantamme sopeutuu ilmastonmuutokseen

30.9.2021
Miten Suomen sää muuttuu tulevina vuosikymmeninä? Kykeneekö olemassa oleva rakennuskanta suojaamaan meitä myös tulevaisuudessa? Minkälaiset rakenteet ovat erityisen alttiita rasitukselle muuttuneessa ympäristössä? Miten voimme varautua tulevaan uudisrakentamisessa? Näihin kysymyksiin vastasivat

Mitä ilmastonmuutos edellyttää rakentamisessa

30.9.2021
“Maapallon keskilämpötila on globaalisti noussut 1,1 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna ja ihmisten toiminta on aiheuttanut tästä lähes kaiken”, kertasi Hilppa Gregow, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimuksen yksikön päällikkö, Ilmatieteen laitos, 20.9.2021

#Buildinglife – elinkelpoista ympäristöä rakentamassa

30.9.2021
Noin vuosi sitten Green Building Council Finlandissa laadittiin uutta strategiaa. Niissä keskusteluissa jäsenistömme kanssa todettiin, että tarvittaisiin yhteinen näkemys siitä, miten tästä toimialasta saataisiin hiilineutraali, starttasi aloituspuheenvuoron Lauri Tähtinen, FIGBC.

Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta -tapahtuman kooste

29.9.2021
Green Building Council Finland ja KTI Kiinteistötieto Oy selvittivät keväällä 2021 hiilineutraaliin energiankäyttöön sitoutuneiden kiinteistönomistajien määrän. Katsaus julkistettiin 24.9.2021. Lataa ja lue katsaus täältä. KTI Yritysvastuuanalyysi perustuu tietopohjaiseen vertailuun ja

Mistä kiertotalous- ja vähähiilisyyskoulutusta kiinteistö- ja rakennusalalle?

29.9.2021
Green Building Council järjesti 21.9.2021 tietoiskun kestävän KIRA-alan täydennyskoulutusmahdollisuuksista. Tapahtuman aluksi Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja Mikko Nousiainen muistutti käynnissä olevasta Green Building Week -teemaviikosta, jonka teemana on vuonna 2021

Vaalitoimikunnan ilmoitus – Hae Green Building Council Finlandin hallituksen jäseneksi

28.9.2021
Green Building Council Finlandin 23.11.2021 syyskokouksessa täydennetään yhdistyksemme hallitusta. Hallitukseen valittavien henkilöiden valintaa valmistelee vaalitoimikunta. Jos olet kiinnostunut FIGBC:n hallitustehtävistä ja toiminnan kehittämisestä tai haluat ehdottaa henkilöitä hallitukseen, ota yhteyttä

Resilienssi aluesuunnittelussa – Kestävä aluesuunnittelu -webinaarin antia

28.9.2021
Green Building Council Finlandin, RAKLI:n ja ympäristöministeriön torstaina 23.9.2021 järjestämässä jo perinteeksi muodostuneessa Kestävä aluesuunnittelu – seminaarissa keskusteltiin kestävästä aluesuunnittelusta, miten aluekehityksen tilanne muuttuu koronapandemian jälkeen sekä kuultiin ajankohtaisia tietoiskuja.

Kiertotalous koskee myös kiinteistöjä

28.9.2021
”Vanhassa vara parempi”, kuuluu vanha sanonta, joka sisältää paljon viisautta. Vaikka uusi ja kiiltävä luonnollisesti kiehtoo kuluttajia myös kiinteistöjen ja kotien kohdalla, olisi kuitenkin aina kannattavaa miettiä ja harkita, miten

Jatke liittyy Green Building Council Finlandin yhteistyöverkostoon

27.9.2021
Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt Jatke-konsernin jäsenekseen. FIGBC on Suomen vaikuttavin ja laaja-alaisin kestävän rakennetun ympäristön yhteistyöverkosto. Verkoston jäsenet tuovat yhdessä hiilineutraalit, kiertotalouden mukaiset ja kestävää elämäntapaa tukevat