Emissions Gap Report ja UN Global Stocktake eivät maalaa meille mielekästä tulevaisuuskuvaa. Pysyäksemme Pariisin sopimuksen 1,5 °C:n polulla, vuodelle 2030 ennustettujen kasvihuonekaasupäästöjen olisi laskettava 42 prosenttia. Se tarkoittaa sitä, että päästövähennysten on oltava nopeita ja vaikuttavia ja niiden lisäksi on edistettävä hiilensidontaa.
Euroopan unioni EU on asettanut tavoitteekseen olla vuoteen 2050 mennessä ilmastoneutraali. EU on myös asettanut vähintään 55 prosentin päästövähennystavoitteen vuodelle 2030 vuoden 1990 tasosta. Fit for 55.
Suomen ilmastolaissa asetetaan kansallisia ilmastotavoitteita. Lain keskeisiä sisältöjä ovat mm. hiilineutraaliustavoite, Suomen ilmastopaneelin suosituksiin perustuvat päästövähennystavoitteet sekä nielujen vahvistamistavoite. Suomen kansallisessa lainsäädännössä ilmastonmuutokseen vaikuttavia säädöksiä ovat muassa liikennettä, maankäyttöä ja rakentamista, jätealaa ohjaavat säädökset.
FIGBC:n Hiilineutraali rakennettu ympäristö -tavoite on linjassa Suomen valtiollisen tavoitteen kanssa. Kiinteistö- ja rakennusala tuottaa noin kolmanneksen Suomen päästöistä, joten ei ole merkityksetöntä mihin tavoitteisiin tähtäämme. Green Building Council Finland haluaa haastaa toimialaa ottamaan johtajuuden ilmastonmuutoksen ratkaisijana.
Toteutuakseen hiilineutraali kiinteistö- ja rakennusala vaatii syvän systeemisen muutoksen. Liiketoimintamalleja ja toimintatapoja on muutettava perinpohjaisesti. Jotta yritykset voivat muuttaa omaa toimintaansa, on toimintaympäristön oltava otollinen. Ja kuten usein todettu: asioita, joita ei voi mitata, ei voi johtaa. Sama pätee myös kasvihuonekaasupäästöihin.
Se miten ja millä raaka-aineilla rakennamme, on keskeisin kiinteistö- ja rakennusalan vastuulla ja vaikutusvallassa oleva kysymys.
Kuinka paljon ja millaisia sementti- ja terästuotteita käytämme jatkossa, on ratkaiseva kysymys rakennusmateriaalien päästöjä vähennettäessä.
Alan edelläkävijät näyttävät meille jo suuntaa siitä, että rakennusmateriaalien päästöjen puolittaminen on mahdollista ja nähdään lisäksi hyvänä liiketoimintamahdollisuutena.
Yhtälössä mukana ovat myös työmaiden ja kuljetusten päästöt, joiden kehitys kulkee käsi kädessä sähköistymisen ja uusiutuvien polttoaineiden kanssa. Polttoaineiden vaihtaminen vähäpäästöisemmiksi on luultavasti lähivuosien merkittävin teko, mutta vain välivaihe matkalla kohti sähköistä yhteiskuntaa. Muutokset on helpompi toteuttaa pienillä talonrakennustyömailla ja kevyissä kuljetuksissa, mutta ottavat enemmän aikaa raskaassa liikenteessä ja laajoilla infratyömailla. Lue lisää #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelmasta.
Kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyden kuntotarkastuksessa (2024), kerrotaan, kuinka rakennetun ympäristön helpoimmat päästövähennykset on jo tehty ja tulevat vähennykset vaikeutuvat. Ilman radikaaleja rakennusmateriaalien päästövähennyksiä, innovaatioita ja positiivisia vaikutuksia ala ei pysty saavuttamaan ilmastotavoitteita ja Pariisin 1,5 asteen hiilibudjetti ylittyy reilusti.
Ratkaisu on vähentää tuotesidonnaisia päästöjä kehittämällä ja käyttämällä vähähiilisiä tuotteita, kuten lisäämällä rakennusosien ja -materiaalien uudelleenkäyttöä sekä hyödyntämällä kierrätystuotteita ja uusiomateriaaleja.
Kaikkia energiantuotannosta syntyviä elinkaaripäästöjä ja tuotesidonnaisia päästöjä ei voi täysin ”nollata”. Tarvitaan vastapainoksi positiivisia ilmastovaikutuksia.
Positiiviset ilmastovaikutukset tarkoittavat esimerkiksi sitä, että rakennushankkeen yhteydessä syntyy ilmastolle hyötyjä, joita ei muuten tapahtuisi. Ne ovat tekoja, jotka joko vähentävät suoraan päästöjä ilmakehästä tai tuottavat mitattavia ja todennettavia päästövähennyksiä jossain muualla. Tällaisia vaikutuksia voi tulevaisuudessa saavuttaa esimerkiksi tuottamalla ylimääräistä uusiutuvaa energiaa tai käyttämällä rakennusmateriaaleja, jotka ovat varastoineet hiiltä itseensä.
Kurssi on tarkoitettu kaikille kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaisille. Kurssi sopii myös vähähiilisyyden osaajille, jotka kaipaavat tarkempaa tietoa vähähiilisyydestä KIRA-alalla. Kurssi koostuu kolmesta pakollisesta ja yhdestä vapaaehtoisesta osuudesta sekä näihin liittyvistä omaa pohdintaa herättelevistä itsenäisistä tehtävistä.
Kurssi on nyt FIGBC:n jäsenorganisaatioiden työntekijöille maksuton, muille 200 €/hlö (alv. 0 %, hintaan ei lisätä arvonlisäveroa).
Kurssin laajuus on noin 10-15 tuntia.
Ilmoittaudu kurssille näin:
1. Luo tunnukset FIGBC:n Moodleen.
2. Täytä vähähiilisyyskurssin väliaikainen ilmoittautumislomake.
3. Tervetuloa! Saat verkkokoulutuksen käyttöoikeuden kahden kuukauden ajaksi. Lasku lähetetään kurssille ilmoittautumisen jälkeen.
Ympäristöministeriön julkaisema kaikille avoin ja ilmainen verkkokoulutus vähähiilisestä rakentamisesta ja rakentamisen kiertotaloudesta. Koulutus on englanninkielinen, ja se on suunnattu kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaisille sekä alan opiskelijoille koko Euroopan alueella.
Ilman vähähiilisiä ratkaisuja ei voida rakentaa vähähiilisesti. Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelma (KIRAilmasto) tavoitteena on vauhdittaa rakennusalan ilmastonmuutosta torjuvien ja vähähiilisyyttä tukevien teknologioiden, palveluiden ja toimintamallien käyttöönottoa, toimintatapojen muutosta ja lisätä tuottavuutta.
Ohjelmassa rahoitettuja hankkeita on yli 100. Hankkeissa kehitetään vähähiilisiä energiaratkaisuja ja rakennusmateriaaleja sekä vähähiilisyyden arviointimenetelmiä. Mukana on hankkeita, joissa tarkastellaan rakennusten suunnittelun ja rakentamisen sekä aluesuunnittelun keinoja edistää vähähiilisyyttä. Hankkeita on liittyen myös vähähiiliseen kiertotalouteen ja osaamisen kehittämiseen.
EU-lainsäädännön ja muun ohjauksen, kuten kiertotalousstrategian, Green New Dealin, taksonomian, New European Bauhausin sekä EPBD päivitysten taustalla on Level(s)-viitekehys. Viitekehys tarjoaa laajasti testatun järjestelmän vaikutusten arviointiin rakennuksen koko elinkaaren ajalta. Level(s) on Euroopan komission luoma viitekehys, jonka avulla voidaan määrittää rakennuksen kestävyyden taso. Viitekehys on luotu tarpeesta yhteiselle tavalle arvioida hankkeita ja vähentää niiden ympäristövaikutuksia parantamalla resurssitehokkuutta. Level(s) -viitekehyksen käytön ja raportoinnin tueksi on kehitetty yhteinen Excel-pohjainen raportointi-työkalu. Katso myös Raportointityökalun ohje. Työkalu ja ohje ovat suomeksi.
Free embodied carbon tool for buildings. One Click LCA Planetary helps decarbonize buildings at a planetary scale.
CO2data.fi-palvelu tarjoaa puolueetonta dataa Suomessa käytettävien rakennustuotteiden ja -palvelujen ilmastovaikutuksista.
Palvelusta vastaa Suomen ympäristökeskus SYKE ja se on kaikille avoin ja maksuton.
Hiilineutraalisuomi.fi tarjoaa tutkimukseen ja asiantuntemukseen perustuvaa tietoa, työkaluja ja ratkaisuja ilmastoviisaan Suomen rakentamiseksi.
Selaa julkaistuja RTS EPD-ympäristöselosteita Rakennustietosäätiön verkkopalvelusta.
ECO Portal, ECO Platform is offering a central access point for users to digital EPD data. The ECO Portal is online, but only as a first version of what is going to be developed to an international connection-point for LCA-tools or other digital and manual applications. The data is provided under the license conditions of the individual data providers. The responsibility for their contents and LCA related results lies with the individual declaration owner.
The International EPD® System is a global programme for Environmental Declarations. The International EPD System is owned and operated by EPD International AB.
EPD Hub delivers integrated EPD verification and publishing in line with ISO 14025, EN 15804+A2, ISO 21930, and other standards.
EPD Hub serves manufacturers and consultants worldwide.
Green Building Council Finlandin julkaisema kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyden kuntotarkastus paljastaa: kestämättömyys ei kannata.
Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohjeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta tilamuutosten hiilijalanjäljestä ja muista ympäristövaikutuksista, tunnistaa miten vaikutuksia voitaisiin rajoittaa, lisätä vertailumahdollisuuksia hankkeiden välillä sekä auttaa viestimään valintojen vaikutuksista myös alan ulkopuolisille. Ohje sisältää määritelmiä hiilijalanjäljen laskennan rajaamiselle, lähtötietojen käyttämiselle ja tulosten raportoinnille. Ohje on suunniteltu toimitilahankkeille, mutta sitä voi rajoitetusti soveltaa myös muunlaisille tilamuutoshankkeille.
Tämä vähähiilisyyden sanasto on koottu FIGBC:n Vähähiilinen rakentaminen ja Hiilineutraalit kiinteistöt -toimikuntien yhteistyönä keväällä 2020. Sanasto sisältää kaikki yleisimmät vähähiiliseen rakentamiseen ja kiinteistöliiketoimintaan liittyvät termit.
Hiilineutraalin alueen määritelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia, sekä asettaa kehykset hiilineutraaliusväitteen tekemiselle.
Julkaisussa esitetään toimenpiteitä kahdeksalle eri toimijaryhmälle kiinteistö- ja rakennusalalla. Toimenpidetauluihin on koottu keskeiset toimenpiteet, joihin kyseisellä toimijaryhmällä on mahdollisuus vaikuttaa. Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma sisältää konkreettiset välitavoitteet ja askelmerkit kaikille alan toimijoille oman toimintansa kehittämiseksi.
Opas tarjoaa konkreettisia työkaluja ja vinkkejä laadukkaiden ja vastuullisesti tuotettujen vapaaehtoisten päästökompensaatioiden hankintaan.
Määritelmä tarjoaa tukea infra-alan kestävyyden johtamiseen. Se toimii työkaluna kestävän kehityksen huomioimiseen infran kaikissa elinkaaren vaiheissa parhaalla mahdollisella tavalla. Määritelmä on tarkoitettu kaikille infra-alalla työskenteleville helpottamaan kestävän kehityksen näkökulmien tunnistamista.
Katsaus kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytilaan kokoaa yhteen sääntelyn, järjestöjen tiekarttojen ja edelläkävijäyritysten toimet.
16.5.
Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaarin 2025 järjestävät yhdessä ympäristöministeriö, Aalto-yliopisto ja Green Building Council Finland.
Päivitetyn Net Zero Carbon Building Commitmentin allekirjoittajat tavoittelevat hiilineutraalin energiankäytön lisäksi hiilineutraalia rakentamista.
#BuildingLifen tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Kutsumme kaikkia kiinteistö- ja rakennusalalalla #BuildingLife -kannattajaksi ja julkaisemaan oman valmiin toimintaohjelmansa kanssamme.
Kestävyysloikka on verkkopalvelu, joka kannustaa kaikkia suomalaisia – niin yhteisöjä kuin yksityishenkilöitäkin – ottamaan käyttöön luontoa ja luonnonvaroja säästäviä, puhtaampia ja energiatehokkaampia tapoja lämmittämiseen, liikkumiseen sekä tavaroiden ja palveluiden tuottamiseen.
Hyvä kestävyysloikka on ympäristön ja luonnon kannalta hieno juttu, mutta usein myös taloudellisesti järkevä.
Monissa palvelun esimerkeistä investointi maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa ja sijoitukselle kertyy riihikuivaa tuottoa. Niiden avulla voit samalla säästää sekä luontoa että rahaa. Kuka tahansa voi lisätä omia loikkiaan palveluun – sinäkin. Kertomalla omasta loikastasi kannustat muita tarttumaan toimeen ja matka kohti kestävää yhteiskuntaa lyhenee.
Kestävyysloikkaa ylläpitää Suomen ympäristökeskus (Syke).
Lue ja lataa Kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyden kuntotarkastus
