2.2.2024

Tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet rakennus- ja kiinteistöalan yrityksille

Science Based Targets initiative (SBTi) on mahdollistanut tieteeseen perustuvien ilmastositoumuksien laatimisen jo useita vuosia, mutta järjestöllä ei ole ollut nimenomaisesti kiinteistö- ja rakentamisalalle suunnattuja päästövähennyspolkuja, raportointiohjeita ja tavoitteenasetantatyökalua aikaisemmin. Nämä onkin laadittu Buildings -kehityshankkeen kautta, joka on edennyt parin vuoden kehitystyön jälkeen pilotointivaiheeseen. Science Based Targets initiativen Buildings Lead Ayla Dinçay perehdytti Green Building Council […]

Science Based Targets initiative (SBTi) on mahdollistanut tieteeseen perustuvien ilmastositoumuksien laatimisen jo useita vuosia, mutta järjestöllä ei ole ollut nimenomaisesti kiinteistö- ja rakentamisalalle suunnattuja päästövähennyspolkuja, raportointiohjeita ja tavoitteenasetantatyökalua aikaisemmin. Nämä onkin laadittu Buildings -kehityshankkeen kautta, joka on edennyt parin vuoden kehitystyön jälkeen pilotointivaiheeseen.

Science Based Targets initiativen Buildings Lead Ayla Dinçay perehdytti Green Building Council Finlandin 19.1.2024  järjestämässä webinaarissa laskentatavan, ohjeistuksen ja työkalun viimeisimpiin luonnosversioihin. Pilotointiin on osallistunut Green Building Council Finlandin jäsenistä esimerkiksi CapMan Real Estate, joten webinaarissa kuultiin myös kommenttipuheenvuoro CapMan Real Estaten Sustainability Manager Anna Rannistolta.  

Kiinteistö- ja rakentamisala kaipaa yhteisiä pelisääntöjä ja yhteistyötä

Vaikka kiinteistö- ja rakennusala on pirstoutunut ja toimijaryhmiä on monia, ovat sen päästövähennyspolut homogeenisia, sillä kohteiden päästöjä voi verrata toisiinsa samoilla yksiköillä. Tämä tarkoittaa, että alalle on mahdollista luoda absoluuttinen päästövähennyspolku, jota seuraamalla saavutetaan 1.5 asteen siirtymä vuoteen 2030 mennessä.  

Kehityshankkeen aikana sen kohdeyleisö on tarkentunut. Pilotoinnin lähtökohtana on, että Buildings -työkalun kautta tavoitteita voivat asettaa toimijat, joiden vaikutusvalta kohdentuu kokonaisiin kiinteistöihin, niiden käyttöön ja rakentamiseen, kuten esimerkiksi rahoitusalan toimijat, kiinteistökehittäjät, omistajat ja vuokralaiset. Toistaiseksi buildings -työkalu ja ohjeistuksen esittelemät uudet tavoitteenasetantamenetelmät eivät sovellu esimerkiksi alan suunnittelijoille tai urakoitsijoille, sillä heidän todelliset vaikutusmahdollisuutensa hankkeiden kokonaispäästöihin ovat rajalliset. Lisäksi päästölaskenta- ja raportointikäytännöt näille toimijoille eivät ole vielä vakiintuneet.

”Vaikutusmahdollisuudet ja vastuu alalla on jakautunut, ja harva organisaatio kokee, että heillä on täysi mahdollisuus vaikuttaa hankkeissa”, totesi Ayla Dincay, Science Based Targets, ”yhteistyö on tästä syystä kriittinen tekijä.” Yhteistyön tärkeys korostuu myös Whole building approach -periaatteessa, jonka mukaan jokaisen toimijan on aina huomioitava rakennuksen kaikki päästöt, eli myös vuokralaisten ja alivuokralaisten päästöt, yhtenä kokonaisuutena.

Kiinteistö- ja rakentamisalan erityistapaukset

SBT-sitoumukset on pyritty pitämään sitoumuksina päästövähennyksiin, joissa keinot on jätetty vapaasti yritysten valittavaksi. Kuitenkin muutamia erityistapauksia on ollut tarpeen määrittää kehityshankkeen aikana.

Edellisessä luonnoksessa kiinteistöjen energiankäytönpäästöt oli laskettava käyttäen kyseessä olevan maan keskimääräistä energiantuotannon päästökertoimia. Alan yritykset ovat kuitenkin kaivanneet mahdollisuutta ostaa keskimääräistä ekologisempaa energiaa ja siten toteuttaa päästövähennyssuunnitelmiaan. Toisin sanoen on tahdottu vähentää oman toiminnan päästöjä paikallisen energiateollisuuden toteutuksia nopeammin. Pilotointia varten julkaistussa uudessa luonnosversiossa on kriteeriä muokattu ja sallittu käyttää hyväksi alkuperätodennetun uusiutuvan sähkön päästökertoimia laskennassa.

Portfolioille, joissa on suuri vaihtuvuus, tai jotka ovat jo 1.5 asteen tasolla (vuoden 2050 tasolla), on tarjolla vaihtoehtoisia tavoiteasetantamenetelmiä.

Kiinteistö- ja rakentamisalan yrityksille on annettu myös tekninen vaatimus päästövähennyspolulla pysymisen lisäksi: uusia fossiilisiin polttoaineisiin perustuvia laitteistoja ei saa asentaa kohteisiin sitoumusta seuraavan viiden vuoden jälkeen tai vuoden 2030 jälkeen. Vaatimus koskee kaikkia kiinteistöissä olevia laitteistoja, mutta siihen on olemassa poikkeuksia esimerkiksi terveydenhuoltorakennuksiin liittyen.

Tieteeseen perustuvan päästövähennystavoitteen asettaminen kannattaa aina!

Pilotoinnissa mukana ollut CapMan on kerännyt kokemuksiaan jaettavaksi alalle ja SBTi:lle. CapManin Anna Rannisto on ollut tyytyväinen pilotointiin, sillä kansainvälisen, laajasti hyväksytyn päästövähennyspolun ja sen mukaisen tavoitteen asettaminen tuo uskottavuutta ilmastotyölle. Haasteita pilotoinnin aikana on tuonut erilaisille kiinteistötyypeille luodut päästövähennyspolut ja niiden yhteensovitus sekä peruskorjaamisen päästölaskennan puuttuminen ohjeistuksesta. Toisaalta on tärkeää, että korjausrakentamiseen kannustetaan, mutta päästövaikutukset elinkaaren aikana olisi silti huomioitava.

SBTi:n työ Buildings-työkalun kanssa jatkuu pilotointivaiheen oppeja keräämällä ja työkaluja sekä ohjeita kehittämällä. Tavoitteena on viimeistellä työ 2024 aikana. Green Building Council Finland kannustaa jäseniään sitoutumaan tieteeseen perustuviin päästövähennystavoitteisiin ja määrittämään oma päästövähennyspolkunsa SBTi:n laatimalla työkalulla.

Science Based Targets initiativen Buildings Lead Ayla Dinçayn esitysmateriaalit pdf

SBTi:n tarkoituksena on edistää kunnianhimoista ilmastotyötä yritysmaailmassa varmistaen, että päästövähennystavoitteet perustuvat tieteeseen. Lue lisää SBTi:n työstä.

Green Building Council Finlandin uuden strategian yhtenä tavoitteena on edistää tieteeseen perustuvien vapaaehtoisten sitoumuksien käyttöönottoa kiinteistö- ja rakennusalalla. Lue lisää vapaaehtoisista sitoumuksista.

Sinua voisi kiinnostaa myös...

Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma

Julkaisussa esitetään toimenpiteitä kahdeksalle eri toimijaryhmälle kiinteistö- ja rakennusalalla. Toimenpidetauluihin on koottu keskeiset toimenpiteet, joihin kyseisellä toimijaryhmällä on mahdollisuus vaikuttaa. Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma sisältää konkreettiset välitavoitteet ja askelmerkit kaikille alan toimijoille oman toimintansa kehittämiseksi.

Ohje luotettavan hiilineutraaliusväittämän tekemiseen – Hiilineutraalin rakennuksen ohje

Hiilineutraali rakennus -ohjeen tavoitteena on, että sidosryhmien on mahdollista ymmärtää mihin hiilineutraaliusväite perustuu ja varmistua sen uskottavuudesta. Siksi hiilineutraaliusväitteen esittäjän on aina perusteltava väitteensä riittävästi ja avattava läpinäkyvästi sitä, mihin väite perustuu.

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmä

Hiilineutraalin alueen määritelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia, sekä asettaa kehykset hiilineutraaliusväitteen tekemiselle.

Vapaaehtoiset kompensaatiot kiinteistö- ja rakennusalalla

Opas tarjoaa konkreettisia työkaluja ja vinkkejä laadukkaiden ja vastuullisesti tuotettujen vapaaehtoisten päästökompensaatioiden hankintaan.

Tilaa FIGBC uutiset ja tiedotteet

Noin kerran kuukaudessa ilmestyvään uutiskirjeeseen kootaan lyhyeksi koosteeksi keskeisimmät uutiset, tulevat tapahtumat ja FIGBC -kuulumiset. Uutiskirje on hyvä yleiskatsaus järjestön toimintaan. Uutiskirjeen voi tilata vapaasti kuka vain – siis myös, vaikka et olisi FIGBC:n jäsen!

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Siirry takaisin sivun alkuun