22.11.2023

Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 2023

Lue 2023 Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivien kooste!

Tilaisuuden käynnistivät Green Building Council Finlandin Elina Samila sekä ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski. ”Verkostoidu ja tutustu vähintään yhteen uuteen ihmiseen tänään”, kannusti Samila.

Juhani Damski kertasi kuinka edellisten, vuoden 2022 Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivien jälkeen moni asia näyttää synkistyneen. Kiertotalous on silti yhä yksi keskeisimpiä mahdollisuuksia ja periaatteita kestävyyteen. Suomi on ollut vihreässä siirtymässä vahva toimija ja suunnannäyttäjä, esimerkiksi Pohjoismainen kiertotalousprojekti  Nordic Networks for Circular Construction sekä ja YK:n Sustainable Buildings and Construction / SBC – hankkeet ovat olleet Suomen johdettavana. ”Mutta tämä asema täytyy lunastaa aina uudelleen”, Damski totesi.

Lupaprosessien sujuvoittaminen on hallitusohjelman keskeisimpiä tavoitteita, mutta myös kiertotalous on mainittu. Ympäristöministeriö keskittyykin lupaprosessien sujuvoittamiseen ja yhtenäistämiseen niin, että kiertotalous ja sen markkinapotentiaali pääsevät esiin.

Myös uusi rakentamislaki tukee kiertotaloutta rakennuksen elinkaaren eri vaiheissa. Laissa on myös tilat tuotu ensimmäistä kertaa säädösohjauksen piiriin. Euroopan unionin osalta komission työohjelmassakin kiertotalous tullee korostumaan, joten tässä aiheessa kannattaa meillä Suomessakin olla hereillä, jotta EU:n tasolla saadaan vahvoja kiertotaloutta edistäviä kirjauksia.

Säädöskatsaus – asetusvalmistelu on pysähtynyt päivitysprojektin vuoksi

Hallitusohjelman mukaisesti rakentamislakia päivitetään, kertoivat Harri Hakaste ja Mikko Koskela. Päivitysprojektin laajuudesta ei toistaiseksi ole arviota, joten ei ole varmaa, tuleeko kestävyyteen liittyviin uusiin teknisiin vaatimuksiin muutoksia. Päivitysprojektin käynnistys on kuitenkin aiheuttanut rakentamislakiin liittyvän materiaaliselosteen ja ilmastoselvityksen asetusvalmistelun pysähtymisen ympäristöministeriöllä.

Materiaaliselosteen asetusvalmistelussa on lausuntokierroksen jälkeen karsittu sisältöä, asetusluonnoksen saatua melko kriittistä palautetta. Hiilijalanjäljen elinkaariohjauksen ja siihen liittyvien raja-arvojen osalta on tärkeää saada ilmastoselvityksen sekä kansallinen päästötietokannan asetuksista selvyys. Raja-arvot ja niiden tarkistusmenettely tullaan määrittämään puhtaasti poliittisella päätöksellä. Rakennusten hiilikädenjäljelle ei tulla asettamaan raja-arvoa tai vastaavaa, vaan hiilikädenjäljen on tarkoitus olla enemmän informaatio-ohjausta. Rakentamislain elinkaariominaisuuksista säätelevän asetuksen osalta on laadittu rakennuksen elinkaariominaisuuksien jäsennys, mutta asetuksen valmistelu ei ole edennyt.

Lain ja asetusten valmistelutyö jatkuu yhdessä toimialan kanssa, pohjoismaista harmonisointia tavoitellen ja tulevaan EU-lainsäädäntöön varautuen. Hakaste arvioi, että lain ja asetusten tuottama ohjausjärjestelmä tulee merkittävästi lisäämään uudelleenkäytettävien rakennustuotteiden kysyntää. Ympäristöministeriö on ollut tyytyväinen alan aktiivisuuteen purkumateriaalien uudelleenkäytön kehittämisessä.

Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitysasetuksen luonnos lausuntokierrokselle

Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksen asetusehdotusta odotetaan lausuntokierrokselle aivan lähiaikoina. Kesällä pidetyn kuulemistilaisuuden jäljiltä pykälään 16 ei ole tehty merkittäviä muutoksia. Purkumateriaalit jaettaisiin selvityksessä 12 materiaalijakeeseen. Maa- ja kiviainekset jaettaisiin pilaantuneisiin ja pilaantumattomiin, jotka jaettaisiin edelleen vielä kuuteen jakeeseen. Tarkoituksena on edistää kuntien maamassakoordinoinnin sujuvuutta. Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitysasetuksen ohessa on kehitetty purkumateriaali- ja rakennusjätetietojärjestelmää, joka mahdollistaa asetusta tarkemman materiaalien jaottelun.

Uudelleenkäytettävien rakennusosien ilmoittaminen olisi vapaaehtoista, mutta vapaaehtoisuudesta halutaan tehdä houkuttelevaa. Vapaaehtoisuuteen velvoittavuuden sijaan päädyttiin lausuntokierroksella saadun palautteen perusteella. Lisäksi nähtiin, että uudelleenkäytettävien osien ilmoittaminen on yrityksille muutoinkin motivoivaa.

Kiertotalouden green dealillä esimerkkiä Euroopalle

Asetusten ohella ympäristöministeriössä valmistellaan kiertotalouden edelläkävijöille vapaaehtoista sitoumusta, Kiertotalouden green dealia. Green Deal on jaettu viiteen muutosalueeseen. Riikka Yliluoma, ympäristöministeriö, kertoi kyseessä olevan maailmanlaajuisestikin poikkeuksellinen ohjauskeino ja kehitysprosessi. Ainutlaatuisuutta lisää green dealin ohessa tehtävä tutkimuslaitosten skenaariotyö, jonka tuloksia julkaistiin 24.11.2023.

Green dealia ja etenkin Resurssiviisas rakennettu ympäristö -muutosaluetta on valmistelu ilahduttavan laajan yritysedustuksen kanssa. Rakennetulla ympäristöllä on massallisesti suurin vaikutus, minkä takia se onkin ollut yksi eniten kiinnostusta herättäneistä muutosalueista. Onnistuessaan sitoumus voi olla hyvä vientituote ja toimintatapaa voisi ehdottaa esimerkiksi EU-komission seuraavalle kaudelle.

Parhaat käytännöt jakoon Pohjoismaissa

Pohjoismaisen ministerineuvoston kestävän rakentamisen kokonaisuuden merkittävin kiertotalousponnistus on ollut kaksivuotinen, Suomen puheenjohtajuuskaudella alulle laitettu, Nordic Networks for Circular Construction -hanke. Hanketta esitteli Miisa Tähkänen, Green Building Council Finland. FIGBC toimii hankkeen viestintäkumppanina. Hankkeen työpaketit toteutetaan Suomessa, Norjassa, Islannissa ja Ruotsissa.

Hankkeen Analyysiraportti kiertotalouden mahdollistajista ja esteistä on juuri julkaistu projektin verkkosivuilla. Raportissa esitellään kiertotalouden keskeiset pullonkaulat sekä annetaan toimijakohtaisia ohjeita pullonkaulojen purkamiseen yksi kerrallaan.  Kolme estettä tunnistettiin häiritsevän kaikkia toimijoita kaikissa Pohjoismaissa: kiertotalousratkaisujen uutuus, dokumentaation soveltumattomuus sekä kiertotaloustuotteiden kysynnän ja tarjonnan ns. muna-kana-ongelma.

Hankkeessa on tutkittu ja tuotettu Pohjoismainen kiertotalouden mittaristo, josta kertoi konsortiossa Suomea edustanut Tuuli Kassi, Ethica Oy. Konsortio on tutkinut mittareita kolmelta kannalta.

  1. Mitä ihanteellisesti tulisi seurata.
  2. Mitä sidosryhmät katsovat olennaiseksi seurata.
  3. Mitä realistisesti voidaan seurata.

EU:ssa ollaan siirtämässä huomiota vain rakennuksissa käytetystä energiasta kohti koko elinkaarta, mikä voimistaa materiaaliraportoinnin roolia. Tämän myötä realistisesti seurattaviksi mittareiksi tutkimuksessa ehdotetaan neljäätoista mittaria seitsemästä kategoriasta. Tutkimuksen raportti julkaistaan alkuvuonna 2024.

EU:n taksonomian uudet kiertotalouskriteerit julkaistu

Kiertotalouden osalta EU-taksonomian tavoite on vähentää raaka-aineiden kulutusta, jätteen syntymistä, sekä käyttöiän pidentämistä, joka tuntuu usein jäävän paitsioon, kertoi Pekka Vuorinen, Rakennusteollisuus RT, ja painotti erilaisten EU:n raportointivaatimusten ymmärtämisen olennaisuutta taksonomiakriteerien tulkinnassa.

EU-taksonomian ympäristökriteerejä koskevan delegoidun asetuksen (Environmental Delegated Act) ehdotus on etenemässä asetukseksi ja sen odotetaan astuvan voimaan 1.1.2024. Asetusvalmistelussa haastavinta Vuorisen mukaan oli määrittää, mikä on riittävää ja mahdollista kussakin maassa. Asetuksessa tullaan asettamaan tavoitteita esimerkiksi kierrätysmateriaalin ja uudelleenkäytettyjen tuotteiden osuudelle rakennuksissa, kunnianhimoisia tavoitteita tierakentamisen purkumateriaalien hyödyntämiselle, sekä erikseen betonijätteen hyödyntämiselle.

Tutustu:
EU Taxonomy Navigator
A simple and practical guide for users

Kiertotalouden standardointi on pitkäjänteistä työtä, ja Euroopassa käytössä olevia arviointijärjestelmiä harmonisoidaan parhaillaan. Euroopassa käytössä olevien arviointijärjestelmien harmonisointi tulee luonnollisesti vaikuttamaan myös Suomessa. Esimerkkinä Vuorinen mainitsi Suomen aktiivisen osallistumisen tuloksista sisäilmastoon liittyvän standardoinnin. Tällä hetkellä testataan standardia, joka vastaa Suomen M1-luokituksessa käytettävää arviointimenetelmää.

Vuorinen kertoi myös, että CEN-standardoinnin työryhmät aloittavat työnsä alkuvuonna 2024. Työryhmistä kiinnostuneita kannustetaan ottamaan yhteyttä Pekka Vuoriseen, Rakennusteollisuus RT tai Lauri Tähtiseen, Green Building Council Finland.

Uudelleenkäytettävien rakennusmateriaalien ja -osien kelpoisuuden toteaminen

Rakennustietosäätiö RTS:n vetämässä Uuraket-hankkeessa keskitytään tiettyihin rakennusmateriaaleihin, joiden uudelleenkäytön osalta tullaan julkaisemaan opas, kertoi tutkimusjohtaja Katja Tähtinen, RTS Rakennustietosäätiö. Hankkeessa on kehitetty nelivaiheinen uudelleenkäytön kelpoisuusprosessi, joka sisältää purettavassa kohteessa tehtävän arvion uudelleenkäytettävistä materiaaleista, materiaalien perusominaisuuksien selvityksen, uuteen käyttöön soveltuvuuden arvioinnin suunnittelun näkökulmasta sekä dokumentoinnin koostamisen. Hankkeessa on havaittu, että uusia arviointimenetelmiä ei tarvitse luoda. Hankkeessa luotavan ”tuotekortin” osalta tiedon seurattavuus on oleellista, joten kortteja laadittaessa tavoitellaan hyödyntävän esim. BIM-malleja. UURAKET-hankkeen opas tulee olemaan maksuton, ja menetelmiä on jo kehitysvaiheessa esitelty rakennusvalvontojen TopTen-ryhmälle, kertoi Tähtinen yhteistyöstä.

Kansainvälisen ReCreate-hankkeen mielenkiinnon kohteena on betonin kelpoisuus, kertoi Jukka Lahdensivu, Tampereen yliopisto ja Ramboll. Betonin osalta kuntotutkimukset sekä haitta-ainekartoitukset ovat oleellisessa asemassa. Hankkeen suomalaisessa case-kohteessa on tutkittu rakenteellisessa kuntotutkimuksessa paloturvallisuutta, puristuslujuutta ja peitepaksuuksia. Koekappaleille on tehty myös melko laajasti koekuormituksia. Tutkimusten ohella betoniosien uudelleenkäytön prosessissa oleellista on irrottaminen ja varastointi. Hankkeessa onkin kehitetty nostotekniikkaa irrottamista varten. Case-kohteen ontelolaatat eivät ole Lahdensivun mukaan lopulta olleet kovin tiukasti kiinni, ja irrotus on sujunut hyvin.

Uudelleenkäytön helpottamiseksi Antti Koponen, Rasek Consulting Oy, on kehittänyt Helsingin kiertotalousklusterille excel-pohjaisen kelpoisuustyökalun seitsemälle yleisesti käytetylle rakennustuotteelle. Työkalua kehitetään jatkuvasti, ja palautetta sekä käytännön kokemuksia saa lähettää Koposelle. Ensisijaisesti tällä hetkellä kelpoisuuden osoittamisessa käytetään rakennuspaikkakohtaista varmentamista, jossa kunnan rakennusvalvoja määrittää, millaiset selvitykset ovat riittäviä.

Esitellyt hankkeet saivat aikaan vilkasta keskustelua yleisön kesken. Ylipäätään kokeiluhankkeet ovat erittäin tärkeitä ja kaikki esitellyt työkalut auttavat yhtenäistämään kuntien vaatimuksia ja näin tasoittamaan pelikenttää. Hankkeet tekevätkin tiivistä yhteistyötä kuntien ja etenkin rakennusvalvontaviranomaisten kanssa.

Yleisöstä muistutettiin myös ehjänä purkamisen kilpailutuksesta. Tarjousvaiheessa on oltava selvää, mitä rakennuksesta halutaan purkaa ehjänä, ja kuka vastaa purettujen osien saattamisesta markkinoille. Elementtien välivarastointi vaatii tilaa, ja se aiheuttaa purku-urakoitsijalle lisäkustannuksia.

Purkukartoitus, Materiaalitori ja Digipurku-hanke

Materiaalitori on kiertotalouden kauppapaikka yrityksille sekä tarjonnan että kysynnän ilmoittamiseen, kertoi Paula Eskola, Motiva. Palvelun ilmoituksia pääsee nykyisin selaamaan myös kirjautumatta ja sen oheen on luotu myös infosivusto. Rakennusmateriaalit ja rakennusalan toimijat ovat hyvin keskeisiä Materiaalitorilla ja sen käytön yleistymisessä. Tulevaisuudessa Materiaalitoriin voi olla mahdollista ilmoittaa myös kokonaisia rakennuksia, ja jo ennen niiden purkuhetkeä.

Myös Purkukartoitus.fi on siirtymässä Motivan hallintaan, ja se saatetaan mahdollisesti integroida Materiaalitoriin, jotta voidaan helposti ohjata tietoja siirtymään purkukartoituksista kauppa-alustalle. Eskola esitteli myös Materiaalitorin toimivuutta muiden digitaalisten rekisterien, tietokantojen ja järjestelmien kanssa.

Digipurku-hankkeessa kehitetään purettavien rakennusten tietomallinnusta ja tietomalleja, kertoi Ilkka Aaltio, Green Net Finland. Hankkeen koekohteissa on tehty purkusuunnittelua ja -hankintaa BIM-pohjaisesti, kokeiltu nopeampia skannaustekniikoita ja mallinnusohjelmistoa. Käyttökelpoisimpia ovat olleet laserskannaus sen tarkkuuden vuoksi, vaikka skannaus onkin melko työlästä. Hankkeessa on myös tutkittu kohderyhmien tietotarpeita, purkamisen ja uudelleenkäytön valmiuksia ja haasteita sekä mahdollisia ratkaisuja näihin. Hankkeessa on nähty hyötyjä BIM-mallinnuksessa, tiedon avoimuudessa ja julkisuudessa, osien kuntotiedosta. Purkuyrityksillä ei valitettavasti toistaiseksi ole paljoa BIM-mallinnusosaamista. Tekoälyn hyödyntäminen ja BIM-mallin hyödyntäminen purkukartoitukseen tehostaisi prosessia. Tekoälyn avulla voitaisiin helpottaa uudelleenkäytettävien osien identifiointia.

Sirkulær Ressurssentral  – oslolaista välivarastointitoimintaa

Oslossa ratkaisu välivarastointiin on toteutunut Sirkulær Ressurssentral:in muodossa. Pådriv:in Aasmund Bunkholt esitteli, miten ratkaisuun on päädytty. Resurssikeskuksella on suuria strategisia kumppaneita, kuten valtio-omisteinen Statsbygg, Oslon kaupungin Oslobygg sekä suuri urakointiyritys OBOS. Fyysisesti resurssikeskus on suuri telttamainen rakennus, jonka Statsbygg lahjoitti resurssikeskuksen käyttöön vauhdittaakseen resurssikeskuksen toimeenpanoa. Tilat avattiin virallisesti maaliskuussa 2023.

Resurssikeskus toimii välikätenä varastoinnissa, ja purkukohteista voidaan myös lahjoittaa tuotteita resurssikeskukselle. Pådriville tiedonjakaminen on tärkeää, jotta vastaavaat toimintaa perustettaisiin muuallekin. Kumppanit ovat olleet toimintaan hyvin tyytyväisiä ja toiminnasta ollaan saatu jo ensimmäisiä tuloja! Toiminta on siis hiljalleen muuttumassa aidoksi kiertotalouden liiketoiminnaksi. Sirkulær Ressurssentral onkin saanut paljon kansainvälistä huomiota, esimerkiksi MIT on ollut kiinnostunut toiminnasta.

Olemassa olevien resurssien tehokas käyttö on tärkeä kiertotalousperiaate

Rakennusten käyttötarkoituksen muutokset eli konversiot ovat hyvin oleellinen aihe rakentamisen kiertotaloudessa, totesi Harri Hakaste, ympäristöministeriö.

Kalevi Saarela, Ramboll esitteli ympäristöministeriön teettämän selvityksen käyttötarkoituksen muutosten edellytyksistä. Hankkeessa konversioiden tarkastelun tekijät jäsennettiin temaattisesti neljään kategoriaan:

  1. sijainti ja tontti
  2. rakennus ja tilat
  3. rakenne ja talotekniikka
  4. sääntely ja prosessit.

Näiden eri tekijöiden vaikutuksia tarkasteltiin case-kohteiden kautta. Case-kohteisiin haettiin tiettyä geneerisyyttä ja sopivaa diversiteettiä. Selvityksen mukaan alueen identiteetti ja vetovoima ovat merkittävässä roolissa konversion toteutumisessa. Lisäksi rakennuksen mitoitukseen ja muotoon liittyvät seikat ja hankkeen osapuolten intressit vaikuttavat konversion toteutumiseen. Tutustu hankkeen raporttiin suosituksineen.

Case-esimerkkinä Mannerheimintie 76 konversio

Selvityksessä tutkittua Mannerheimintien case-kohdetta esitteli tarkemmin Mika Penttinen, Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen. Kohteessa oli tarkoituksena tehdä konversio peruskorjauksen yhteydessä. Konversioon päädyttiin osin siksi, että naapurin kanssa yhteisen kellarin purkutyön rajaaminen olisi ollut haastavaa ja lisäksi katukerroksen myymälä on hallinnollisesti erillinen osake eikä kuulunut urakkaan. Alkuperäisessä kaavamääräyksessä oli määritetty toimistotilojen enimmäismäärä, jolloin sen osalta asuntokonversiossa ei ollut estettä.

Kohteen runkosyvyys on noin 16 metriä, mikä on hieman enemmän kuin nykyisten asuinrakennusten syvyys. Pohjaratkaisuna toteutettiin suuria läpi talon asuntoja, joiden porraskäytävät sijaitsevat rakennuksen päädyissä. Suurin yllätys hankkeessa oli esiin otettujen betonipintojen halkeilut. Tutkimusten perusteella pilari- ja palkkirakenteita ei oltu alun perinkään rakennettu suunnitelmien mukaisiksi. Tämän myötä suunnitelmia oli tarpeen muuttaa esimerkiksi parvekkeiden kannatuksen osalta. Konversiohankkeessa suunnittelun, etenkin arkkitehdin ja akustikon, roolit korostuvat ja työmäärä kasvaa uudisrakennushankkeeseen verrattuna.

Konversiohankkeiden esteet ja mahdollisuudet

Paneelikeskustelussa Ifa Kytösaho, Vantaan rakennusvalvonta; Kimmo Kurunmäki, Rakli; Kerttu Kurki-Issakainen, Helsingin kaupungin asemakaavoitus; Antti Irjala ympäristöministeriön alueidenkäytön yksikkö ja Diana Råman, Rakennusteollisuus RT, totesivat käyttötarkoitusmuutokset merkittävänä kestävän rakentamisen kannalta. Panelistit olivat melko yksimielisiä, että hankkeissa tulisi aina tarkastella, mitä olemassa olevasta voidaan säilyttää.

Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivien yleisö osallistui paneelikeskusteluun kyselyalustan kautta.  Suurimmaksi esteeksi käyttötarkoitusmuutosten kustannustehokkaalle toteutumiselle koettiin asenteet ja erityisesti päättäjien ja hankeorganisaatioiden asenteet. Myös kaavoituksen reunaehdot sekä osaamisen että menetelmien puute todettiin merkittäväksi hidasteeksi.

Konversioiden esteiksi tai hidasteiksi tunnistettiin:

  • Asenteet sekä osaamisen puute.
  • Menetelmien tai toimintamallien puute.
  • Kaavoituksen reunaehdot.
  • Toteutushinnat – uudisrakentaminen on konversioita edullisempaa.
  • Rahoitus (EU-taksonomian ohjaus).

Todettiin, että taloudellisten kustannusten lisäksi tulisi tarkastella laajemmin esimerkiksi huonon elinympäristön kustannuksia. Panelistit odottavatkin hiilijalanjäljen raja-arvojen asettamisen myös ohjaamaan korjaamiseen ja säilyttämiseen.

Eniten vaikutusvaltaa konversioiden toteuttamiseen nähtiin olevan kiinteistönomistajilla tai rakennuttajilla. Raklin Kimmo Kurunmäki oli samaa mieltä ja korosti lisäksi kaavoittajien roolia.

Pelkkä kiinteistönomistajan tahtotila ei vie hanketta läpi, mutta ilman sitä hanke ei käynnisty. Myös kaavoituspolitiikka ja muut poliittiset päätökset ovat merkittävässä roolissa. Siksi kaupungeilla olisi oltava halu selvittää konversioiden mahdollisuus, vaikka toki on hyväksyttävä, ettei konversio sovellu kaikkiin kohteisiin. Tätä tukisi riittävän pitkälle tähtäävä visio ja strategia alueiden kehityksessä.

Yhdeksi konversioiden mahdollistajaksi nostettiin vapaan käyttötarkoituksen tai hybridikäytön kaavoituksen lisääminen. Kurki-Issakainen kuitenkin valaisi, että kokeillut hybridikaavat ovat toteutuneet lähes aina pelkästään asumiseen, jos se on ollut mahdollista. Aidot hybridikohteet ovat lähteneet hankalasti liikkeelle, mikä osin johtuu siitä, että hybridikortteleissa on usein useita osapuolia. Hybridillä ei tässä tarkoiteta, että kivijalassa on liiketilaa, vaan että rakennuksessa on aidosti useita käyttötarkoituksia.

Kimmojen kuusi huomiota kiertotalouden ajankohtaispäivien pääkohdista

Päivän vetivät yhteen keylisteners-roolissa olleet Vantaan kaupungin Kimmo Nekkula (CIRCuIT -hanke) ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Kimmo Haapea (CityLoops -hanke).

  1. Rakentamislain kehitys ja siihen liittyvät epävarmuudet.
  2. Kiertotalouden green deal – Vantaa mukana kunnianhimoisilla toimenpiteillä.
  3. EU:n ja Pohjoismaisen NNCC-hankkeen tuloksissa oli paljolti samoja löydöksiä kuin CIRCuIT-hankkeessa.
  4. Hankkeiden tutkimustietoa mahdollisimman nopeasti ja avoimesti kaikkien saataville.
  5. Oslon esimerkin mukaisia resurssikeskuksia ei ole vielä Suomessa olemassa!
  6. Hienoa, että käyttötarkoituksen muutokset olivat riittävän suurella painoarvolla mukana päivässä. Käyttötarkoituksen muutosten osalta kaivataan sääntelyyn vapauksia sekä huomioitava konversioiden suurempi suunnittelutyömäärä.

Ajankohtaispäivien lopuksi Elina Samila, Green Building Council Finland totesi, kuinka hienoa on nähdä näin paljon saman teeman parissa työskenteleviä ihmisiä ja kannusti ottamaan kaiken hyödyn verkostoista ja laajentamaan kiertotalouskuplaamme!

Päivän esitykset

Muita julkaisuja ja oppaita

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohje

Tilasuunnitelman hiilijalanjäljen arviointiohjeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta tilamuutosten hiilijalanjäljestä ja muista ympäristövaikutuksista, tunnistaa miten vaikutuksia voitaisiin rajoittaa, lisätä vertailumahdollisuuksia hankkeiden välillä sekä auttaa viestimään valintojen vaikutuksista myös alan ulkopuolisille.  Ohje sisältää määritelmiä hiilijalanjäljen laskennan rajaamiselle, lähtötietojen käyttämiselle ja tulosten raportoinnille. Ohje on suunniteltu toimitilahankkeille, mutta sitä voi rajoitetusti soveltaa myös muunlaisille tilamuutoshankkeille. 

Vähähiilisyyden sanakirja

Tämä vähähiilisyyden sanasto on koottu FIGBC:n Vähähiilinen rakentaminen ja Hiilineutraalit kiinteistöt -toimikuntien yhteistyönä keväällä 2020. Sanasto sisältää kaikki yleisimmät vähähiiliseen rakentamiseen ja kiinteistöliiketoimintaan liittyvät termit.

Kiertotalouden nykytila – mikä muuttuu seuraavaksi?

Sekä kansallisten että kansainvälisten projektien myötä olemme Green Building Council Finlandilla saaneet sukeltaa syvälle rakentamisen kiertotalouteen. Kertyneen kokemuksen myötä syntyy näkemys: mihin tähän mennessä on päästy ja millaisiin kehitysaihioihin pitäisi seuraavaksi keskittyä?

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmä

Hiilineutraalin alueen määritelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa aluerakentamisen hiilijalanjäljen ja ilmastohyötyjen arviointia, sekä asettaa kehykset hiilineutraaliusväitteen tekemiselle.

Ideakortti: Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman

Näin järjestät purkumateriaalien kierrätyksen pop-up -tapahtuman!

Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma

Julkaisussa esitetään toimenpiteitä kahdeksalle eri toimijaryhmälle kiinteistö- ja rakennusalalla. Toimenpidetauluihin on koottu keskeiset toimenpiteet, joihin kyseisellä toimijaryhmällä on mahdollisuus vaikuttaa. Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelma sisältää konkreettiset välitavoitteet ja askelmerkit kaikille alan toimijoille oman toimintansa kehittämiseksi.

Vapaaehtoiset kompensaatiot kiinteistö- ja rakennusalalla

Opas tarjoaa konkreettisia työkaluja ja vinkkejä laadukkaiden ja vastuullisesti tuotettujen vapaaehtoisten päästökompensaatioiden hankintaan.

Kiertotalouden edistäminen kuntien hankinnoissa

Rakennetun ympäristön toimialan kiertotalouden markkinakatsaus sisältää myös alueittaisia suosituksia pääkaupunkiseudulle, Tampereen, Turun ja Oulun seuduille, siitä kuinka kuntien hankinnoissa voi edistää kiertotaloutta.

Tilaa FIGBC uutiset ja tiedotteet

Noin kerran kuukaudessa ilmestyvään uutiskirjeeseen kootaan lyhyeksi koosteeksi keskeisimmät uutiset, tulevat tapahtumat ja FIGBC -kuulumiset. Uutiskirje on hyvä yleiskatsaus järjestön toimintaan. Uutiskirjeen voi tilata vapaasti kuka vain – siis myös, vaikka et olisi FIGBC:n jäsen!

"*" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Siirry takaisin sivun alkuun