Currently viewing the category: "blogi"

IPCC:n raportin julkaisun jälkeen on tullut aika miettiä tulosten merkitystä. Monista kommenteista nousee esiin kiteytyksenä toivo sekä kiire. Meillä on vielä toivoa ja mahdollisuus pysäyttää maapallon lämpeneminen 1,5 asteeseen, mutta toimenpiteillä on tulipalokiire.

IPCC:n raportista löytyy rakennettua ympäristöä koskevia tutkimustuloksia 

Kiinteistö-ja rakennussektoria raportti käsittelee suoraan ehkä yllättävänkin vähän, ja esimerkiksi käsitettä kiertotalous rakennusalalla ei raportista löydy. Raportin tuloksista on kuitenkin vedettävissä selviä johtopäätöksiä kiinteistö- ja rakennusalalle.  

Rakennettu ympäristö kuluttaa maailman energiasta 32 %. Luku on suuri, mutta onneksi keinoja energiankulutuksen vähentämiseen on iso joukko. Käytöstä aiheutuva energiankulutus pienenee paremmilla lämmitys-, jäähdytys- ja valaistusratkaisuilla. Rakennusmateriaalien kiertotalouden lisääminen parantaa uusien materiaalien valmistuksesta aiheutuvaa kulutusta. Säästöpotentiaalia on vuosittain 3,9 GT CO2e. 

Ensinnäkin ilmaston kannalta teollisuuden alat eivät ole riippumattomia yksiköitä. Kiinteistö- ja rakennusala on sidoksissa muuhun yhteiskuntaan, ja erityisesti se näkyy rakennetun ympäristön roolissa energian kuluttajana, mutta myös uusiutuvan energian tuottajana ja varastoijana.

Toiseksi rakennetun ympäristön elinkaaren hiilijalanjälki täytyy saada painumaan lähelle nollaa. WorldGBC:n toimitusjohtaja Terry Wills toteaa vastauksessaan IPCC:n raporttiin, että koko rakentamisen tuotantoketju pitää saada hiilivapaaksi vuoteen 2050 mennessä. Net Zero Carbon Buildings -sitoumuksen allekirjoittaneet yritykset, kaupungit, valtiot ja alueet sitoutuvat saavuttamaan rakennustensa nollapäästötason toiminnassaan. Taso saavutetaan parantamalla energiatehokkuutta ja suosimalla uusiutuvaa energiantuotantoa. 

Meillä on Suomessa jo olemassa ja tiedossa monenlainen valikoima keinoja, jolla rakennetun ympäristön hiilijalanjälkeä voidaan pienentää ja kompensoida. Jopa niin, että ala voisi olla tiennäyttäjä tässä asiassa. Monet alan yritykset tekevät vapaaehtoisesti tutkimustyötä, jotta uusia kierrätysmateriaaliratkaisuja löydettäisiin ja jotta rakennusmateriaaleihin sitoutunutta energian määrää saataisiin pienemmäksi. Suomalainen aluesuunnittelu osaa jo ottaa huomioon kaavoituksen vaikutukset alueiden hiilijalanjälkeen ja siinä tunnistetaan biomassojen säilymisen tärkeys ilmaston kannalta. Suomalainen rakennusala on selvästi sitoutunut ehkäisemään ilmastonmuutosta, kuten parin viikon takainen World Green Building Weekin tapahtumakirjo, kannanotot ja mielipidekirjoitukset kestävän kehityksen edistämiseksi kertoivat.  Tekemistä täytyy vain entisestään vahvistaa, korostaa ja ottaa 1,5[Symbol]C asteen lämpeneminen rajaksi kaikkien toimien kohdalla.  

 Purkkapaikkaaminen ei ole enää vaihtoehto, tarvitsemme rakenteista lähteviä muutoksia ja tapoja tehdä toisin. Ilmaston lämpenemisestä syntyvät ongelmat tulevat räjähtämään käsiin, jos jääräpäisesti roikumme vanhoissa malleissa. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on ennen kaikkea käyttäytymis- eikä teknologinen kysymys.

 

 

 

Erilaiset sertifikaatit ja ympäristömerkit auttavat arjen tuotevalinnoissa. Enenevässä määrin myös rakennustuotteita sertifioidaan. Tämä on ammattirakentajan tai kotia remontoivan puoliammattialisen kannalta hyvä uutinen, sillä tuotteen sisältämien materiaalien turvallisuutta ja tuotteen ympäristövaikutuksia on haastava arvioida silmävaraisesti tai pelkästään tuotetietoihin tutustumalla. Kuinka voit olla varma tarjottujen tietojen objektiivisuudesta tai miten voit verrata tuotteita keskenään? Ulkopuolisen auditoijan laatimat ympäristöselosteet ja erilaiset ympäristömerkit ja sertifikaatit ovat olennainen apu kestävän rakennustuotteen valinnassa.

Kysyntä kiertotalouteen sopiville rakennustuotteille kasvaa

Kiertotalouden laajenemisen myötä on maailmalla kasvattanut suosiota Cradle to Cradle Certified™ -merkki. Merkki on kansainvälisesti uskottava ja varsin tiukka tuotteen materiaalien turvallisuutta ja tuotteen kierrätettävyyttä arvioiva sertifikaatti. Se perustuu arkkitehti William McDounoughtin ja kemisti Michael Braungartin visioon maailmasta, jossa kaikki tekeminen ja tuotteet kasvattaisivat ihmisten ja luonnon hyvinvointia. Cradle to Cradle -ajattelussa ei siis keskitytä ympäristöhaittojen minimoimiseen vaan pohditaan miten tuotteella tai koko rakennuksella voi olla kaikissa elinkaaren vaiheissa positiivinen vaikutus ympäristöönsä.

Varsinainen Cradle to Cradle -sertifiointi on kehitetty yksittäisten tuotteiden sertifiointiin. Rakennusta ei voi sertifioida. Sertifikaattia ei ole kehitetty pelkästään rakennustuoteteollisuuden tarpeisiin, mutta tällä hetkellä erilaiset rakennustuotteet, sisäverhoilut ja kalusteet ovat suurin sertifioitu tuoteryhmä . Kysyntä kestäville, turvallisille ja terveellisille rakennustuotteille kasvaa lainsäädännön kehittymisen ja trendien myötä. Sertifikaatti on herättänyt suomalaisissakin rakennustuotteita valmistavissa yrityksissä kiinnostusta kahdesta syystä. Ensinnä kansainväliset asiakkaat ovat alkaneet vaatia sertifiointia ja toiseksi kansainvälisillä kilpailijoilla on markkinaetu sertifikaatin myötä.

Sertifikaatti ylittää Healthy Building Material Networking lanseeraaman Portico -portaaliin kriteerit ja mm. Google hyväksyy toimistoihinsa ainoastaan portaalin kriteerit täyttäviä tuotteita. Sertifioitujen tuotteiden käytöstä saa LEED v4 pisteitä ja odotettavissa on, että myös muissa rakennusten sertifiointijärjestelmissä yhä enenevissä määrin tullaan ottamaan materiaaleihin liittyviä kriteereitä mukaan. Mm. BREEAM-NL palkitsee Cradle to Cradle -sertifioitujen tuotteiden käytöstä.

Sertifioitu tuote on erinomainen kiertotaloutta tukeva valinta remontoidessasi kotia. Cradle to Cradle sertifiointi on rakennustuoteteollisuudelle keino pysyä mukana markkinoilla tai jopa kasvattaa niitä. Hyviä esimerkkejä yritystarinoista löytyy mm. Tanskasta.

Millainen sertifikaatti on Cradle to Cradle Certified™?

Cradle to Cradle on kiertotalouteen ohjaava sertifiointiprosessi valmistavan teollisuuden tuotteille. Se kannustaa jatkuvaan tuotekehitystyöhön ja siinä tarkastellaan tuotetta viiden eri kategorian kautta: materiaalien puhtaus, materiaalien uudelleenkäyttö, uusiutuva energia ja hiilijalanjälki, vesitalous sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

Sertifiointitasoja on myös viisi (perus, pronssi, hopea, kulta ja platina), mitä ”arvokkaamman mitalin” tuote saa, sitä tarkemmalla tasolla eri aspekteja on huomioitu. Tuote voi saavuttaa eri tasoja eri osa-alueiden osalta, mutta tuotteen kokonaistaso määrittyy kuitenkin alimman saavutetun tason mukaan. Kuvaukset eri tasojen yleisistä vaatimuksista löytyvät täältä.

Sertifioinnin edellytyksenä on, että sertifioitavalle tuotteelle tai tuoteryhmälle laaditaan suunnitelma siitä, miten seuraavan kahden vuoden aikana tuotteen pisteytystä eri arviointikategorioissa aiotaan parantaa. Cradle to Cradle sertifioinnissa ei olekaan kyse pelkästä tuotteiden merkinnästä, vaan sertifioimalla tuotteensa yritys sitoutuu sertifiointiohjelman tavoitteeseen valmistaa tuotteita, joilla on vain positiivisia vaikutuksia.

Lilli Linkola, Ethica Oy

NCC:n korjausrakentamishanke muutti espoolaisen liikerakennuksen hoivakotikäyttöön.

Espoonlahdessa sijaitseva Ankkurin liikerakennus muutettiin monipuolisessa liiketoiminnallisessa käytössä olleesta tilasta tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Aiemmasta rakennuksesta jäivät lähinnä ulkoseinät ja runko. Tilalle luotiin moderni 84 palveluasunnon hoivakoti Mainiokoti Joutsen Mehiläisen käyttöön.

Olennainen osa rakennuksen muuntamista oli vastaaminen hyvin erilaisen käyttötarkoituksen vaatimuksiin. Esimerkiksi esteettömyydelle, paloturvallisuudelle ja äänieristykselle on hoivakotikäytössä toisenlaiset vaatimukset kuin toimisto- ja liiketilakäytössä. Rakennukseen muun muassa rakennettiin uusi, mitoitukseltaan hoivakotikäyttöön soveltuva hissi sekä päivitettiin hoivakotikäytön edellyttämät paloturvallisuusratkaisut, kuten sprinklerijärjestelmän lisääminen.

– Rakennus on suunniteltu täysin uusiksi vanhan rungon sallimissa rajoissa. Lähdimme selvittämään, mitkä uuden käyttötarkoituksen vaatimukset ovat, ja miten ne pystytään toteuttamaan vanhassa rakennuksessa. Tilat saatiin sovitettua hoivakotitoimijan tarpeisiin, ja yhdessä arkkitehdin kanssa on pyritty suunnittelemaan viihtyisät olot, kertoo suunnittelusta vastannut projektipäällikkö Kirsi Piira NCC:ltä.

Hankkeen alustava suunnittelu alkoi kesällä 2015 ja varsinainen työmaa oli paikallaan noin vuoden, kunnes rakennus valmistui toukokuussa. Uuteen käyttöön tilat pääsivät touko- ja kesäkuun vaihteessa. Kiinteistön omistaa OP-Vuokratuotto -erikoissijoitusrahasto ja rakennuksen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä Oy.

Alun perin vuonna 1984 suunniteltuun ja vuotta myöhemmin valmistuneeseen rakennukseen tehtiin asuinhuoneiden lisäksi ryhmäkohtaiset oleskelu- ja ruokailutilat, valmistuskeittiö, ravintola- ja monitoimitila, saunatilat sekä palvelutilaa. Ulko-oleskelua varten rakennettiin yhteistilojen yhteyteen parvekkeet ja sisäpihalle asukkaille rajattu oleskelualue.

Yli 30-vuotiaalle rakennukselle hanke edustaa uuden aikakauden alkua. Aiemmin muiden muassa pankin, postin ja ravintolan käytössä olleet tilat saivat uuden alun kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Lisäksi käyttöön valikoitiin turvallisia ja kestäviä materiaaleja. Kehitysaskelia otettiin myös rakennuksen energiatehokkuudessa.

– Tällä mahdollistettiin vajaakäytössä olleelle liiketilalle uusi elämä. Esimerkiksi talotekniikka on uusittu täysin. Se on päivitetty energiatehokkuudeltaan uusiin vaatimuksiin. Ilmanvaihtokoneissa on tehokkaampi lämmöntalteenotto, lämmitysjärjestelmä uusittiin ja valaistuksen energiatehokkuus parantui. Rakenteiden lämmöneristävyyttä on parannettu muun muassa uusimalla ikkunat, Piira sanoo.

Kuva, NCC

Energiavirasto rahoittaa maakuntien energia- ja ilmastotyötä. Ensimmäiset hankkeet ovat käynnistyneet tänä vuonna. Hankkeissa maakunnalliset asiantuntijat ovat lähellä auttamassa energia-asioissa ja mm. neuvovat kuluttajia, auttavat kuntia ilmasto- ja energiatyössä sekä tukevat pieniä ja keskisuuria yrityksiä energiakysymyksissä. 

Tällä viikolla vietettävä World Green Building Week nostaa esille rakennusten, tilojen ja kotien roolia ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Twitterissä viikkoa voi seurata kahden hashtagin avulla: #WGBW2018 ja #HomeGreenHome.  

Energiavirasto on liittymässä Green Building Council Finlandin jäseneksi edistääkseen puolueetonta kestävän kehityksen yhteistyötä rakennettuun ympäristöön liittyen. Energiavirasto toteuttaa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian tavoitteiden toimeenpanon kautta.  

Yhtenä toimeenpanon välineenä Energiavirasto koordinoi maakuntiin suuntautuvaa energianeuvonnan lisärahoitusta. Tänä vuonna käynnistyneessä ensimmäisessä vaiheessa rahoitusta on myönnetty kuudelle eri toimijalle kahdeksan maakunnan alueella. Näissä maakunnissa on mukana sekä energia- ja ilmastotyössä jo edistyneempiä, että maakuntia, joissa laajemman mittakaavan työ on vasta käynnistymässä. 

Alueellinen energianeuvonta tukee ja hyödyntää valtion kestävän kehityksen yhtiön Motiva Oy:n tekemää valtakunnallista energia- ja ilmastotyötä. Tavoitteena on saada enemmän toimijoita – kuntia ja keskisuuria yrityksiä – mukaan vapaaehtoisiin energiatehokkuussopimuksiin, jotta saavutamme Suomen energiatehokkuustavoitteet. Rakennetun ympäristön energiatehokkuuden parantaminen vaatii järjestelmällistä työtä, johon sopimustoiminta antaa tutkimustenkin mukaan hyvät raamit.   

Alueellinen energianeuvonta kannustaa kuntia ja pk-yrityksiä toteuttamaan energiakatselmuksia. Energiakatselmus selvittää ja analysoi katselmoitavan kohteen energian käytön, energiansäästöpotentiaalin sekä esittää säästötoimenpiteet, niiden kannattavuuslaskelmat ja vaikutuksen CO2-päästöihin. Keskimäärin energiakatselmuksella saavutetaan 13 % kustannussäästöt. Uusiutuvan energian kuntakatselmus auttaa löytämään parhaimmat potentiaalit uusiutuvaan energiaan.  

Alueellista energianeuvontaa toteutetaan tällä hetkellä Keski-Suomessa, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Lapissa sekä Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla.   

Energiavirasto tullee laajentamaan alueellisen neuvonta- ja opastustyön tukemista tulevaisuudessa myös muihin maakuntiin.

Kirjoittaja: Johanna Kirkinen, asiantuntija, Energiavirasto

Lue lisää: https://www.energiavirasto.fi/-/lisaresursseja-energiatehokkuuden-ja-uusiutuvan-energian-edistamiseen?redirect=https%3A%2F%2Fwww.energiavirasto.fi%2Fuutisarkisto%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_c1lTKRwQcXY6%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-1%26p_p_col_pos%3D1%26p_p_col_count%3D2 

The built environment is of utter importance to decarbonize – ahead of other sectors – in order to limit global warming to well below 2 degrees. Consequently, climate change is becoming a central theme within the financial industry. Meanwhile, a considerable and increasing share of our buildings are exposed to various climate-related risks.

For us to be prepared to tackle the physical and transition risks entailed by climate change, further and more concerted action is needed in the real estate sector to ensure that the investments in climate change mitigation and adaptation focus squarely on overcoming these risks. The new joint study by Gaia Consulting and WWF Finland helps investors understand the climatic risks related to their real estate assets.

Institutional investors and companies are expected to report on voluntary basis according to the Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD) recommendations. The framework is already being incorporated into the CDP questionnaire and the ranking methodology Asset Owner Disclosure Project, for instance, and is expected to become the standard practice in climate-related reporting. We can therefore expect further demands on the financial sector and climate-proof investment activities across asset classes – including the real estate assets.

There is a growing community of investors who successfully demonstrate how climate-conscious interventions can both preserve and increase asset value. For example, greener buildings can result in higher rental and occupancy rates, lower operating expenses and higher asset values. Climate change mitigation and adaptation can also translate to lower stranded assets risks.1

Understanding physical and transition risks is the first step

To ensure that the climate-friendly investments could also unlock financial gains, we need a deeper understanding of the physical and transition risks of our built environment.

Transition risks can occur due to market and technology shifts when transitioning towards a more climate-compatible economy. This could mean increased demand for energy-efficient lower-carbon buildings, products and services as well as new innovations in disruptive technologies. Eventually these can lead to shifts in asset values or higher operating costs in certain industries, and even affect supply and demand in key real estate markets due to, for example, migrating population.

Physical risks include both chronic changes and more frequent and severe extremes of climate, such as temperature, flooding, sea level rise and wildfires (TCFD, 2017). These could result in increased business interruption and damage across operations and supply chains with consequences for input costs, revenues, asset values, and insurance claims. For the Finnish institutional investors, sea level rise, flooding and storms constitute the most acute physical risks due to major part of the real estate assets being located in Helsinki and Espoo, both on the Baltic Sea coast line.The effects of flood map disclosure on housing prices in Finland have been studied indicating a significant price drop information disclosure for properties located in flood-prone areas. In other words, the effects have already empirical grounding.

How institutional investors should prepare for climatic risks

To adopt a more sustainable investment policy, institutional investors could develop green investment strategies to help in deciding between investment alternatives when keeping in mind the challenges of climate change mitigation and adaptation as well as enabling financial benefits in the future.

Fortunately, several frameworks are becoming available for investors to better align their practices with climate science. Climate Bonds Initiative has published the Low Carbon Buildings criteria, which sets out what property assets are eligible for certification under the Climate Bonds Standard. Furthermore, the Science Based Targets Initiative is broadening its scope to cover institutional investors.

Especially the existing and often inefficient building stock has the largest mitigation potential. Therefore, investors should not only invest in more energy efficient buildings when planning new investments but also review their existing real estate portfolio for opportunities. Moreover, they could support the development of climate-friendly solutions by investing in companies that promote products and services that can advance mitigation and adaption in the built environment.

In the real estate sector, adaptation has been traditionally overlooked in comparison to mitigation. For investors, possible adaptation interventions include constructing more climate-resilient buildings or retrofitting existing buildings with adaptive structures or technologies such as green roofs and pervious concrete. Generally, to lower their risks, investors could invest in real estate assets where technical measures have been taken to protect the building from extreme weather events. Another option is to invest in resilience, i.e. invest in companies providing resilience-building products or services, such as rainfall storages or weather forecasting and modelling services (GARI, 2016).

In Finland, several institutional investors have published climate policies that include detailed and often numerical targets for the directly owned buildings, albeit not necessarily aligned with the available global carbon budget.

Unfortunately, publicly available climate change adaptation policies and strategies are virtually non-existent. This further highlights the apparent asymmetry between climate change mitigation and adaptation actions. Developing public climate change adaptation strategies could well be the next frontier for the Finnish real estate investors. The climate policies for real estate of leading institutional investors can be found in a second study co-written by WWF Finland and Gaia Consulting titled Building for Tomorrow – Exploring Case Studies, Legislation and Investor Best Practice in Greening Real Estate .

To comply with their fiduciary duty, institutional investors need to take climate change mitigation and adaptation into account in their real estate investment decisions. We wish to see the Finnish institutional investors to set the example for the entire industry.


Download the Climatic risks and opportunities in real estate portfolio management here

Download Building for Tomorrow – Exploring Case Studies, Legislation and Investor Best Practice in Greening Real Estate here


For more information, contact

Santeri Palomäki, Senior Consultant, Gaia Consulting | p. +358 40 760 2005 | santeri.palomaki@gaia.fi

Kaarina Kolle, Climate and Energy Officer, WWF Finland | p. +358 50 591 3072 | kaarina.kolle@wwf.fi